Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Kuntahuutelu ja kohina alkoivat

Rujo ja raju runttaus.  Kysymys on pakkoliitoshankkeista. Nyt keskitetään palvelut suuriin keskuksiin. Hallitus pitää kehyskuntia loisina. Tällaista oli politiikan retoriikka eilen. Aina joskus tule surulliseksi siitä, kuinka retoriikka loistaa ja sisältöä ei analysoi kukaan.

 

Itse olen päättänyt tutkia ennen hutkimista. Tähän liittyykin teille pyyntö. Vaadin eilen ryhmäkokouksessa, että haluan vastauksia sisältökysymyksiini. Ministeri Virkkunen tarttui hyvin haasteeseen ja järjestää ensi viikolla kysymys-vastaus palaverin. Nyt haluan teiltä perusteltuja kysymyksiä kuntauudistuksesta? Ei mitään tunnetta, vaan silkkaa asiaa.

 

Itse olisin kyllä lähtenyt kuntakeskusteluun palvelut edellä. Ensin olisin keskustellut lävitse sen, mitä palveluja kunnan tulee tarjota ja millä osuudella valtio niitä korvaa. Sitten kunnille olisi tullut selkeä kuva: nämä palvelut tulee jatkossa tarjota ja näin paljon valtiolta tulee rahaa. Jos ei tämän jälkeen pärjää, on syytä katsoa ympärilleen, kenen kanssa voisi liittoutua.

 

Palveluista olisin ottanut kaikki turhat säännöt pois. Kyllä me täällä Arkadianmäellä osataan normeja säätää – ja kunnat maksaa. Muutama vuosi sitten esimerkiksi tehtiin valtion puolella viisaudessaan päätös, että yhdellä perhepäivähoitajalla saa olla korkeintaan neljä hoitolasta viiden sijaan. Tämä aiheutti taas lisäkuluja kunnille.  Eli olen vapaakuntamallin kannattaja.

 

Korostan, että eilen ulos tulleessa raportissa on kysymys virkamies-esityksestä ja nyt analysointi siirtyy kunnille. Huutamisen sijaan pitää nyt käydä lähes 700-sivuinen raportti tarkasti läpi. Ensimmäinen suuri kysymys on talous. Lähes kolmasosa kunnista on tällä hetkellä taloudellisessa kriisissä ja luku kasvaa nopeasti.

 

Vastauksena talousongelmiin esitetään opposition puolelta, että siirretään terveydenhuolto valtiolle. Tähän voi heittää kaksi vastakommenttia. Ensinnäkin Norja teki sen ja terveydenhuollon kustannukset kolminkertaistuivat. Samat veronmaksajat maksavat sekä valtion että kunnallisveron. Toiseksi miten käy lähidemokratian ja kunnallisen itsehallinnon. Mitä demokratiaa se on, mikäli 60% kunnan budjetista siirretään oman päätösvallan ulkopuolelle.

 

Toiseksi voisimme kaikki miettiä, haluammeko hallintoa vai palveluja. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Martti Korhonen sanoi, että Suomen hallinto on tehty 20 miljoonaiselle kansalle. Tälle vastakommenttina voi sanoa, että 100 pienimmän kunnan menot ovat vain 3% kuntien menoista.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Käyttäjän jukkakorhonen kuva

"Ei mitään tunnetta, vaan silkkaa asiaa."

Mikä vika tunteissa ja arvoissa on?
Ihminen on tunteva organismi.

Kaikki elämän suuret (ja pienet) asiat tehdään kokonaan/enimmäkseen/suurelta osin tunteiden perusteella:

- Aviopuolison valinta

- Lasten lukumäärä

- Koulutus- ja ammattiala

- Työpaikka

- Asunto

...

- Jopa auto valitaan pitkälti tunteella

Sen lisäksi monet asiat asettautuvat nokkimisjärjestykseen arvojen ja asenteiden mukaan:

- Joku haluaa syödä kalliimpaa lähiruokaa ja liikkua vähemmän mukavasti julkisilla kulkuvälineillä ideologisista syistä... vai pitäisikö sanoa arvoista johtuen.

Käyttäjän jukkakorhonen kuva

Tunneside omaan kuntaansa on yksi täysin legitiimi argumentti muiden joukossa.

Käyttäjän CXGTiT1 kuva

HJ: "Kuntahuutelu ja kohina alkoivat"

No niin, kerrot sitten asenteestasi.

Luepa ja ihan ajatuksen kanssa:

http://aikalainen.uta.fi/2011/12/23/suurkaupungit-yrittavat-kaapata-kehy...

Aimo Ryynänen muuten on kanssakokoomuslaisesi. Hän kannatti aiemmin ns. vahvan peruskunnan mallia, mutta kannattaa nyttemmin kaksiportaista paikallishallintoa, jota muuten on otettu käyttöön Ruotsissa. Ruotsista taas totean, että maassa on muutamassa vuodessa lisätty kuntien lukumäärää noin 250:stä noin 290:een.

Kysynkin sinulta, aikooko hallitus ja sen vetäjä Kokoomus, hallinto- ja kuntaministerihän on puolueestasi, tutkia tätä Ryynäsen luonnehtimaa vaihtoehtoa?

Käyttäjän jukkakorhonen kuva

Tuo on hyvä artikkeli, se on minulla kirjanmerkeissä.

Suosittelen.

Käyttäjän JanneLinna kuva

Ahvenanmaa?. 16 kuntaa???.

Käyttäjän donnybird kuva

Norjan tapaus kuvaa mielestäni hyvin mitä seuraa keskittämisestä.

Nythän on käynnyt niin, että jo sosiaali- ja terveysyhtymien myötä
on tullut paljon uusia laskuja kuntalaisille. Eli moni pienempi kunta olisi voinnut jatkaa palveluiden ostamista itsenäisesti, ja paljon halvemmaksi olisi tullut. Vuosia sitten kuntien osuus valtion budjetissa pieneni jo puolella, silti vastuut kasvoivat.
Työt kun täytyy silti tehdä, ne ovat vain siirtyneet suureen kaupunkiin. Työntekijöille annetaan mahdollisuus muuttaa myös sen työn perässä, kuinka armeliasta. Muuten jää työttömäksi.

Eli maaseutu menettää pesulapalvelut, kirjanpidon, ja lähiruokaan liittyvät tappiot kruunaavat vielä työttömyyttä syrjäkylillä. Kirjastot
ja muut sivistystoimet yhdistetään pakon edessä.
Ja tämä ei kuitenkaan ole kannattavaa pitemmällä tähtäimellä.
Lisää työttömyyttä, sillä kukaan ei halua tuoda uutta liiketoimintaa,
sinne missä vanha häviää. Kaikki toimialat aina hyötyvät toisistaan,
niinhän se maailma pyörii. Kaikki voitto ei ole voittoa pitemmällä
ajalla. Mutta nythän eletään aikaa tässä ja nyt, minulle heti. Pörssit-
kään eivät ole nyt reaalitaloutta, juuri tuon saman virheen takia.
Olen jo kuullutkin jonkun pankkiirin ohi mennen sanoneen, että niistä
tullaan luopumaan ( ei siis osakkeista, vaan niistä tyhmyyksistä, ahneuden ajamista, toivon, että näin käy).

Kaiken lisäksi päättämisvalta porrastuu, ei mitään tasapuolista kuntien
edustusta, ei tietenkään. Eli omiin asioihin vaikuttaminen aina vain
huononee. Ja kun näin käy, ihmisiä ei kiinnosta kyläyhteisö ja yhteis-
toiminta, nyt ehdotettu järjestely vähän kerrassaan lamaannuttaa ihmiset.
Sitten joskus taas ihmetellään kun nuoret syrjäytyvät yhä enemmän, ja kaikki myöntyvät helposti kaikkeen valmiiseen. Näin se Suomen yrittämisen henki katoaa, sillä ainahan näin käy kun valta otetaan kokonaan pois. Ei valtaa, ei vastuuta, ihmisluonnetta ei voi muuttaa.
Näin syntyy helposti passiivisuus, joka tuo lisää sairautta yms.

Vastaavia maan valloituksia on tapahtunut jo Lapissa, sitähän se käytännössä on.
Lapissa monta perhettä kärsii, kun tontit on myyty ulkomaiselle
turistiyrittäjälle, ja perheille ei kerrottu, että maat on myyty alta.
Talonsa sinne olivat juuri saanneet valmiiksi. Mutta kun maa kuuluu jonnekin kauas, ei lähidemokratia meinaa enää mitään. Mitä vaan voi tapahtua. Pakkomuutto on edessä. Näin siis luodaan pakkotoimintaa...
Eniten maksavalle myydään sitten koko maa, sillä vain pieni osa kaikesta maapallon vedestäkin on makeaa, ja juotavaa, esimerkikisi. Ja joku ostaisi maammme yksin senkin vuoksi, eikö niin.
Kaikki muu kuntiin liittyvä on jo poistettu, sillä yritetään helpottaa
nykyistä liitosta. Työvoimatoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja koulutus on jo hävinnyt paikallisten päättäjien käsistä.
Ja yksikään kuntaministeri ei pysty sanomaan miten siinä hyödytään, kun toimitaan suuremmassa yksikössä. Lisää porrastusta ja tehottomuutta, on oma kokemukseni asiasta. Ja näin on kaiketi käynnyt
Norjassakin. Yksityisen toimijan pitää tehdä voittoa, sekään ei auta.

Pyöreät vastaukset eivät sisällä mitään konkreettista, eivät ole todisteita jostain kokonaisvaltaisesta hyödystä, eli kuka hyötyy; no ei ainakaan kuntalainen. Yhdenkin kansalaisen tappio on oikeastaan monen muun maan ja sen kansalaisten tappio. Vain hyvinvoinnilla saavutetaan sitä jotain, mitä voidaan jakaa toisille. Ja nykyinen ehdotus ei tuo mitään lisäarvoa suomalaisten hyvinvoinnille.

Tuula Pasanen-Curryn juttu hetätti minut todella pohtimaan syntyjä syviä:

"Eli maaseutu menettää pesulapalvelut"

Asun kaupungissa. En missään nimessä voi äänestää enää niitä puolueita, joiden linjan vuoksi maaseutu menettää pesulapalvelut. Juuri pesulat ovat ihmisten kaikkein pyhimmät ihmisoikeudet. Meillä kaupungissä on pesulat. Olkoon ne siis myös maaseudulla tasa-arvon nimissä hintaan mihin hyvänsä.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja