Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Fri, 20 Apr 2018 15:08:57 +0300 fi MIKSI TYÖSTÄKIN SYNTYY VASTAKKAINASETTELU? http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254121-miksi-tyostakin-syntyy-vastakkainasettelu <p>Demarit ja Kokoomus tuntuvat olevan napit vastakkain useasta asiasta nykypäivänä. Olen yrittänyt löytää syitä tälle vastakkainasettelulle. Yksi syy voi olla se, että elämme ihan eri todellisuutta ja emme ymmärrä toistemme näkökulmia. Tai sitten vaan huudamme toisillemme populistisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Juttelin muutama päivä sitten SAK:n edustajien kanssa työelämästä. Kerroin innokkaana, että olen kiertänyt paljonkin yrityksissä ja nyt monella työpaikalla on hieno vauhti päällä. Samalla kerroin, että monet yrittäjät pitävät edelleen suurena uskallusloikkana uuden työvoiman rekrytointia. Työpaikkoja tulisi lisää, jos annettaisiin vähän työelämän joustoa.</p><p>&nbsp;</p><p>SAK:n edustajat sanoivat, että heidän kokemus työpaikoilta on sellainen, että usein tapellaan työehtojen noudattamisesta ja ilmapiirissä ei ole kehumista. Työntekijät tarvitsevat keskusjärjestön juristien apua, koska muuten homma leviää villiksi länneksi. Asiansa tietävä luottamusmies on työpaikoilla aivan välttämätön.</p><p>&nbsp;</p><p>Vastakkainasettelu kärjistyy huippuunsa, kun puhutaan työttömistä. Me yritämme aidosti helpottaa uusien työpaikkojen syntymistä esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, muuttamalla irtisanomisia yksilöperusteiseksi tai hyväksymällä nykyistä helpommin vaikka määräaikaisuuksia alle 30-vuotiailta tai pitkäaikaistyöttömiltä. Tavoite on pois työttömyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p>SDP ja SAK tulkitsevat uudistukset nykyisten työntekijöiden kyykyttämiseksi ja pelon lietsomiseksi. Uudistusten avulla kuulemma nyt päästään työntekijöistä helpommin eroon. Tämä näkyy myös minulle osoitettuina muistutusviesteinä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Erään ammattiyhdistysliikeessä toimivan henkilön mukaan Pirkanmaalla on 40 000 työntekijää alle 20 työntekijän yrityksissä ja 80 000 alle 30-vuotiasta äänestäjää. Nämä muistavat minut työelämän heikennyksistä seuraavissa vaaleissa. Ihan vaan vinkki toiseen suuntaan. Hyvä ja osaava työporukka on yrittäjän paras liittolainen ja voimavara.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt minun pitäisi sitten kuulemma tehdä valinta 7000 alle 30-vuotiaan pirkanmaalaisen työttömän ja kaikkien alle 30 -vuotiaiden pirkanmaalaisten kanssa, jotka ovat päässeet töihin. Teen mieluusti valinnan uusien työpaikkojen luomisen puolesta. Toivon ja teen kaikkeni, että vuoden sisällä nuorisotyöttömyys taas puolittuu. Samalla toivon, että sirpin ja vasaran henki on työpaikoilla entistä enemmän menneisyyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demarit ja Kokoomus tuntuvat olevan napit vastakkain useasta asiasta nykypäivänä. Olen yrittänyt löytää syitä tälle vastakkainasettelulle. Yksi syy voi olla se, että elämme ihan eri todellisuutta ja emme ymmärrä toistemme näkökulmia. Tai sitten vaan huudamme toisillemme populistisesti.

 

Juttelin muutama päivä sitten SAK:n edustajien kanssa työelämästä. Kerroin innokkaana, että olen kiertänyt paljonkin yrityksissä ja nyt monella työpaikalla on hieno vauhti päällä. Samalla kerroin, että monet yrittäjät pitävät edelleen suurena uskallusloikkana uuden työvoiman rekrytointia. Työpaikkoja tulisi lisää, jos annettaisiin vähän työelämän joustoa.

 

SAK:n edustajat sanoivat, että heidän kokemus työpaikoilta on sellainen, että usein tapellaan työehtojen noudattamisesta ja ilmapiirissä ei ole kehumista. Työntekijät tarvitsevat keskusjärjestön juristien apua, koska muuten homma leviää villiksi länneksi. Asiansa tietävä luottamusmies on työpaikoilla aivan välttämätön.

 

Vastakkainasettelu kärjistyy huippuunsa, kun puhutaan työttömistä. Me yritämme aidosti helpottaa uusien työpaikkojen syntymistä esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, muuttamalla irtisanomisia yksilöperusteiseksi tai hyväksymällä nykyistä helpommin vaikka määräaikaisuuksia alle 30-vuotiailta tai pitkäaikaistyöttömiltä. Tavoite on pois työttömyydestä.

 

SDP ja SAK tulkitsevat uudistukset nykyisten työntekijöiden kyykyttämiseksi ja pelon lietsomiseksi. Uudistusten avulla kuulemma nyt päästään työntekijöistä helpommin eroon. Tämä näkyy myös minulle osoitettuina muistutusviesteinä. 

 

Erään ammattiyhdistysliikeessä toimivan henkilön mukaan Pirkanmaalla on 40 000 työntekijää alle 20 työntekijän yrityksissä ja 80 000 alle 30-vuotiasta äänestäjää. Nämä muistavat minut työelämän heikennyksistä seuraavissa vaaleissa. Ihan vaan vinkki toiseen suuntaan. Hyvä ja osaava työporukka on yrittäjän paras liittolainen ja voimavara.

 

Nyt minun pitäisi sitten kuulemma tehdä valinta 7000 alle 30-vuotiaan pirkanmaalaisen työttömän ja kaikkien alle 30 -vuotiaiden pirkanmaalaisten kanssa, jotka ovat päässeet töihin. Teen mieluusti valinnan uusien työpaikkojen luomisen puolesta. Toivon ja teen kaikkeni, että vuoden sisällä nuorisotyöttömyys taas puolittuu. Samalla toivon, että sirpin ja vasaran henki on työpaikoilla entistä enemmän menneisyyttä.

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

]]>
6 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254121-miksi-tyostakin-syntyy-vastakkainasettelu#comments Fri, 20 Apr 2018 12:08:57 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254121-miksi-tyostakin-syntyy-vastakkainasettelu
TYÖLINJA VOITTAA http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253703-tyolinja-voittaa <p>Nyt otettiin hallituksen kehysriihessä tärkeitä askelia kohti positiivista yrittäjyys-yhteiskuntaa. On todella iso asia 270 000 yrittäjälle, että alle 20 henkilö työllistävissä yrityksissä voidaan henkilöperusteisesti myös irtisanoa sellainen henkilö, joka ei kerta kaikkiaan sovellu kyseiseen yritykseen. Joskus kemiat eivät vaan kerta kaikkiaan pelaa yhteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaikki me olemme olleet töissä sellaisissa työpaikoissa, jossa on yksi kaveri, jolle ei vaan työ maistu ja joka vielä yrittää heikentää työilmapiiriä. Nykyisin yrittäjän on pakko yrittää jaksaa, koska irtisanomisia pystyy tekemään tuotannollis-taloudellisista syistä. Isoissa firmoissa voidaan kaveri siirtää jonnekin toiselle osastolle, mutta muutaman hengen yrityksissä se on mahdottomuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on totta kai myös yrittäjillä näytön paikka. Ennen teiden mahdollisia eroamisia on kaikkien aina katsottava peiliin. Monta kertaa yhden sormen osoitettua kohti kiistakumppania, kolme sormea osoittaa itseään. Toivon että tämän jouston ansiosta yhä useampi löytää töitä, koska riski uuden ihmisen palkkaamisesta pienenee huomattavasti. Ja toivon että yrityksiin syntyy hieno sisäisen yrittämisen ilmapiiri - kaikkia tarvitaan, poteroiden aika on ohi.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus sopi myös työaikalaista. Onhan se nyt ollut kumma, että jos olet TES:n kautta saanut joustavammat työajat toimialalle, kaikki toimialan yritykset eivät saa näitä sääntöjä soveltaa, koska ovat järjestäytymättömiä. Kaikilla työpaikoilla on jatkossa mahdollisuus käyttää työaikapankkia ja ottaa käyttöön joustotyöaika. Hyvä näin.</p><p>&nbsp;</p><p>Sinänsä olisimme samalla voineet unohtaa koko yleissitovuuden ja siirtyä aitoon paikalliseen sopimiseen perälautana positiivista joustavuutta antava laki. Näköjään yksi hallituspuolue ei uskaltanut tähän uskonhyppyyn ryhtyä, vaikka sen seurauksena työllisyysaste olisi humahtanut hetkessä yli 75 prosentin.</p><p>&nbsp;</p><p>Hienoa on myös se, että työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kk yhdenjaksoisesti työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. Työn ja työttömyyden välimaastossa oleville ihmisille suuri asia on reaaliaikainen tulorekisteri. Jokohan nyt viimeinkin digitaalisessa Suomessa työ ja sosiaaliturva kyetään uudistamaan niin, että ei synny kannustiloukkuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Suuri asia on myös työasuntovähennyksen tuplaaminen. Nyt voit vähentää verotuksessa 450 euroa kuukaudessa asuntokulujasi, mikäli tarvitset vaikka yksiön työpaikkakunnaltasi ja kuljet viikonloppuisin kotiin. Nyt ei enää kotona asuvat sinkku uuninpankkopojat pysty perustelemaan, että työ vieraalla paikkakunnalla ei kannata. Hip hei ja uutta elämää etsimään. Perheellisellä toki on hankalampaa. Paljon on vielä työntekoa kannustavassa Suomessa tekemistä, mutta askel kerrallaan mennään oikeaan suuntaan.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja, kok.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt otettiin hallituksen kehysriihessä tärkeitä askelia kohti positiivista yrittäjyys-yhteiskuntaa. On todella iso asia 270 000 yrittäjälle, että alle 20 henkilö työllistävissä yrityksissä voidaan henkilöperusteisesti myös irtisanoa sellainen henkilö, joka ei kerta kaikkiaan sovellu kyseiseen yritykseen. Joskus kemiat eivät vaan kerta kaikkiaan pelaa yhteen.

 

Kaikki me olemme olleet töissä sellaisissa työpaikoissa, jossa on yksi kaveri, jolle ei vaan työ maistu ja joka vielä yrittää heikentää työilmapiiriä. Nykyisin yrittäjän on pakko yrittää jaksaa, koska irtisanomisia pystyy tekemään tuotannollis-taloudellisista syistä. Isoissa firmoissa voidaan kaveri siirtää jonnekin toiselle osastolle, mutta muutaman hengen yrityksissä se on mahdottomuus.

 

Nyt on totta kai myös yrittäjillä näytön paikka. Ennen teiden mahdollisia eroamisia on kaikkien aina katsottava peiliin. Monta kertaa yhden sormen osoitettua kohti kiistakumppania, kolme sormea osoittaa itseään. Toivon että tämän jouston ansiosta yhä useampi löytää töitä, koska riski uuden ihmisen palkkaamisesta pienenee huomattavasti. Ja toivon että yrityksiin syntyy hieno sisäisen yrittämisen ilmapiiri - kaikkia tarvitaan, poteroiden aika on ohi.

 

Hallitus sopi myös työaikalaista. Onhan se nyt ollut kumma, että jos olet TES:n kautta saanut joustavammat työajat toimialalle, kaikki toimialan yritykset eivät saa näitä sääntöjä soveltaa, koska ovat järjestäytymättömiä. Kaikilla työpaikoilla on jatkossa mahdollisuus käyttää työaikapankkia ja ottaa käyttöön joustotyöaika. Hyvä näin.

 

Sinänsä olisimme samalla voineet unohtaa koko yleissitovuuden ja siirtyä aitoon paikalliseen sopimiseen perälautana positiivista joustavuutta antava laki. Näköjään yksi hallituspuolue ei uskaltanut tähän uskonhyppyyn ryhtyä, vaikka sen seurauksena työllisyysaste olisi humahtanut hetkessä yli 75 prosentin.

 

Hienoa on myös se, että työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kk yhdenjaksoisesti työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädettyä perusteltua syytä. Työn ja työttömyyden välimaastossa oleville ihmisille suuri asia on reaaliaikainen tulorekisteri. Jokohan nyt viimeinkin digitaalisessa Suomessa työ ja sosiaaliturva kyetään uudistamaan niin, että ei synny kannustiloukkuja.

 

Suuri asia on myös työasuntovähennyksen tuplaaminen. Nyt voit vähentää verotuksessa 450 euroa kuukaudessa asuntokulujasi, mikäli tarvitset vaikka yksiön työpaikkakunnaltasi ja kuljet viikonloppuisin kotiin. Nyt ei enää kotona asuvat sinkku uuninpankkopojat pysty perustelemaan, että työ vieraalla paikkakunnalla ei kannata. Hip hei ja uutta elämää etsimään. Perheellisellä toki on hankalampaa. Paljon on vielä työntekoa kannustavassa Suomessa tekemistä, mutta askel kerrallaan mennään oikeaan suuntaan.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok.

]]>
10 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253703-tyolinja-voittaa#comments Thu, 12 Apr 2018 05:45:56 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253703-tyolinja-voittaa
YRITYSTUKIEN MONIMUTKAINEN SIELUNELÄMÄ http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253407-yritystukien-monimutkainen-sielunelama <p>Olin Kokoomuksen edustajana yhdessä kollega Eero Suutarin kanssa valtakunnallisessa yritystukiryhmässä. On erittäin valitettavaa, että työryhmä ei pystynyt löytämään yhteistä säveltä yritystukien uudistamisesta. Työmme ei kuitenkaan ollut turhaa. Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toiseksi yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin.</p><p>Itse olen kritisoinut sitä, miksi hyvien yritystukien kriteereitä ei pystytty heti käyttämään. No vastauksena on tietysti se, että menettäjät huutavat aina kovempaa. Jos satut kansanedustajana asumaan maaseutuympäristössä &ndash; maatalouden tukiin ei saa koskea. Jos olet tehdaspaikkakunnalta, teollisuuden tukiin ei saa koskea.</p><p>Itse yritin heittää aika radikaalejakin uudistusehdotuksia. Mitä jos ehdotetaan yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja samanaikaisesti alennetaan yritystukia 1,2 miljardilla eurolla? Ehdotus ei saanut vastakaikua &ndash; lähinnä hämmentyneitä ilmeitä. Lopulta asia haudattiin ja sanottiin, että parempi käsitellä teema verotuksen tiekartta &ndash;työryhmässä.</p><p>Tunnustan, että myös vastustin tiettyjä ehdotuksia. Osa ryhmästä olisi halunnut heikentää selvästi yrittämisen kannustimia. Pöydälle nostettiin listaamattomien yritysten osinkoverotuksen heikennykset, yrittäjävähennyksen poisto ja myös sukupolvenvaihdokset. Yrittäjäkansanedustajana pidin esitystä pöyristyttävänä.</p><p>Myös termi yritystuki ei todellakaan ole yksiselitteinen. Hyvä esimerkki tästä on energiaverotus. Mikäli Suomella on teollisuuden osalta 14 kertainen sähkön verotus verrattuna Ruotsiin, onko kilpailuhaittoja kaventava energiaveropalautus yritystuki? Työryhmässä ratkaisuksi esitettiin, että alennetaan energiavero Ruotsin tasolle ja luovutaan ns. yritystuista.</p><p>Kannatin ajatusta. Kun ajatusta viriteltiin eteenpäin, ehtona oli, että maatalous olisi tullut uutena sektorina mukaan alempaan verokantaan. Tässä alkoivat jo hälytyskellot soimaan. Onko järkevää alentaa myös sellaisten toimialojen energiaveroja, jotka eivät ole suorassa kansainvälisessä kilpailussa? Kaikki kunnia sinänsä maataloudelle.</p><p>Kannatin työryhmässä turveveron nostoa ja sen seurauksena energiapuun tuen alentamista (kiikkulauta-malli). Turpeen veron nosto ei TEM:n laskelmien mukaan olisi kuitenkaan merkinnyt sitä, että kivihiili olisi korvannut turpeen. Lisäksi sahojen kuori ja puru olisi noussut kilpailukykyisesti raaka-aineeksi energiateollisuudelle.</p><p>Tunnustin että ristiriitaista politiikkaa on se, että samanaikaisesti suunnitellaan fossiilisten raaka-aineiden, kuten kivihiilen, kieltämistä &ndash; ja samanaikaisesti tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samoin jotkut teollisuusyritykset ovat edelleen hyvin riippuvaisia fossiilisista raaka-aineista. Ratkaisuksi ehdotettiin pitkää siirtymäaikaa. Tämä uudistus törmäsi ennen kaikkea siihen, että ei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin. Kaikkien sektoreiden on syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa.</p><p>Laivojen ravintolahenkilökunnan miehistötuesta olisin luopunut kokonaan, koska ne ainoastaan vääristävät kilpailua. Ajatus tyrmättiin. Summa summarum. Kokoomus olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla tunnustan, että myös meidän poliittisessa viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin Kokoomuksen edustajana yhdessä kollega Eero Suutarin kanssa valtakunnallisessa yritystukiryhmässä. On erittäin valitettavaa, että työryhmä ei pystynyt löytämään yhteistä säveltä yritystukien uudistamisesta. Työmme ei kuitenkaan ollut turhaa. Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toiseksi yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin.

Itse olen kritisoinut sitä, miksi hyvien yritystukien kriteereitä ei pystytty heti käyttämään. No vastauksena on tietysti se, että menettäjät huutavat aina kovempaa. Jos satut kansanedustajana asumaan maaseutuympäristössä – maatalouden tukiin ei saa koskea. Jos olet tehdaspaikkakunnalta, teollisuuden tukiin ei saa koskea.

Itse yritin heittää aika radikaalejakin uudistusehdotuksia. Mitä jos ehdotetaan yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja samanaikaisesti alennetaan yritystukia 1,2 miljardilla eurolla? Ehdotus ei saanut vastakaikua – lähinnä hämmentyneitä ilmeitä. Lopulta asia haudattiin ja sanottiin, että parempi käsitellä teema verotuksen tiekartta –työryhmässä.

Tunnustan, että myös vastustin tiettyjä ehdotuksia. Osa ryhmästä olisi halunnut heikentää selvästi yrittämisen kannustimia. Pöydälle nostettiin listaamattomien yritysten osinkoverotuksen heikennykset, yrittäjävähennyksen poisto ja myös sukupolvenvaihdokset. Yrittäjäkansanedustajana pidin esitystä pöyristyttävänä.

Myös termi yritystuki ei todellakaan ole yksiselitteinen. Hyvä esimerkki tästä on energiaverotus. Mikäli Suomella on teollisuuden osalta 14 kertainen sähkön verotus verrattuna Ruotsiin, onko kilpailuhaittoja kaventava energiaveropalautus yritystuki? Työryhmässä ratkaisuksi esitettiin, että alennetaan energiavero Ruotsin tasolle ja luovutaan ns. yritystuista.

Kannatin ajatusta. Kun ajatusta viriteltiin eteenpäin, ehtona oli, että maatalous olisi tullut uutena sektorina mukaan alempaan verokantaan. Tässä alkoivat jo hälytyskellot soimaan. Onko järkevää alentaa myös sellaisten toimialojen energiaveroja, jotka eivät ole suorassa kansainvälisessä kilpailussa? Kaikki kunnia sinänsä maataloudelle.

Kannatin työryhmässä turveveron nostoa ja sen seurauksena energiapuun tuen alentamista (kiikkulauta-malli). Turpeen veron nosto ei TEM:n laskelmien mukaan olisi kuitenkaan merkinnyt sitä, että kivihiili olisi korvannut turpeen. Lisäksi sahojen kuori ja puru olisi noussut kilpailukykyisesti raaka-aineeksi energiateollisuudelle.

Tunnustin että ristiriitaista politiikkaa on se, että samanaikaisesti suunnitellaan fossiilisten raaka-aineiden, kuten kivihiilen, kieltämistä – ja samanaikaisesti tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samoin jotkut teollisuusyritykset ovat edelleen hyvin riippuvaisia fossiilisista raaka-aineista. Ratkaisuksi ehdotettiin pitkää siirtymäaikaa. Tämä uudistus törmäsi ennen kaikkea siihen, että ei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin. Kaikkien sektoreiden on syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa.

Laivojen ravintolahenkilökunnan miehistötuesta olisin luopunut kokonaan, koska ne ainoastaan vääristävät kilpailua. Ajatus tyrmättiin. Summa summarum. Kokoomus olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla tunnustan, että myös meidän poliittisessa viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta.

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

]]>
12 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253407-yritystukien-monimutkainen-sielunelama#comments Fri, 06 Apr 2018 08:34:25 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253407-yritystukien-monimutkainen-sielunelama
Kokoomus pitää yritystukien rakenteellista uudistamista välttämättömänä http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253358-kokoomus-pitaa-yritystukien-rakenteellista-uudistamista-valttamattomana <p><strong>Aihe:</strong> <strong>Tiedote: Kokoomuksen Jaskari ja Suutari: Kokoomus pitää yritystukien rakenteellista uudistamista välttämättömänä </strong></p><p><strong>TIEDOTE 5.4.2018</strong></p><p><strong>Julkaisuvapaa</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kokoomuksen Jaskari ja Suutari: Kokoomus pitää yritystukien rakenteellista uudistamista välttämättömänä </strong></p><p>Kokoomuksen kansanedustajat ja yritystukityöryhmän jäsenet Harri Jaskari ja Eero Suutari pitävät valitettavana, että yritystukien uudistamista pohtinut työryhmä ei pystynyt löytämään yhteistä säveltä. Edustajien mukaan työryhmän työsarka ei kuitenkaan ollut turhaa.</p><p>- Pidämme erinomaisena lopputuloksena, että saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toisekseen nyt yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin. Selkänoja yritystukien asiantuntevalle ja riippumattomalle uudistamiselle on nyt vihdoinkin luotu, Jaskari ja Suutari toteavat.</p><p>Jaskari huomauttaa, että selkänojaa olisi tosin voinut käyttää jo nyt yritystukien uudistamisessa.</p><p>- Kriteerit ovat selkeät. Yritystukien avulla on pystyttävä uudistamaan talouden rakenteita kilpailukykyisempään suuntaan, jotta tuottavuus ja työllisyys paranevat. Tämä edellyttää lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toisaalta meidän pitää olla myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä joka päivä. Eurooppalaisella ja globaalilla tasolla on pystyttävä neuvottelemaan siitä, että jatkossa kilpailu käydään yritysten, ei yritystukien välillä. Esimerkiksi energiaverotus on Ruotsissa 14 kertaa Suomea lievempää. Tätä kilpailuhaittaa Suomi pyrkii kuromaan kiinni esimerkiksi energianintensiivisten yritysten energiaveropalautuksilla, Jaskari kertoo.</p><p>Edustajien mukaan on valitettavaa, että työryhmän kunnianhimon taso laski pitkin matkaa ja jokainen ajautui poteroon suojelemaan omia lemmikkejään. Vain harvat kansanedustajat pystyivät miettimään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jossa itsellekin läheisiin tukiin olisi kajottu osana suurempaa rakenteellista muutosta.</p><p>- Kokoomus olisi ollut alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jos olisi löytynyt laajapohjainen ja tasapainoinen ratkaisu, toteaa Eero Suutari.</p><p>Jaskarin mukaan työryhmällä olisi ollut mahdollisuus esittää radikaalimpiakin ajatustapojen muutoksia, joiden avulla oltaisiin voitu kohdistaa löytää lisärahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai muokkaa yritysverotusta.</p><p>- Esimerkiksi yhtenä ehdotuksena työryhmän pöydällä oli yhteisöveron alentaminen 15 prosenttiin ja samanaikaisesti yritystukien alentaminen 1,2 miljardilla eurolla. Ehdotus ei saanut vastakaikua, hän sanoo.</p><p>Eero Suutarin mukaan käsittelyssä ilmaantui myös selkeitä ristiriitaisuuksia.</p><p>- Samanaikaisesti suunnitellaan fossiilisten raaka-aineiden, kuten kivihiilen, kieltämistä &ndash; ja kuitenkin tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä uudistus törmäsi ennen kaikkea siihen, että ei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin. Kaikkien sektoreiden on syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa, Suutari selventää.</p><p>Jaskari ja Suutari huomauttavat, ettei edes räikeimmistä kilpailua vääristävistä tuista päästy työryhmässä yksimielisyyteen.</p><p>- Matkustaja-alusten tarjoilijoiden palkkatuki on selvästi kilpailua vääristävä, koska rannikolla ravintolat maksavat tarjoilijoiden työstä normaalit sivukustannukset, edustajat sanovat.</p><p>Nyt sekä Jaskarin että Suutarin mielestä on päästävä eteenpäin.</p><p>- Esimerkiksi turpeen veron maltillinen korottaminen ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan muuttaisi polttolaitosten ajojärjestystä. Turpeen veronkorotus merkitsisi myös metsähakkeen tuen laskua ja samalla parantaisi myös sahoilla sivutuotteena syntyvän purun ja kuoren kilpailukykyä. Tästä uudistuksesta saisimme vajaan 20 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Voisimme toteuttaa uudistuksen heti kevään kehysriihessä. Toinen hyvin helposti toteutettava uudistus olisi hiilidioksidiveron puolituksen poisto CHP-tuotannon polttoaineilta ja samanaikaisesti tehtävä täysimääräinen alennus energiaverosisältöön. Tämän seurauksena kivihiilen verotaso nousisi 3 euroa megawattitunnilta ja siten palvelisi myös hallituksen ilmastotavoitteita. Samalla saataisiin irrotettua lisää rahaa tutkimukseen ja tuotekehityksen arviolta 19 miljoonaa euroa, toteavat Jaskari ja Suutari.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lisätiedot:</strong></p><p>Kansanedustaja Harri Jaskari (050 5122874) ja kansanedustaja Eero Suutari (050&nbsp;512 0594)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aihe: Tiedote: Kokoomuksen Jaskari ja Suutari: Kokoomus pitää yritystukien rakenteellista uudistamista välttämättömänä

TIEDOTE 5.4.2018

Julkaisuvapaa

 

Kokoomuksen Jaskari ja Suutari: Kokoomus pitää yritystukien rakenteellista uudistamista välttämättömänä

Kokoomuksen kansanedustajat ja yritystukityöryhmän jäsenet Harri Jaskari ja Eero Suutari pitävät valitettavana, että yritystukien uudistamista pohtinut työryhmä ei pystynyt löytämään yhteistä säveltä. Edustajien mukaan työryhmän työsarka ei kuitenkaan ollut turhaa.

- Pidämme erinomaisena lopputuloksena, että saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toisekseen nyt yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin. Selkänoja yritystukien asiantuntevalle ja riippumattomalle uudistamiselle on nyt vihdoinkin luotu, Jaskari ja Suutari toteavat.

Jaskari huomauttaa, että selkänojaa olisi tosin voinut käyttää jo nyt yritystukien uudistamisessa.

- Kriteerit ovat selkeät. Yritystukien avulla on pystyttävä uudistamaan talouden rakenteita kilpailukykyisempään suuntaan, jotta tuottavuus ja työllisyys paranevat. Tämä edellyttää lisää panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Toisaalta meidän pitää olla myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä joka päivä. Eurooppalaisella ja globaalilla tasolla on pystyttävä neuvottelemaan siitä, että jatkossa kilpailu käydään yritysten, ei yritystukien välillä. Esimerkiksi energiaverotus on Ruotsissa 14 kertaa Suomea lievempää. Tätä kilpailuhaittaa Suomi pyrkii kuromaan kiinni esimerkiksi energianintensiivisten yritysten energiaveropalautuksilla, Jaskari kertoo.

Edustajien mukaan on valitettavaa, että työryhmän kunnianhimon taso laski pitkin matkaa ja jokainen ajautui poteroon suojelemaan omia lemmikkejään. Vain harvat kansanedustajat pystyivät miettimään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jossa itsellekin läheisiin tukiin olisi kajottu osana suurempaa rakenteellista muutosta.

- Kokoomus olisi ollut alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jos olisi löytynyt laajapohjainen ja tasapainoinen ratkaisu, toteaa Eero Suutari.

Jaskarin mukaan työryhmällä olisi ollut mahdollisuus esittää radikaalimpiakin ajatustapojen muutoksia, joiden avulla oltaisiin voitu kohdistaa löytää lisärahoitusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai muokkaa yritysverotusta.

- Esimerkiksi yhtenä ehdotuksena työryhmän pöydällä oli yhteisöveron alentaminen 15 prosenttiin ja samanaikaisesti yritystukien alentaminen 1,2 miljardilla eurolla. Ehdotus ei saanut vastakaikua, hän sanoo.

Eero Suutarin mukaan käsittelyssä ilmaantui myös selkeitä ristiriitaisuuksia.

- Samanaikaisesti suunnitellaan fossiilisten raaka-aineiden, kuten kivihiilen, kieltämistä – ja kuitenkin tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tämä uudistus törmäsi ennen kaikkea siihen, että ei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin. Kaikkien sektoreiden on syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa, Suutari selventää.

Jaskari ja Suutari huomauttavat, ettei edes räikeimmistä kilpailua vääristävistä tuista päästy työryhmässä yksimielisyyteen.

- Matkustaja-alusten tarjoilijoiden palkkatuki on selvästi kilpailua vääristävä, koska rannikolla ravintolat maksavat tarjoilijoiden työstä normaalit sivukustannukset, edustajat sanovat.

Nyt sekä Jaskarin että Suutarin mielestä on päästävä eteenpäin.

- Esimerkiksi turpeen veron maltillinen korottaminen ei työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan muuttaisi polttolaitosten ajojärjestystä. Turpeen veronkorotus merkitsisi myös metsähakkeen tuen laskua ja samalla parantaisi myös sahoilla sivutuotteena syntyvän purun ja kuoren kilpailukykyä. Tästä uudistuksesta saisimme vajaan 20 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Voisimme toteuttaa uudistuksen heti kevään kehysriihessä. Toinen hyvin helposti toteutettava uudistus olisi hiilidioksidiveron puolituksen poisto CHP-tuotannon polttoaineilta ja samanaikaisesti tehtävä täysimääräinen alennus energiaverosisältöön. Tämän seurauksena kivihiilen verotaso nousisi 3 euroa megawattitunnilta ja siten palvelisi myös hallituksen ilmastotavoitteita. Samalla saataisiin irrotettua lisää rahaa tutkimukseen ja tuotekehityksen arviolta 19 miljoonaa euroa, toteavat Jaskari ja Suutari.

 

Lisätiedot:

Kansanedustaja Harri Jaskari (050 5122874) ja kansanedustaja Eero Suutari (050 512 0594)

 

]]>
5 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253358-kokoomus-pitaa-yritystukien-rakenteellista-uudistamista-valttamattomana#comments Thu, 05 Apr 2018 10:09:00 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253358-kokoomus-pitaa-yritystukien-rakenteellista-uudistamista-valttamattomana
IDEOLOGINEN VEROTAISTO KIIHTYY http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252708-ideologinen-verotaisto-kiihtyy <p>Vaalit lähenevät ja kärjessä ovat Kokoomus ja SDP lähes rintarinnan. En tiedä, millä perusteella ihmiset tekevät valintansa. Toivoisin kuitenkin, että valita perustuu asiakysymyksiin. Otan nyt vertailun esimerkiksi huikeasta erosta veropolitiikassa. Millaisen verovaltion te Suomesta haluatte?</p><p>Tällä viikolla SDP julkaisi 10 kohdan uudistusohjelman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hyviä asioita sinänsä, mutta minua kiinnosti myös ohjelman kustannukset ja mistä rahat otetaan. Hintalapuksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi noin 850 miljoonaa euroa.</p><p>SDP:n päätelmissä ei uhrattu sanaakaan vaikka julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi tai byrokratialoukkujen purkamiseksi. Listalla oli pääomatuloveron korottaminen, yrittäjävähennyksen poistaminen, listaamattomien yritysten verotuksen kiristäminen ja solidaarisuusveron vakinaistaminen.</p><p>Mitähän näistä veroväitteistä ajattelee yritysten kannattavuushaasteessa sinnittelevä yrittäjä? Kannattaako työllistää, koska rosvoksi porukat minut kuitenkin leimaavat - ainakin veropakolaiseksi. Vai voisimmeko me ajatella yhteiskunnassa aivan toisella tavalla? Onko yrittäjyys arvo vain juhlapuheissa?&nbsp;</p><p>Leikkauslistojen sijasta SDP:n pitäisi miettiä, miksi päätöksiä on joskus tehty. Yrittäjävähennys tehtiin sen takia, koska haluttiin tasata osakeyhtiöiden ja muiden yhtiömuotojen välinen veroero. Listaamattomien yritysten verokohtelu haluttiin tehdä sen takia, että yrityksiin voisi kerätä omaa pääomaa pahan päivän varalle - eikä heti tarvitsisi irtisanoa henkilöstöä. SDP:n&nbsp;veroratkaisut vetäisivät maton Suomen tulevaisuuden alta.</p><p>Toinen ajankohtainen verokeskustelu on kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamiseksi. SDP:n Timo Harakka kiirehti heti antamaan SDP:n kannan asiaan. Perintö- ja lahjavero on Harakan mukaan&nbsp; markkinatalouden paras vero. Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava. Pelikenttää on Harakan mielestä syytä tasata. He eivät halua sääty-yhteiskuntaa.</p><p>SDP:n kanta perintö- ja lahveroon ei lohduta paljon sellaista senioria, joka on koko elämänsä maksanut asuntoa ja haluaa jättää jotain jälkipolville. Miksi perintö- ja lahjaveroa ei voisi poistaa ja korvata sitä luovutusvoittoverolla? Ei siis vain luovuta jostain verotuksen muodosta, vaan korvataan se verolla, joka maksetaan siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan. Silloin veron pystyy myös maksamaan. Tämä on Ruotsin malli.</p><p>Perintö- ja lahjavero liittyy myös yrittäjyyteen. Yritysten jatkuvuuden näkökulmasta perintö- ja lahjaveron maksaminen ovat suoraan pois yrityksen toiminnasta. Perintöveron maksamiseen kuluvalla rahalla voisi joko investoida yrityksen kehittämiseen tai lisätyövoiman palkkaamiseen. Molemmat olisivat omiaan pyörittämään talouden pyöriä.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja, (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalit lähenevät ja kärjessä ovat Kokoomus ja SDP lähes rintarinnan. En tiedä, millä perusteella ihmiset tekevät valintansa. Toivoisin kuitenkin, että valita perustuu asiakysymyksiin. Otan nyt vertailun esimerkiksi huikeasta erosta veropolitiikassa. Millaisen verovaltion te Suomesta haluatte?

Tällä viikolla SDP julkaisi 10 kohdan uudistusohjelman eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hyviä asioita sinänsä, mutta minua kiinnosti myös ohjelman kustannukset ja mistä rahat otetaan. Hintalapuksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi noin 850 miljoonaa euroa.

SDP:n päätelmissä ei uhrattu sanaakaan vaikka julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi tai byrokratialoukkujen purkamiseksi. Listalla oli pääomatuloveron korottaminen, yrittäjävähennyksen poistaminen, listaamattomien yritysten verotuksen kiristäminen ja solidaarisuusveron vakinaistaminen.

Mitähän näistä veroväitteistä ajattelee yritysten kannattavuushaasteessa sinnittelevä yrittäjä? Kannattaako työllistää, koska rosvoksi porukat minut kuitenkin leimaavat - ainakin veropakolaiseksi. Vai voisimmeko me ajatella yhteiskunnassa aivan toisella tavalla? Onko yrittäjyys arvo vain juhlapuheissa? 

Leikkauslistojen sijasta SDP:n pitäisi miettiä, miksi päätöksiä on joskus tehty. Yrittäjävähennys tehtiin sen takia, koska haluttiin tasata osakeyhtiöiden ja muiden yhtiömuotojen välinen veroero. Listaamattomien yritysten verokohtelu haluttiin tehdä sen takia, että yrityksiin voisi kerätä omaa pääomaa pahan päivän varalle - eikä heti tarvitsisi irtisanoa henkilöstöä. SDP:n veroratkaisut vetäisivät maton Suomen tulevaisuuden alta.

Toinen ajankohtainen verokeskustelu on kansalaisaloite perintö- ja lahjaveron poistamiseksi. SDP:n Timo Harakka kiirehti heti antamaan SDP:n kannan asiaan. Perintö- ja lahjavero on Harakan mukaan  markkinatalouden paras vero. Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava. Pelikenttää on Harakan mielestä syytä tasata. He eivät halua sääty-yhteiskuntaa.

SDP:n kanta perintö- ja lahveroon ei lohduta paljon sellaista senioria, joka on koko elämänsä maksanut asuntoa ja haluaa jättää jotain jälkipolville. Miksi perintö- ja lahjaveroa ei voisi poistaa ja korvata sitä luovutusvoittoverolla? Ei siis vain luovuta jostain verotuksen muodosta, vaan korvataan se verolla, joka maksetaan siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan. Silloin veron pystyy myös maksamaan. Tämä on Ruotsin malli.

Perintö- ja lahjavero liittyy myös yrittäjyyteen. Yritysten jatkuvuuden näkökulmasta perintö- ja lahjaveron maksaminen ovat suoraan pois yrityksen toiminnasta. Perintöveron maksamiseen kuluvalla rahalla voisi joko investoida yrityksen kehittämiseen tai lisätyövoiman palkkaamiseen. Molemmat olisivat omiaan pyörittämään talouden pyöriä.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, (kok.)

]]>
5 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252708-ideologinen-verotaisto-kiihtyy#comments Thu, 22 Mar 2018 17:04:17 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252708-ideologinen-verotaisto-kiihtyy
NÄRKÄSTYTTÄVÄT NORMIT http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252387-narkastyttavat-normit <p>Iso-Britanniassa on voimassa byrokratiaa vähentävä yleissääntö. Mikäli haluat tehdä uuden normin, sinun on samanaikaisesti purettava kaksi muuta normia. Tämä pakko pistää kyllä hallinnon virkamiehen ja poliitikon miettimään, ovatko kaikki uudet normit ja säännöt tarpeellisia.</p><p>Suomessa on nyt menossa norminpurkutalkoot. Ideana on se, että yleensä ottaen normeja ja sääntöjä on yhteiskunnassa liikaa. Ei ole mitään tarvetta kehitellä jotain uutta normia, jotta voisi purkaa vanhoja. Ihan suora normin purku on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa.</p><p>Mutta kun lähdetään aidosti norminpurkutalkoisiin, alkaakin poliittinen kiirastuli. Joku poliittinen hallitus on joskus normin säätänyt. Toisaalta esimerkiksi alkoholipolitiikan uudistuksessa on huomattu, että normin henkeä on koko ajan valvottava. Muuten eri mieltä oleva virkamies antaa normien tulkintaa varten varsin eriskummallisia sääntöjä.</p><p>Ihmisten elämää ärsyttäviä normeja on kaikkialla. Voi hyvin kysyä, miksi esimerkiksi työtä normitetaan niin paljon. Hassu sääntö on esimerkiksi sellainen, että työaikapankista voi sopia vain TES-neuvottelujen kautta. Toinen hassu asia on koko yleissitovuus, vaikka kummatkaan osapuolet (työnantaja ja työntekijä) eivät olleet edes lähellä neuvottelupöytää.</p><p>Rakentamisen kustannuksia nostavat erilaiset normit. Miksi kerrostaloissa autopaikkoja pitää olla tietty määrä, vaikka autoilussa ollaan selvästi siirtymässä autojen yhteiskäyttöön ja muutaman vuoden päästä robottiautoihin?&nbsp;</p><p>Tai miksi mökillä neljän neliön valmissauna tarvitsee rakennusluvan, pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan. Lisäksi pääsuunnittelija on oltava koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Miksi ilmoitusmenettely ei riitä? Näkeehän jo ilmoituksesta sen, että tarkoitus ei ollut rakentaa aivan järvenrantaan.</p><p>Tällä viikolla esille nousi poliittinen kohu uudesta keskitetystä lupa- ja valvontavirastosta. Vihreät ja poliittinen vasemmisto vaativat, että viraston sisälle on luotava erillinen taho, joka voi valittaa viraston päätöksestä. Voi jestas sentään. Suosittelen, että asiat hoidetaan ihan viraston sisällä.</p><p>Ehkä vastaus edellä mainituille normeille on se, että me poliitikot emme ole tarpeeksi pontevasti sanoneet, että nyt riittää - suunta on väärä. Kieltoja on paljon helpompi tehdä kuin kehittämistä.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja, kok.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iso-Britanniassa on voimassa byrokratiaa vähentävä yleissääntö. Mikäli haluat tehdä uuden normin, sinun on samanaikaisesti purettava kaksi muuta normia. Tämä pakko pistää kyllä hallinnon virkamiehen ja poliitikon miettimään, ovatko kaikki uudet normit ja säännöt tarpeellisia.

Suomessa on nyt menossa norminpurkutalkoot. Ideana on se, että yleensä ottaen normeja ja sääntöjä on yhteiskunnassa liikaa. Ei ole mitään tarvetta kehitellä jotain uutta normia, jotta voisi purkaa vanhoja. Ihan suora normin purku on hyväksyttävää ja jopa suositeltavaa.

Mutta kun lähdetään aidosti norminpurkutalkoisiin, alkaakin poliittinen kiirastuli. Joku poliittinen hallitus on joskus normin säätänyt. Toisaalta esimerkiksi alkoholipolitiikan uudistuksessa on huomattu, että normin henkeä on koko ajan valvottava. Muuten eri mieltä oleva virkamies antaa normien tulkintaa varten varsin eriskummallisia sääntöjä.

Ihmisten elämää ärsyttäviä normeja on kaikkialla. Voi hyvin kysyä, miksi esimerkiksi työtä normitetaan niin paljon. Hassu sääntö on esimerkiksi sellainen, että työaikapankista voi sopia vain TES-neuvottelujen kautta. Toinen hassu asia on koko yleissitovuus, vaikka kummatkaan osapuolet (työnantaja ja työntekijä) eivät olleet edes lähellä neuvottelupöytää.

Rakentamisen kustannuksia nostavat erilaiset normit. Miksi kerrostaloissa autopaikkoja pitää olla tietty määrä, vaikka autoilussa ollaan selvästi siirtymässä autojen yhteiskäyttöön ja muutaman vuoden päästä robottiautoihin? 

Tai miksi mökillä neljän neliön valmissauna tarvitsee rakennusluvan, pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan. Lisäksi pääsuunnittelija on oltava koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Miksi ilmoitusmenettely ei riitä? Näkeehän jo ilmoituksesta sen, että tarkoitus ei ollut rakentaa aivan järvenrantaan.

Tällä viikolla esille nousi poliittinen kohu uudesta keskitetystä lupa- ja valvontavirastosta. Vihreät ja poliittinen vasemmisto vaativat, että viraston sisälle on luotava erillinen taho, joka voi valittaa viraston päätöksestä. Voi jestas sentään. Suosittelen, että asiat hoidetaan ihan viraston sisällä.

Ehkä vastaus edellä mainituille normeille on se, että me poliitikot emme ole tarpeeksi pontevasti sanoneet, että nyt riittää - suunta on väärä. Kieltoja on paljon helpompi tehdä kuin kehittämistä.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok.

]]>
2 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252387-narkastyttavat-normit#comments Fri, 16 Mar 2018 11:58:08 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252387-narkastyttavat-normit
Sote-uudistus puntarissa http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252014-sote-uudistus-puntarissa <p>Sote-lait tulivat eduskuntaan. Huvittavaa oli se, että minulta kysyttiin jo päivää ennen papereiden saapumista mediassa, että kannatanko hallituksen esitystä. Ainakin minä haluan vielä rauhassa lukea lopullisen hallituksen esitys -tekstin. Siksi sanoin, että haluan kyllä ensin tutkia ja sitten hutkia - mikäli siihen on tarvetta.</p><p>Totta kai minulla on jo paljon ennakkotietoa esityksen sisällöstä ja useita kokouksia on läpikäyty tässä vuosien aikana. Mutta usein pienetkin yksityiskohdat ratkaisevat ja nyt on aika olla pikkutarkka. Totta kai voi jo nyt tehdä muutamia arvioita. Näistä seuraavaksi.</p><p>Minusta on hienoa, että uudistuksen avulla ala vihdoinkin aidosti avautuu kilpailulle. Kilpaillun rahan osa kasvaa 5,4 miljardiin euroon (sote-kokonaisuus on 18 miljardia euroa). Olisi hienoa, mikäli ihmiset ymmärtäisivät, että reilu kilpailu synnyttää uusia ideoita ja parempaa palvelua. Siitähän tästä on kyse - paremmista palveluista ihmisille. Uskon vahvasti, että ihmiset huomaavat muutoksen positiivisesti.&nbsp;Tämä korostuu erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa otetaan käyttöön laaja valinnanvapaus.</p><p>Huolestuttavaa on se, että jääkö erikoissairaanhoidossa reilun kilpailun ulkopuolelle paljon sellaisia toimintoja, jotka sinne kuuluisivat. Käytämmekö veronmaksajien rahoja tehottomasti? Minusta on mielenkiintoista, että maakunnan liikelaitos itse päättää todella paljon, tekeekö se itse vai katsooko ympärille ja löytää kenties parempia tuottajia. Perinteisesti on kai aika normaalia, että oma vatsa on lähempänä kuin naapurin. Mihin katosi tilaajan ja tuottajan erottaminen? No siihen, että pelättiin julkisen sektorin häviävän kilpailussa. Ja samalla päivystyksen.</p><p>Totta kai ulkoa ostamiselle on jokin perälauta. Mikäli liikelaitos ei itse pysty hoitamaan ihmisiä hoitotakuun aikana, silloin on pakko ostaa ulkopuolelta palveluja. Mikäli maakunnan poliittiset päättäjät haluavat tehdä lähes kaikki itse, se on mahdollista. Mutta jos lokakuussa tajutaan, että rahat ei riitä, on todella vaikea luoda pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita muiden toimijoiden kanssa. Helpompaa olisi avoimen kilpailun periaate - paras ja tehokkain tuottaa parhaat palvelut. Ja veronmaksajan edustaja valvoo.</p><p>Olen esittänyt myös kysymyksen, että mitä seuraa siitä, että rahat on valtiolla ja demokraattisesti valittu maakuntavaltuusto käyttää rahaa. Valta ja vastuu on siis eri organisaatiossa. Alkaako ruikutus valtion suuntaan, mikäli rahat loppuvat lokakuussa? Sain vastauksena, että mikäli maakuntapäättäjät eivät osaa hoitaa hommiaan, edetään seuraavaksi kriisimaakuntamallilla. Maakunta otetaan valtion haltuun ja laitetaan homma kuntoon.</p><p>Edessä on mielenkiintoinen kevät. Minustakin uudistus on aivan välttämätön, mutta nyt on hyvä syvällisesti käydä läpi sisältöjä. Vaihtoehto ei ole Antti Rinteen esittämä ajattelu, että hän kyllä hyväksyy 18 maakuntaa, mutta ei kilpailun avaamista ja sitä kautta parhaiden käytäntöjen löytämistä. Miksi kukaan ei kysy, kuinka paljon tällainen Antin esittämä malli maksaa?</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p> Sote-lait tulivat eduskuntaan. Huvittavaa oli se, että minulta kysyttiin jo päivää ennen papereiden saapumista mediassa, että kannatanko hallituksen esitystä. Ainakin minä haluan vielä rauhassa lukea lopullisen hallituksen esitys -tekstin. Siksi sanoin, että haluan kyllä ensin tutkia ja sitten hutkia - mikäli siihen on tarvetta.

Totta kai minulla on jo paljon ennakkotietoa esityksen sisällöstä ja useita kokouksia on läpikäyty tässä vuosien aikana. Mutta usein pienetkin yksityiskohdat ratkaisevat ja nyt on aika olla pikkutarkka. Totta kai voi jo nyt tehdä muutamia arvioita. Näistä seuraavaksi.

Minusta on hienoa, että uudistuksen avulla ala vihdoinkin aidosti avautuu kilpailulle. Kilpaillun rahan osa kasvaa 5,4 miljardiin euroon (sote-kokonaisuus on 18 miljardia euroa). Olisi hienoa, mikäli ihmiset ymmärtäisivät, että reilu kilpailu synnyttää uusia ideoita ja parempaa palvelua. Siitähän tästä on kyse - paremmista palveluista ihmisille. Uskon vahvasti, että ihmiset huomaavat muutoksen positiivisesti. Tämä korostuu erityisesti perusterveydenhuollossa, jossa otetaan käyttöön laaja valinnanvapaus.

Huolestuttavaa on se, että jääkö erikoissairaanhoidossa reilun kilpailun ulkopuolelle paljon sellaisia toimintoja, jotka sinne kuuluisivat. Käytämmekö veronmaksajien rahoja tehottomasti? Minusta on mielenkiintoista, että maakunnan liikelaitos itse päättää todella paljon, tekeekö se itse vai katsooko ympärille ja löytää kenties parempia tuottajia. Perinteisesti on kai aika normaalia, että oma vatsa on lähempänä kuin naapurin. Mihin katosi tilaajan ja tuottajan erottaminen? No siihen, että pelättiin julkisen sektorin häviävän kilpailussa. Ja samalla päivystyksen.

Totta kai ulkoa ostamiselle on jokin perälauta. Mikäli liikelaitos ei itse pysty hoitamaan ihmisiä hoitotakuun aikana, silloin on pakko ostaa ulkopuolelta palveluja. Mikäli maakunnan poliittiset päättäjät haluavat tehdä lähes kaikki itse, se on mahdollista. Mutta jos lokakuussa tajutaan, että rahat ei riitä, on todella vaikea luoda pitkäjänteisiä yhteistyösuhteita muiden toimijoiden kanssa. Helpompaa olisi avoimen kilpailun periaate - paras ja tehokkain tuottaa parhaat palvelut. Ja veronmaksajan edustaja valvoo.

Olen esittänyt myös kysymyksen, että mitä seuraa siitä, että rahat on valtiolla ja demokraattisesti valittu maakuntavaltuusto käyttää rahaa. Valta ja vastuu on siis eri organisaatiossa. Alkaako ruikutus valtion suuntaan, mikäli rahat loppuvat lokakuussa? Sain vastauksena, että mikäli maakuntapäättäjät eivät osaa hoitaa hommiaan, edetään seuraavaksi kriisimaakuntamallilla. Maakunta otetaan valtion haltuun ja laitetaan homma kuntoon.

Edessä on mielenkiintoinen kevät. Minustakin uudistus on aivan välttämätön, mutta nyt on hyvä syvällisesti käydä läpi sisältöjä. Vaihtoehto ei ole Antti Rinteen esittämä ajattelu, että hän kyllä hyväksyy 18 maakuntaa, mutta ei kilpailun avaamista ja sitä kautta parhaiden käytäntöjen löytämistä. Miksi kukaan ei kysy, kuinka paljon tällainen Antin esittämä malli maksaa?

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

]]>
32 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252014-sote-uudistus-puntarissa#comments Kotimaa Fri, 09 Mar 2018 13:11:28 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252014-sote-uudistus-puntarissa
HYVÄ ETTÄ ANALYSOIDAAN - SOTE UUDISTUKSEN SYVÄLUOTAUS http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251658-hyva-etta-analysoidaan-sote-uudistuksen-syvaluotaus <p>Eduskunnassa on tällä viikolla kohistu sote-uudistuksesta tavallistakin enemmän. Syy on tietysti ollut Elina Lepomäen ulostulo, jossa hän kertoi käsityksiään uudistuksen haasteista.</p><p>Tyypilliseen poliittiseen tapaan heti alettiin miettiä, mikä oli Elinan motivaatio avautumisen taustalla: tarve uusiin vaaleihin, Vapaavuoren tunnettu vastustus maakuntamallia kohtaan vai jotain muuta? Elinan tuntien motivaatio oli varmasti sote-uudistuksen sisältöanalyysi.</p><p>Kuten olen jo aika monelle lehdelle kommentoinut, minusta on kaikkein tärkeintä analysoida sisältöä aivan sinne saakka, kunnes päätös uudistuksesta tehdään. Siksi heitän lusikkani soppaan sisällön osalta. Osittain olen samaa mieltä kuin Lepomäki &ndash; osittain haastan myös Lepomäkeä.</p><p>Lepomäki kritisoi maakuntien sote-keskuksille maksettavaa kapitaatiomaksua (eli maksu/asiakas vuodessa). Se on Elinan mielestä mitoitettava julkisen sektorin kustannustason mukaan, jotta julkinen sektori voisi pärjätä kilpailussa. En ole välttämättä samaa mieltä väitteestä.</p><p>Jos me haluamme päätyä tehostamiseen, mielestäni kapitaatiomaksu voisi olla vaikka 10 prosenttia nykyistä tasoa alhaisempi. Tai maakunta voi päättää, että viiden vuoden aikana kapitaatiomaksu alenee yhteensä 15 prosenttia. Tai ei ainakaan kohoa seuraavaan viiteen vuoteen. Valta on maakuntapäättäjillä.</p><p>Siitä olen kyllä Elinan kanssa samaa mieltä, että maakunnilla ei ole kovin paljon syytä säästää (raha tulee valtiolta), joten maakuntien kapitaatiomaksujen alennukset voivat jäädä haaveeksi. Kaikkihan tietävät, että mikäli rahavalta ja vastuu on eri paikoissa &ndash; jäljelle jää valitus, ruikutus ja kerjääminen. Vaihtoehtona voisi olla Elinan esille ottama kuntien mahdollisuus siirtää rahoitus ja järjestäminen suoraan valtiolle, jolloin siirryttäisiin yhden luukun periaatteeseen.</p><p>Mikäli valta ja vastuu laitettaisiin samoihin koreihin, voi tietysti kysyä, mihin tarvitaan ylimääräisiä portinvartijoita &ndash; eli maakuntia. Vaikeimmat erikoissairaanhoidon osat voisimme keskittää muutamiin yliopistosairaaloihin ja raha tulisi suoraan valtakunnan tasolta. Toisaalta sama valtakunnallinen taso voisi ohjata myös uudenlaisia sote-keskuksia, jossa olisi mukana osa erikoissairaanhoitoa. Kunnat keskittyisivät elinvoimapalveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.</p><p>Mikäli sote-keskuksissa yhdistettäisiin kapitaatiomalliin myös erikoissairaanhoito, olisi suuri kynnys siirtää asiakkaita helpolla kalliin erikoissairaanhoidon puolelle &ndash; omassa organisaatiossa. Itse asiassa preventiivinen hoito olisi kaikista järkevintä &ndash; yhdessä aktiivisten kuntien kanssa. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava ihmisten valinnanvapaudesta ja pienten yritysten mahdollisuudesta toimia myös ihmisten palvelujen tarjoajana. Vasta silloin syntyisi aitoa kilpailua.</p><p>Lepomäki sanoo, että suunnitteilla olevalla mallilla kustannukset nousevat myös sen takia, että yritysten työterveys siirretään julkiselle puolelle veronmaksajien maksettavaksi. Tämä uhka voi hyvinkin toteutua. Toisaalta työterveydenhuollolla on myös se funktio, että ihmiset pääsevät nopeasti takaisin työhön. Toteutuuko se uudessa mallissa?</p><p>Saman uhan Elina näkee hammashoidon tason nostamisen takia. Se saattaa kasvattaa veronmaksajien kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Tämäkin pitää paikkansa. Toisaalta on lääketieteellisesti todettu, että huonot hampaat ovat monen vakavan sairauden alkuperäinen syy. Ehkä parempi hammashoito säästää veronmaksajien rahoja vielä paljon kalliimmassa erikoissairaanhoidossa.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja, (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnassa on tällä viikolla kohistu sote-uudistuksesta tavallistakin enemmän. Syy on tietysti ollut Elina Lepomäen ulostulo, jossa hän kertoi käsityksiään uudistuksen haasteista.

Tyypilliseen poliittiseen tapaan heti alettiin miettiä, mikä oli Elinan motivaatio avautumisen taustalla: tarve uusiin vaaleihin, Vapaavuoren tunnettu vastustus maakuntamallia kohtaan vai jotain muuta? Elinan tuntien motivaatio oli varmasti sote-uudistuksen sisältöanalyysi.

Kuten olen jo aika monelle lehdelle kommentoinut, minusta on kaikkein tärkeintä analysoida sisältöä aivan sinne saakka, kunnes päätös uudistuksesta tehdään. Siksi heitän lusikkani soppaan sisällön osalta. Osittain olen samaa mieltä kuin Lepomäki – osittain haastan myös Lepomäkeä.

Lepomäki kritisoi maakuntien sote-keskuksille maksettavaa kapitaatiomaksua (eli maksu/asiakas vuodessa). Se on Elinan mielestä mitoitettava julkisen sektorin kustannustason mukaan, jotta julkinen sektori voisi pärjätä kilpailussa. En ole välttämättä samaa mieltä väitteestä.

Jos me haluamme päätyä tehostamiseen, mielestäni kapitaatiomaksu voisi olla vaikka 10 prosenttia nykyistä tasoa alhaisempi. Tai maakunta voi päättää, että viiden vuoden aikana kapitaatiomaksu alenee yhteensä 15 prosenttia. Tai ei ainakaan kohoa seuraavaan viiteen vuoteen. Valta on maakuntapäättäjillä.

Siitä olen kyllä Elinan kanssa samaa mieltä, että maakunnilla ei ole kovin paljon syytä säästää (raha tulee valtiolta), joten maakuntien kapitaatiomaksujen alennukset voivat jäädä haaveeksi. Kaikkihan tietävät, että mikäli rahavalta ja vastuu on eri paikoissa – jäljelle jää valitus, ruikutus ja kerjääminen. Vaihtoehtona voisi olla Elinan esille ottama kuntien mahdollisuus siirtää rahoitus ja järjestäminen suoraan valtiolle, jolloin siirryttäisiin yhden luukun periaatteeseen.

Mikäli valta ja vastuu laitettaisiin samoihin koreihin, voi tietysti kysyä, mihin tarvitaan ylimääräisiä portinvartijoita – eli maakuntia. Vaikeimmat erikoissairaanhoidon osat voisimme keskittää muutamiin yliopistosairaaloihin ja raha tulisi suoraan valtakunnan tasolta. Toisaalta sama valtakunnallinen taso voisi ohjata myös uudenlaisia sote-keskuksia, jossa olisi mukana osa erikoissairaanhoitoa. Kunnat keskittyisivät elinvoimapalveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Mikäli sote-keskuksissa yhdistettäisiin kapitaatiomalliin myös erikoissairaanhoito, olisi suuri kynnys siirtää asiakkaita helpolla kalliin erikoissairaanhoidon puolelle – omassa organisaatiossa. Itse asiassa preventiivinen hoito olisi kaikista järkevintä – yhdessä aktiivisten kuntien kanssa. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava ihmisten valinnanvapaudesta ja pienten yritysten mahdollisuudesta toimia myös ihmisten palvelujen tarjoajana. Vasta silloin syntyisi aitoa kilpailua.

Lepomäki sanoo, että suunnitteilla olevalla mallilla kustannukset nousevat myös sen takia, että yritysten työterveys siirretään julkiselle puolelle veronmaksajien maksettavaksi. Tämä uhka voi hyvinkin toteutua. Toisaalta työterveydenhuollolla on myös se funktio, että ihmiset pääsevät nopeasti takaisin työhön. Toteutuuko se uudessa mallissa?

Saman uhan Elina näkee hammashoidon tason nostamisen takia. Se saattaa kasvattaa veronmaksajien kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Tämäkin pitää paikkansa. Toisaalta on lääketieteellisesti todettu, että huonot hampaat ovat monen vakavan sairauden alkuperäinen syy. Ehkä parempi hammashoito säästää veronmaksajien rahoja vielä paljon kalliimmassa erikoissairaanhoidossa.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, (kok.)

]]>
1 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251658-hyva-etta-analysoidaan-sote-uudistuksen-syvaluotaus#comments Fri, 02 Mar 2018 11:53:02 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251658-hyva-etta-analysoidaan-sote-uudistuksen-syvaluotaus
KAUPUNGISTUMISEN UUDET TRENDIT NÄKYVÄT JO http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251281-kaupungistumisen-uudet-trendit-nakyvat-jo <p>Aina välillä on hyvä hetki miettiä tulevaisuutta. Pääsin tällaiseen hetkeen mukaan, koska viikko sitten minua pyydettiin puhumaan nuorille siitä, millainen on tulevaisuuden kaupunki. Keskustelu kimpoili ajatuksesta toiseen, mutta löysimme yhteisiä teemoja.</p><p>Tulevaisuuden kaupungissa työ, eläminen ja asuminen sekoittuu toisiinsa. Toimistot eivät ole enää työpaikkoja, vaan kahvilat. Työ kulkee mukana ja ihmiset tarvitsevat kohtaamispaikkoja. Kaikki tämä näkyy jo nykyisissä kaupungeissa. Miettikää vaikka kuinka paljon kahviloita on syntynyt esimerkiksi Tampereelle tai Helsinkiin.</p><p>Liikkumista helpottavat tulevaisuudessa päästöttömät sähkömoottorilla varustetut robottiautot. Kun palaveri päättyy, voit tilata auton päätelaitteella kahvilan eteen. Vain ihmisistä omistaa autoja ja niillä myös tehdään bisnestä vuokraamalla autoa myös muiden käyttöön. Osa ihmisistä on nähnyt auton omistamisen tarpeettomaksi.</p><p>Kaupunkien välinen liikenne hoidetaan entistä enemmän erittäin nopeilla junilla. Siksi ajan lentorataa esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välille. Tampereelta lähdettyäni minua odottaa robottiauto Helsingin rautatieasemalla, mikäli seuraava kokouspaikkani on Helsingin Oulunkylässä. Mikäli palaverini on kaupungin sisäisten pääväylien varrella, saatan mieluummin käyttää ratikkaa tai metroa. Kävelykin tekee hyvää.</p><p>Ruokailutottumukset ja ruokailutavatkin ovat uudistuneet. Viikolla saatan ainakin pari kertaa tilata ruoan paikallisista mukavista ravintoloista koko perheelle kotiinkuljetuksella. Jo nyt Voltin, Foodoran ja Pizza-Onlinen kaltaiset yritykset ovat tulleet ryminällä kaupunkeihin. Viikonlopppuisin kierrän ruokakauppoja ja nautin itse tehdystä ruoasta viinin kera. Viinin saan myös lähiruokakaupasta.</p><p>Osa ruoasta tehdään itse kaupunkiviljelyllä terasseilla, kellareissa ja talojen katoilla. Sisäviljely tapahtuu tiiviissä tilassa kasvaen kasvaessa hyllyköissä. Ravinteet ohjataan juurille nesteenä ja aurinko korvataan led-valoilla, jotka viritetään tuottamaan kasvien lehdille niiden kulloinkin tarvitsemia aallonpitoisuuksia. Miten tämä sopii yhteen nykyisen maatalouspolitiikan kanssa?</p><p>Ihmiset ovat tulleet energiatietoisiksi. Talot pystytään tekemään hiilineutraaliksi, koska huoneistojen kulutusta vastaava määrä energiaa tuotetaan puhtaasti ihmisten osa-omistamissa tuuli-, aurinko- ja biovoimaloissa. Puhtaalle energialle on luotu taajuusmarkkina, jolloin hyvän omantunnon lisäksi oma energiatuotanto on jopa kaupallisesti kannattavaa.&nbsp;</p><p>Maaseutukin on saanut osansa uuden kaupunkikulttuurin noususta. Ihmisillä on yhä useammin toinen koti maaseudulla (osittain myös peritty vanhemmilta). Työn erottuminen ajasta ja paikasta mahdollistaa sen, että pitkät maaseutuviikonloput tulevat mahdolliseksi. Kun on ensi tavattu kahvilassa kaupungissa, seuraavan tapaamisen voi hoitaa joko video- tai virtuaalineuvotteluilla maaseudun rauhassa.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja, (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina välillä on hyvä hetki miettiä tulevaisuutta. Pääsin tällaiseen hetkeen mukaan, koska viikko sitten minua pyydettiin puhumaan nuorille siitä, millainen on tulevaisuuden kaupunki. Keskustelu kimpoili ajatuksesta toiseen, mutta löysimme yhteisiä teemoja.

Tulevaisuuden kaupungissa työ, eläminen ja asuminen sekoittuu toisiinsa. Toimistot eivät ole enää työpaikkoja, vaan kahvilat. Työ kulkee mukana ja ihmiset tarvitsevat kohtaamispaikkoja. Kaikki tämä näkyy jo nykyisissä kaupungeissa. Miettikää vaikka kuinka paljon kahviloita on syntynyt esimerkiksi Tampereelle tai Helsinkiin.

Liikkumista helpottavat tulevaisuudessa päästöttömät sähkömoottorilla varustetut robottiautot. Kun palaveri päättyy, voit tilata auton päätelaitteella kahvilan eteen. Vain ihmisistä omistaa autoja ja niillä myös tehdään bisnestä vuokraamalla autoa myös muiden käyttöön. Osa ihmisistä on nähnyt auton omistamisen tarpeettomaksi.

Kaupunkien välinen liikenne hoidetaan entistä enemmän erittäin nopeilla junilla. Siksi ajan lentorataa esimerkiksi Tampereen ja Helsingin välille. Tampereelta lähdettyäni minua odottaa robottiauto Helsingin rautatieasemalla, mikäli seuraava kokouspaikkani on Helsingin Oulunkylässä. Mikäli palaverini on kaupungin sisäisten pääväylien varrella, saatan mieluummin käyttää ratikkaa tai metroa. Kävelykin tekee hyvää.

Ruokailutottumukset ja ruokailutavatkin ovat uudistuneet. Viikolla saatan ainakin pari kertaa tilata ruoan paikallisista mukavista ravintoloista koko perheelle kotiinkuljetuksella. Jo nyt Voltin, Foodoran ja Pizza-Onlinen kaltaiset yritykset ovat tulleet ryminällä kaupunkeihin. Viikonlopppuisin kierrän ruokakauppoja ja nautin itse tehdystä ruoasta viinin kera. Viinin saan myös lähiruokakaupasta.

Osa ruoasta tehdään itse kaupunkiviljelyllä terasseilla, kellareissa ja talojen katoilla. Sisäviljely tapahtuu tiiviissä tilassa kasvaen kasvaessa hyllyköissä. Ravinteet ohjataan juurille nesteenä ja aurinko korvataan led-valoilla, jotka viritetään tuottamaan kasvien lehdille niiden kulloinkin tarvitsemia aallonpitoisuuksia. Miten tämä sopii yhteen nykyisen maatalouspolitiikan kanssa?

Ihmiset ovat tulleet energiatietoisiksi. Talot pystytään tekemään hiilineutraaliksi, koska huoneistojen kulutusta vastaava määrä energiaa tuotetaan puhtaasti ihmisten osa-omistamissa tuuli-, aurinko- ja biovoimaloissa. Puhtaalle energialle on luotu taajuusmarkkina, jolloin hyvän omantunnon lisäksi oma energiatuotanto on jopa kaupallisesti kannattavaa. 

Maaseutukin on saanut osansa uuden kaupunkikulttuurin noususta. Ihmisillä on yhä useammin toinen koti maaseudulla (osittain myös peritty vanhemmilta). Työn erottuminen ajasta ja paikasta mahdollistaa sen, että pitkät maaseutuviikonloput tulevat mahdolliseksi. Kun on ensi tavattu kahvilassa kaupungissa, seuraavan tapaamisen voi hoitaa joko video- tai virtuaalineuvotteluilla maaseudun rauhassa.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, (kok.)

]]>
3 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251281-kaupungistumisen-uudet-trendit-nakyvat-jo#comments Fri, 23 Feb 2018 07:38:55 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251281-kaupungistumisen-uudet-trendit-nakyvat-jo
VOIDAANKO AJATELLA KERRANKIN ISOSTI http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251014-voidaanko-ajatella-kerrankin-isosti <p>Vaalit lähenevät ja samalla poliitikkojen visionäärinen ajattelukyky kapenee huimaa vauhtia. Jokainen yrittää käsiohjeuksella saada yksittäisiä äänestäjiä puolelleen. Yksityiskohdat korostuvat kokonaisuuksien sijasta.</p><p>Sama naurettava määrärahavääntö on liikennepolitiikassa. Heitän nyt tässä nippelivääntöjen sijasta yhden ison ajatuksen. Mitä jos päättäisimme seuraavassa hallitusohjelmasta massiivisesta infrapaketista? Tavoitteeksi otettaisiin nopeat junayhteydet koko läntisen Suomen välillä.</p><p>Nyt kilpailevina hankkeina on nostettu esille Turun ja Helsingin välinen tunnin juna ja Helsingin ja Tampereen välinen lentorata. Varsinais-Suomessa on jo huolestuttu, että tyssääkö tunnin juna, jos lentorata nousee siivilleen. Vastakkainasettelu nostaa päätään.</p><p>Mitä jos toteutetaan molemmat suurhankkeet (tunnin juna ja lentorata) ja lisäksi vielä tunnin junayhteydet välillä Tampere-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori. Karkeasti arvioiden koko paketin kustannus voisi olla suuruusluokaltaan noin 5 miljardia euroa.</p><p>Se on paljon rahaa! Mutta jos ajatellaan isosti, mitä tämän investoinnin vastineeksi voisi saada? Ensinnäkin jo ilmoitus suurhankkeesta muuttaisi monen kaupunkiseudun ajattelutapaa uutta kasvua ja ideoita tukevaksi. Aktiiviset ihmiset ja potentiaaliset yritykset eivät enää valittaisi huonoa saavutettavuutta.</p><p>Voisiko suurhanke vähentää joitain valtion muita menoja? Asumistukimenot ovat nousseet kymmenessä vuodessa lähes miljardilla eurolla. Viime vuonna asumistukia maksettiin noin 2 miljardia. Jos asumistukimenot vähenisivät miljardilla, olisimme maksaneet investoinnin viidessä vuodessa.</p><p>Mielestäni massiivinen liikenneinfrapaketti vaikuttaisi massiivisesti asumistukimenojen vähenemiseen (jopa tämän miljardin vuodessa). Koko läntinen ja eteläinen Suomi tulisi yhdeksi työssäkäyntialueeksi, jonka seurauksena myös asuntomarkkina muuttuisi totaalisesti. Mitä enemmän asuntojen tarjontaa, sitä alemmat vuokahinnat ja sitä vähemmän asumistukia.</p><p>Toisena hankkeen positiivisena sivuvaikutuksena voisi mainita vaikka ilmastohyödyt. Nyt Tampere-Helsinki välillä ei enää mahdu juniin. VR:n arvion mukaan kymmeniä tuhansia lippuja jää myymättä ruuhkien takia. Nämä ihmiset käyttävät silloin usein omaa autoa. Joku voisi laskea suurhankkeen ilmastohyödyt. Nekin saattavat olla massiivisia.</p><p>Harri Jaskari</p><p>Kansanedustaja (kok.)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalit lähenevät ja samalla poliitikkojen visionäärinen ajattelukyky kapenee huimaa vauhtia. Jokainen yrittää käsiohjeuksella saada yksittäisiä äänestäjiä puolelleen. Yksityiskohdat korostuvat kokonaisuuksien sijasta.

Sama naurettava määrärahavääntö on liikennepolitiikassa. Heitän nyt tässä nippelivääntöjen sijasta yhden ison ajatuksen. Mitä jos päättäisimme seuraavassa hallitusohjelmasta massiivisesta infrapaketista? Tavoitteeksi otettaisiin nopeat junayhteydet koko läntisen Suomen välillä.

Nyt kilpailevina hankkeina on nostettu esille Turun ja Helsingin välinen tunnin juna ja Helsingin ja Tampereen välinen lentorata. Varsinais-Suomessa on jo huolestuttu, että tyssääkö tunnin juna, jos lentorata nousee siivilleen. Vastakkainasettelu nostaa päätään.

Mitä jos toteutetaan molemmat suurhankkeet (tunnin juna ja lentorata) ja lisäksi vielä tunnin junayhteydet välillä Tampere-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori. Karkeasti arvioiden koko paketin kustannus voisi olla suuruusluokaltaan noin 5 miljardia euroa.

Se on paljon rahaa! Mutta jos ajatellaan isosti, mitä tämän investoinnin vastineeksi voisi saada? Ensinnäkin jo ilmoitus suurhankkeesta muuttaisi monen kaupunkiseudun ajattelutapaa uutta kasvua ja ideoita tukevaksi. Aktiiviset ihmiset ja potentiaaliset yritykset eivät enää valittaisi huonoa saavutettavuutta.

Voisiko suurhanke vähentää joitain valtion muita menoja? Asumistukimenot ovat nousseet kymmenessä vuodessa lähes miljardilla eurolla. Viime vuonna asumistukia maksettiin noin 2 miljardia. Jos asumistukimenot vähenisivät miljardilla, olisimme maksaneet investoinnin viidessä vuodessa.

Mielestäni massiivinen liikenneinfrapaketti vaikuttaisi massiivisesti asumistukimenojen vähenemiseen (jopa tämän miljardin vuodessa). Koko läntinen ja eteläinen Suomi tulisi yhdeksi työssäkäyntialueeksi, jonka seurauksena myös asuntomarkkina muuttuisi totaalisesti. Mitä enemmän asuntojen tarjontaa, sitä alemmat vuokahinnat ja sitä vähemmän asumistukia.

Toisena hankkeen positiivisena sivuvaikutuksena voisi mainita vaikka ilmastohyödyt. Nyt Tampere-Helsinki välillä ei enää mahdu juniin. VR:n arvion mukaan kymmeniä tuhansia lippuja jää myymättä ruuhkien takia. Nämä ihmiset käyttävät silloin usein omaa autoa. Joku voisi laskea suurhankkeen ilmastohyödyt. Nekin saattavat olla massiivisia.

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

]]>
1 http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251014-voidaanko-ajatella-kerrankin-isosti#comments Fri, 16 Feb 2018 10:22:33 +0000 Harri Jaskari http://harrijaskari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251014-voidaanko-ajatella-kerrankin-isosti