Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsänhoito

Metsäänsä voi hoitaa myös kuntourheiluna

Auratulla avohakkuun maalla marjastava saattaa välillä pysähtyä murehtimaan, mitä tänään tarkoittaa sana metsänhoito. Mielihyvää ei mahda tuntea myöskään syksyinen sienestäjä, joka rämpii taimikonhoidon palstalla. Saunapuun kokoista koivua on hoidettu maahan sikin sokin. Ryteikön läpi ponnistelu riipii sekä raajoja että mieltä.

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Metsänhoito uusille urille

Itse kiinnostuin metsänkasvatuksesta joskus 90-luvulla, kun törmäsin kummiin uutisiin. Tuolloin saatettiin tuomita joku oikeudessa metsän hävittämisestä, koska kyseinen metsänomistaja ei ollut suostunut avohakkaamaan metsäänsä. Näitä tapauksia oli runsaasti.

Muinoin 1800 luvulla metsää tosiaan hävitettiin hakkaamalla paikoin hyvinkin ronskisti. Tämän johdosta ensimmäisessä metsälaissa vuodelta 1886 sanottiin: ”Metsämaita älköön aukeaksi hävitettäkö”. Toki tarjottiin lievennystä, jos ryhdytään toimenpiteisiin uudiskasvuston hyväksi.

Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin. 

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 69 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Niistä luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Talousmetsillä menee mukavasti

Metsätaloutemme on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Lisäkuutioita tarvitaan taas, kun biotalous ketjuttaa lähivuosina tehtaitaan Kemijärveltä Kemiin, Ouluun, Paltamoon ja Kuopioon, jo valmistuneen Äänekosken jatkoksi.

Yhdessä biotuotetehtaiden tuleva lisäpuun tarve on 23,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on lähes kolmannes vuoden 2017 hakkuista. Ne olivat ennätystasolla: 72,4 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Hakkuut lisääntyvät ajan myötä, mutta niin lisääntyy myös puustomme kasvu.  

Avohakkuille on vaihtoehtoja

Ympäristöjärjestöt ovat käynnistäneet kampanjan ”Avohakkuut historiaan”, jonka tarkoituksena on lopettaa avohakkuut valtion omistamissa metsissä. Kampanja on tervetullut keskustelunavaus metsänhoitotapojen merkityksestä. Keskustelua onkin syntynyt runsaasti, ja avohakkuiden puolustajia on löytynyt yllättävän paljon. Kuitenkaan suomalaisista suurin osa ei halua nähdä hakkuuaukeaa omassa tutussa sienimetsässä, mutta metsäteollisuuden tarpeisiin raaka-ainetta halutaan paljon ja helposti.

Jatkuva kasvatus eli peitteinen metsänhoito

Itse kiinnostuin aiheesta joskus 1990 -luvulla, kun julkisuuteen tuli mielestäni omituisia uutisia metsänhoitoon liittyvistä oikeustapauksista. Noiden mukaan metsänomistaja ei voi itse päättää miten metsää hoitaa. Esimerkiksi jos kieltäytyi avohakkuista saattoi saada tuomion metsän hävittämisestä.

Tulin tuon myötä perehtyneeksi niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen ja nyt kun olen valtuutettuna Oulussa, niin tein oheisen esityksen Oulun kaupungin vuoden 2019 talousarvion käsittelyyn:

Maaperätutkimus noussut ilmastotutkimuksen rinnalle ja ohi

Ilmastonmuutosta tutkivat tahot maailmalla ovat kiinnittäneet huomionsa muuallekin kuin pelkkiin rajoituksiin ihmisten elämässä hiilenkäytön suhteen. Hiilen sitomisesta maaperään on nyt tullut tärkein tutkimuksen suunnasta.

 

Koska on alati kasvava tarve lisätä ruuantuotantoa ja bioenergian tuotantoa, maaperän orgaanisesta hiilestä (SOC) on tulossa tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa ja hiilen sitomisen onnistuminen maaperään on kriittinen ilmaston stabiloimiseksi.

 

Suomessa metsänhoidon asiantuntemusta

Markku Remes on metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskuksesta ja kertoo Suomen Kuvalehden kirjoituksessa, että ”Suomessa luonnontuhojen määrä on saatu hyvin alhaiseksi hyvän metsänhoidon, lainsäädännön valvonnan ja viranomaistyön yhteisvaikutuksena.”

 

https://suomenkuvalehti.fi/digilehti/412017/puheenvuoro-140

 

Tulkaa Vihreät metsiimme

Metsämme kasvavat nykyään kaksi kertaa enemmän kuin 70-luvulla. Ennen oli muotia harsintahakkuu, jossa metsän tuottoa hävitettiin. Silloin oli myös ohjeena, että kaikki koivut, huonot, vioittuneet ja lahopuut pitää kaataa metsästä pois. Nykyään on tilanne kokonaan toinen, kun metsämme on hoidettu kasvamaan monimuotoisesti ja lakien mukaan metsiimme jätetään huonot puut ”öttimöntiäisille” ja lähes joka metsän omistajalta löytyy joitain omia pieniä suojelukohteita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä