Finanssikriisi alkaa näkyä reaalitaloudessa
Euroopan ja maailman finanssimarkkinoiden epävarmuus alkaa nyt näkyä reaalitaloudessa. Tapiola, Nordea, Outokumpu ja Rautaruukki irtisanovat. Teollisuuden tilauskirjat ovat hiljenemässä. Tällä hetkellä lomautustilanteessa on 160 000 ihmistä. Kyllä alkavat työttömyysluvut nousta, mikäli lomautukset purkautuvat irtisanomisiksi.
Nyt pitäisi tehdä suuri asenne- ja politiikan muutos Suomessa. Nyt mielestäni roikutaan vanhoissa työpaikoissa ja yritetään tehdä kaikkemme, että muutosta ei tapahtuisi. Samalla janan toisessa päässä estetään uusien työpaikkojen syntymistä. Yhteiskunta on niin jäykkä kuin vain olla voi. Esimerkiksi teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on pudonnut vuoden 2008 82 miljardista vuoden 2010 64 miljardiin. Vuonna 2010 työpaikkojen määrä toimialalla väheni 6 prosenttia. Eikö tämän pitäisi olla jonkinlainen signaali?
Mielenkiintoinen tosiasia on, että Euroopassa yritykset ottavat investointeja ja kehitystyötä varten rahoista noin 80 prosenttia pankeista. USA:ssa vastaava luku on 30 prosenttia eli paljon enemmän rahoituksesta on oman pääoman ehtoista. Meilläkin olisi yksityisillä pankkitileillä ihmisillä 80 miljardia. Pitäisikö nyt saada uudestaan sinivalkoinen pääoma nousuun? Tilanne on erittäin akuutti, koska tietynlaisen asennelaman lisäksi meillä on tässä yhteiskunnassa todella paha investointilama.
Nyt puhutaan oikeidenmukaisuudesta sillä tyylillä, että kukaan ei saa rikastua vaan kaikkien pitäisi yhdessä köyhtyä. Aidot työpaikat kyllä katoavat, mikäli emme lähde kehumaan ja tukemaan aktiivisia ihmisiä ja sitä kautta työpaikkojen luontia Suomeen. Nyt on konkreettisten tekojen aika.
Ensinnäkin ehdotan, että otamme uudelleen käsittelyyn ainakin 1000 euron verovapauden osingoille. Uskon, että sillä saisimme ihmisten rahoja liikkeelle pankkitileiltä suomalaisiin yrityksiin. Kun tuhannet suomalaiset tulisivat pieniksi/suuriksi omistajiksi kasvollisiin suomalasiyrityksiin, alkaa ihmisiä kiinnostaa suomalaisen työn ja yrittämisen tulevaisuus. Toiseksi voisimme ottaa käyttöön tulonlähdejaon ja luoda lisää sarjayrittäjiä. Itsekin olen halunnut laittaa omia pennosia likoon suomalaisiin pienyrityksiin (5 yritystä) ja ottanut aikamoista riskiä lainarahalla. Mikäli joku yritys tuottaa voittoa ja toinen tappiota, voisiko tappiot ja voitot kompensoida keskenään jollakin mallilla?
Kolmanneksi nyt on nopeasti luotava rahastomalli, jota kautta voi myös sijoittaa roposiaan. Yksittäinen ihminen voi mennä mukaan suomalaisiin yrityksiin joko suoraan tai rahaston kautta. Mikäli rahaston kautta sijoittaminen tuo vuosien kuluessa osinkotuloa tai myyntivoittoa ja ihminen haluaa sijoittaa voitot toiseen kasvuyritykseen, verokarhu ei vielä tässä vaiheessa ottaisi omaa osuuttaan. Vasta siinä vaiheessa, kun roposiaan sijoittanut henkilö ottaa rahat ulos rahastosta, verottaja ottaa osansa valtiolle.
Ja sitten vielä vahvasti investoivalle elinkeinoelämälle voisi tarjota nykyistä vapaampia poisto-ohjelmia. Nämä voisivat olla jo riittävän hyviä signaaleja siihen, että edes suomalaiset luottaisivat Suomeen.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Rahastoihin sijoittamisella on nykyään hieman heikko maine. Ideoikaa siellä bobissa ihmeessä parempia uusia nimiä kus...innovaatioillenne
Ruotsissa Nordean rahastot tuottivat 10 vuodessa pelkkiä tappioita asiakkailleen. Nyt pankki halajaa jo 15%:n voittoa itselleen...
Ei ihme, että rahastopäällikkö sai lähteä.
Antakaa varanne pankin omaisuudenhoitajan hoitoon maksua vastaan. Omaisuudenhoitaja saa palkkionsa tapahtumista, joita hän generoi rahantarpeensa mukaan. Muutoin homma toimii sinun rahoillasi ja sinun riskilläsi. Palkilla ei ole mitään riskiä. Ja voi olla, että pankki siivoaa huonoja hankintojaan asiakkaimen rahastoihin. Kun rahastoista ei saa exaktia tietoa, on lupa näin olettaa.
Ja pankki kuittaa palkkionsa oli tuottoa tai ei. Koska saamme reiluja rahastoja, joissa hoitajaa saa palkkionsa tuotosta: no money - no honey periaatteella. Sellaiseen minäkin saattaisin ryhtyä.
Harri J. :"Euroopan ja maailman finanssimarkkinoiden epävarmuus alkaa nyt näkyä reaalitaloudessa."
Ja myös poliittisten päättäjien asiantuntemattomuus samalla tavalla kuin 90-luvun lamassa.
Eikö olisi ollut parempi suosia suurinpiirtein julkisen sektorin siivoojatasolta yhteiskunnan ylimpiin päättäjiin ulotettua ihmisoikeuksien vastaista poliittista "hyvien yhteiskuntasuhteiden" piiriin "maan tapojen" mukaisesti ulotettua poliittisten virkanimitysten ketjua nimittämällä yhteiskunnallisiin virkoihin pätevin, eikä valtaeliitin mielestä sopivin, kuten esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtajaksi pätevimmän Sixten Korkmanin syrjäyttämisessä demareiden pankkikokemusta omaamattoman Erkki Liikasen hyväksi tehtiin?
Siis oikeasti..Sixten SP:N johtajaksi? Älä nyt hulluja puhu!
Se mies olis se suurin tekijä 90-luvun laman takana.
Jaskari taisi olla se mies eduskunnassa ketä huuteli Uusipaavalniemelle jotakin..nooh,niele tätä karvasta myrkkyä sitten.
Mitäs sillä konkurssin tehneellä curling-yrittäjällä on asian kanssa?
Eli siis jos yrittäjä tekee konkurssin,niin sillä ei ole mitään arvoa?
Tämä selvä.
Mitä tulee muuten asiaan..taidat olla muuten Raoul Konnos jutuistasi päätellen? Ainakin samoista tyhjänpäiväisistä asioista tunnutte jauhavan.
Niin..Jos yrittäjällä on miljoonan euron halli rakenteilla viimeistelyä vajaa enään ja velkaa siinä saman verran mitä keskiverto kansalaisella asuntovelkaa. Kerrohan nyt ihan suoraan onko se tilanne huono?
Ja muutenkin..anna joku laskelma millä kaadat Uusipaavalniemen väitteet talousasioista,jos et tälläistä kykene antamaan niin vaikenisin sijassasi. Tämä herra Jaskari koitti jotain päteä eduskunnassa,mutta ei tainnut pärjätä..eikä siellä tainnut pärjätä moni muukaan,jos totta puhutaan. Se ideologia katos ei riitä näissä asioissa.
Vellu Heino: "Eli siis jos yrittäjä tekee konkurssin,niin sillä ei ole mitään arvoa?"
Ei nimimerkki "Aapo Kansikas" niin sanonut. Hän kysyi, että mitä tekemistä Uusipaavalniemellä on tämän asian kanssa. Se, että Uusipaavalniemi on tehnyt konkurssin on sivuseikka, mutta silti tosiasia.
Jos Jaskari ei ole ymmärtänyt sanaakaan mitä Uusipaavalniemi koitti kertoa talouden tilanteesta ja kertoi jopa ratkaisun siihen tässä järjestelmässä niin kuinka uskottavaa Harrin puheet ovat..mitä se kertoo talouden osaamisesta ylipäätänsä..se tässä on pointtina.
Olen käyttänyt tamperelaista esimerkkiä sisäisestä " selänpesusta ", joka tarkoittaa sitä, että täällä löytyy partureita, hieroja, luontaisshoitajia, lääkäreitä, huoltomiehiä, rakentajia jne. Tampereen sisäiseen käyttöön enemmän kuin olen missään Suomessa tavannut. Se tarkoitaa sitä, että ei vienti yksistään ole ratkaisu, vaan rahan kierto; yrityksissä varaston kierto, pääoman kierto. Pankkitileillä on valtavat omaisuudet, kun keskivaratkaatkin lasketaan yhteen. Tällaisina aikoina he eivät sijoita osakkeisiin ja yrityksiin pääomana, mutta voivat olla entistä aktiivisempaa ostovoimaa. Tämä ostovoima pitää saada liikkeelle. Sen avulla ylitetään taantuma paremmin kuin tempputoimin, kunnes taas vienti alkaa vetämään ja finanssit saadaan kuntoon.
ymmärsinkö nyt oikein jaskarin blokista, jaskari haluaa ykstyisten henkilöiden tilillä olevat rahavarat käyttöön ja sijoittaa ne vaikka etelä eurooppaan vai minne ne pitää sijoittaa, (suomalaisiin) yrityksiin?
Hyviä, avoimia ja toteuttamiskelpoisia ideoita on hyvä saada esille ja jatkojalostukseen.
Toivottavasti tileillä olevia varallisuuksia ei lähdetä pankkien toimesta realisoimaan nopeampaan rahakiertoon irtisanomalla lainoja?
1990-luvun pankkikriisistä on toivottavasti opittu päättäjienkin taholla. Ja jos ei ole, niin on syytä nostaa yksi erinomainen ajankuvaus esiin. Vain yhdessä toimien olemme enemmän.
Joukkoistaminen toimii erinomaisen hyvin Suomessa
http://suomi2017.wordpress.com/2011/10/19/joukkoistaminen-toimii-erinoma...
Lähetetty lokakuu 19, 2011 kirjoittanut Suomi 2017 - Suomi 2.0
- Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 “Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä”- reportaasin soisin jokaisen omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan. Miksei myös kaikille EU:n kielille käännettynä muillekin.
Ministeri Stubb kävi eduskuntavaalien alla maakuntakiertueella. Siellä hän pääsi paikallisten sanomalehtien otsikoihin, kun hän loihi sanomaan, että "Kreikan kriisi on ratkaistu apupaketin avulla (siis sen ensimmäisen) ja että muita maita ei tarvitse auttaa ja että on pölhöpopulismia väittää muuta".
Samanlaista ylimielistä, asiantuntematonta puhetta kuuli joka toisen kokoomuslaisen suusta. Nyt hymy alkaa hyytyä.
Kyllä kansa tietää.
Kylläpäs Reijoa nyt naurattaa, kun taantuma häämöttää ja useat persutkin joutuvat kohta kortistoon.
Pysyisit Reijo vain sen muukalaiskammoteemasi parissa, mihinkään muuhun teistä ei sitten olekaan. Rakentavan taloutta koskevan idean kumpuaminen persusta on yhtä todennäköista kuin rappioalkoholistin selvä päivä.
Aapo Kansikas on näitä ns. maksettuja solvaajia, jotka eivät uskalla esiintyä omalla nimellään. Asiantuntemus ja kommentit ovat Stubbin tasoa.
Hoida sinä Reijo vaan ne omat nurkkasi kuntoon, ennen kuin tulet muille antamaan elämäntapaohjeita. Siellä teidän porukassanne muukalaiskammo, erimielisten muilutus ja täydellinen itsekritiikittömyys korvaa älyn puuttteen täydellisesti. Täällä ulkomaailmassa sen sijaan voi ainakin vielä toistaiseksi olla vapaasti eri mieltä idioottien kanssa.
Hellimäsi ajatus siitä, että persuidioottien arvostelusta tulisi maksaa, on väärä. Ja mistä arvon kansanedustaja päättelee, etten esiinny täällä omalla nimelläni?
Aapo Kansikas on näitä ns. maksettuja solvaajia, jotka eivät uskalla esiintyä omalla nimellään. Asiantuntemus ja kommentit ovat Stubbin tasoa.
MOT
Voisitko Reijo tässä vielä kerrata, miten persujen sisäinen yhtenäisyys vahvistuukaan entisestään Jaana Pedersenin tapauksen johdosta? Tuossa toisessa blogissahan puolueenne perusjäsen tilittää harvinaisen avoimesti Lohjan jaoksenne mielivaltaisuutta ja paikallisjohdon moukkamaista käytöstä. Mutta eikös siellä kysymys olekin vain keskusjohtoisen mallin toimivuudesta?
Tottakai rahapelikriisi näkyy reaalitaloudessa, josta pumpataan resurssit finanssitalouden peleissä tehtyihin tappioihin. Mistäpä muualtakaan pelitappiot maksettaisiin kuin kansalaisten työstä ja omaisuudesta? Pitäähän pelureiden päästä pelipöytien ääreen vastakin. Sitä vartenhan koko markkinatalous on olemassa.
Valitettavasti reaalitalous on nykyisin enää niin pieni osa kokonaistaloutta, että vaikka lisäisimme työntekoa ja työn määrää kymmenkertaiseksi ja vaikka kasvattaisimme reaalitalouttamme maailman tappiin, se ei meitä hyödytä, mutta finanssipelureita kyllä.
Ellemme me sitten itse ryhdy finanssipelureiksi, johon muottiin meitä on ahkerasti tungettu viimeisten parinkymmennen vuoden aikana.
Olen eri mieltä kanssasi, Mark.
Jos poliitikot USAssa ja Euroopassa olisivat hoitaneet taloutensa kuntoon aikanaan, niiden ei tarvitsisi tehdä nyt samaa asiaa paniikissa ja tippa linssissä.
Ootkos sää se U15:sta huudellut.
Ihan hyviä sijoitusmalleja ja näin, mutta kun ei ole yrittäjäksi nuorilla tunkua. Jos epäonnistut niin siinä sitä ollaan velkahelvetissä ja jokaisella mustalla listalla.
Olette kenties tehneet yrittämisen aloittamisen liian vaikeaksi.. Ja epäonnistumisen liian helpoksi mutta samalla tuhoisaksi
Ei hyvää seuraa
Ptt: ennustuksen mukaan Suomen BKT vähenee tämän vuoden viimeisen neljänneksen plus ensi vuoden aikana 4%:lla. Suomen BKT lienee jotain 180 mrd. Se merkitsee siis, että suomalaisten tulot (palkat, liikevoitot pääomatulot) vähenevät 7,2 mrd. Kuinka paljon vähenemistä tapahtunee jatkossa ja kuinka kauan, on mahdotonta tietää. Kun kasvu taas alkaa, ei se ala 180 mrd:stä vaan ehkä vain 155 mrd:sta. Lama koskettaa ihmisiä hyvin eri tavalla. Se, joka saa pitää työnsä ja palkkansa voittaa hiukan. Joiltakin menee työpaikka, joiltakin yritys ja 90-luvullakin monelta meni henki. Olisikohan kannattanut pistää Kreikalle halvempaa lainaa vielä tuo 7,2 mrd:akin.
Vähän kuin rivitalon alkaessa palaa toisesta päästä (siitä Kreikan puoleisesta päästä) alkaisin räyhätä, etten osallistu yhtiön vesilaskun maksamiseen, jos vettä käytetään noin runsaasti huolimattomasti tulta käsitelleen hyväksi.
Otetaanko suoraan Uusiksen puheesta
"Edustaja Jaskari sanoi täällä,että pitäisi olla vaihtoehtoja.
Silloin kun edustaja Jaskari vielä väitti kivenkovaan muutama vuosi sitten,että ei Suomea kohtaa mikään lama.
Minä kerroin jo silloin mitä pitää tehdä ja se on juuri se setelirahoitus."
Nythän kuljetaan kohti vääjäämätöntä ja kaikki ratkeasi oikeanlaisella setelirahoituksella..mutta ei..ideologiat estää tämän. Velkaannutetaan kaikki tappiin vaan. Tämä kertoo pitkälti vain sen,että Jaskari ei taida ymmärtää miten järjestelmä toimii...kuten ei moni muukaan.
Kannattaa muutenkin kuunnella mitä Uusis sanoo tässä puheessaan..nyt alkaa ihmiset jo ymmärtämään enemmän tilanteesta.
http://www.youtube.com/watch?v=XWfUSa7_TMQ&feature=player_detailpage
Jaskari on itse kansanedustaja ja pohtii sitä, että nyt pitäisi tehdä politiikan muutos. Kenen tehtävä se oikeastaan on?
Onneksi kirjoitus sisälsi konkretiaa, ehdottamasi 1000 euron verottoman osingon ylärajaan teen vastaehdotuksen: yhtiöt antavat vaikka pienen erän firman osakkeina ihan tavallisille rividuunareillekin palkan sijaan mark to marketilla.
Hyviä puolia on se, että rividuunariakin ehkä asia aukeaa aivan eri tavalla ja hän kiinnostuu "mikäs se tämä on". Esimerkiksi Metson väelle tuskin on niin paha asia saada n. 25 euron (21.10. päätöskurssilla) osake kuin se 25 euroa rahapalkkana.
Lisää hyviä puolia: kiinnostuksen ja suomalaisomistuksen lisäksi tietysi omistajina ovat itse talon väki. Mikä sitouttaa sen paremmin työntekijää kuin tietää olevansa tekemässä itselleenkin tulosta?
Ja edelleen: jos kiinnostus jatkaa kasvuaan voi listautuminen tulla houkuttelevammaksi useammallekin firmalle.
Jonkun pitää suomalaista ns. potkaista ahteriin alkuun auttaakseen.
Harri Jaskari kirjoittaa, viestittää, mutta ei kommunikoi! Harrilta ei ole tullut yhtään kantaa ottavaa kommenttia kenenkään kirjoitukseen. Näillä palstoilla on nähty useita hyviä esimerkkrjä aktiivisesta vuoropuhelusta.
Noin kaksi viikkoa sitten uutis-media viestitti teollisuuden tilauskirjojen olevan "täynnä kuin turusen pyssy".
Silloin tosin ei vielä ollut julkisuudessa tuolloin jo varmana kerrottua taustatietoa, että tekonologiateollisuus joutuu päästämään höyryä joka tapauksessa lakon kautta.
Näytelmä jatkuu eikä esirippu ole lähelläkään laskeutumista.
Urpilaisen budjetti perustuu 1,8 % kasvulle. En nyt muista, että aikaisemmin olisi laadittu budjettia yhtä perusteettoman toiveajattelun pohjalle.
Perussuomalaiset laativat oman varjobudjettinsa saman velkamäärän ja kasvun pohjalle tietäen sen, että luvut eivät ole tästä todellisuudesta. Näin menetellen halusimme varjobudjetissa osoittaa, että samoista lähtökohdista samat pelimerkit olisi voitu jakaa toisella tavalla. Kaikki, jotka ovat viitsineet asiallisesti käydä varjobudjettimme läpi, ovat sitä kiitelleet tuoreesta tavasta lähestyä käytännön asioita.
Me kaikki toivoimme, että persut olisivat vaivautuneet hallitukseen tuomaan älyn valoaan vääräoppisille, mutta valitettavasti näin ei käynyt. Valitettavasti varjobudjetillanne ei kuitenkaan olisi saatu Suomen velkaantuneisuutta pysähtymään, joka olisi tällä hetkellä se kaikkien tärkein asia työpaikkojen luomisen ohella. Wahlroos-vero ja varallisuusveroideoillanne (joka ei ole edes käytännössä toteutettavissa) vahvistitte jälleen mukasivistyneistön käsitystä siitä, että maatiaiskansan tasapäistäminen on ainoa sosiaalinen tavoitteenne.
Olisin, Reijo, ymmärtänyt paremmin kommenttisi, jos olisit plaseerannut sen pohjatekstin kirjoittajalle - et minulle - vastaukseksi.
Odotan mielenkiinnolla Keskustan varjobudjettia ja eduskuntakeskustelua kummastakin varjobudjetista.
Usein olen huomannut elämäni mittaan, että asioita, joita joku aika kutsuu viisaiksi, seuraava aika kutsuukin äärimmäisiksi mokiksi.
Eikä aikaa tällaisten mielipidemuutosten välillä tarvitse kulua vuottakaan.
On hyvä, että eduskunnassa marraskuun alkupäivinä keskustellaan sekä perussuomalaisten että keskustan varjobudjeteista. Se on uusi, mutta hyvä käytäntö, jolle soisi jatkoa pitkälle tulevaisuuteen.
Antti: Toki aiempi kommenttini sopii "laajempaankin käyttöön".
Televisiosta tuli tänään erinomaisen valaiseva Ykkösaamu.
Jyrki Katainen väänsi siinä talonpoikaisen järkevästi rautalankamallia Suomen ja Euroopan tilanteesta.
Maltilliseen tyyliinsä hän antoi ajattelemisen aihetta niin työmarkkina-osapuolille kuin euroskeptikoillekin.
Kannattaa katsoa tuo ohjelma, mieluummin pariin kertaan YLE:n sivuilta.
Pääministeri palautti mieleen vaikean -90 luvun: "Kun Aho ja Viinanen, Lipponen ja Niinistö hoitivat erittäin vaikeita asioita, silloinkin tuli vastalauseita ja yleislakolla uhkailtiin"
Määrätietoisella työllä Suomi rakensi kansatalouttaan niin, että olemme nyt Euroopan, aivan kärkijoukossa.
On huomattava, että tätä hyvää tilannetta ovat olleet erimerkkisista hallituksista käsin, rakentamassa ja vastuuta kantamassa - yhtä lukuun ottamatta kaikki puolueet.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Soinin+porukasta+ei+olisi+ollut+...
Saiskos jotain dokumenttia niistä päätöksistä mitä lamaa hoidettaessa tehtiin?
Voi olla tosin vaikeaa,koska ne on julistettu salaisiksi..Joten kaikki jää arvailujen varaan mitä silloin tehtiin ja mitä ei.
Tosiasia on silti,että mitään lamaa ei hoidettu vaan otettiin reilusti velkaa ja sitä edelleen maksetaan.
Vastaan tähän lainaamalla meidän Mikä Maailmaa Liikuttaa "Uskon varassa" jakson radiosanastelua http://liikuttaa.ning.com/forum/topics/uskon-varassa
"Nythän puhutaan että devalvaatio kuului silloiseen toimintakoneistoon ja -välineistöön. Ei missään tapauksessa kuulunut sellaisessa kansantaloudessa, jossa oli paljon ulkomaista velkaa. Suomessa ei aikaisemmin ollut ulkomaista velkaa, niin silloin voitiin devalvoida, ilman että luottovelkaiset firmat kaatuu. Mutta silloin kun pienyritykset ja kotitaloudet ja asuntovelkaiset olivat velkaa täynnä, niin ei missään tapauksessa kuulu enää devalvoida.
Viinanen valehtelee, että ulkomaiset lainahanat oli kiinni. Se minkä takia devalvaatiota tarvittiin oli se, että kotimaiset vientipuunjalostajat olivat jättäneet valuuttatulonsa punnissa Lontooseen ja pidätelläkseen niitä siellä, jotta niistä saisi 30% enemmän Suomen devalvoituja markkoja. Ne kansainväliset pääomapiirit oli siis Suomessa. Aivan pöyristyttävän kapeilla erikoisintresseillä ajettiin firmat nurin ja ihmiset työttömäksi ja asunnottomiksi.
Se on jännä, että nää edelleen vaan... Kun niillä on ollut ne asemat, joita ne on väärinkäyttäneet, Suomen turmioksi käyttäneet, niin ne on kuitenkin nyt kauheen ihailtuja ja palvottuja niinku kaikki tämmöset vahvat nyrkkimiehet: vahva käsivarsi ja sillä pamautetaan ja ihaillaan vieläki.
Koko raportointihan ja tämmönen kirjoihin pano tuntuu nyt olevan nyt sellasta Viinasen ihailua ja ihannointia ja että se oli ainut tapa toimia. Ja koko toi selvitys- ja tutkimustoiminta lähtee koko ajan vääristä premisseistä. Jätkät ei yksinkertaisesti osaa.
Sellanen elävä historian kirjoitus puuttuu, mikä nyt itelle avautu ton Iiro Viinasen suhteen ensimmäisen kerran mielikuvana. Miten nää asiat näin elävämmässä elämässä on menny - mehän nyt tässä aikalaiskokemuksemme pohjalta haetaan nyt toista kertomusta."
t. JJ
Radio-ohjelma Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/
Oman pääoman ehtoista rahoitusta pitäisi toki lisätä, kun huonoina aikoina vieraan pääoman vipuvaikutus tekee töitään. Varmaankin verovapaita osinkoja voisi olla enemmänkin kuin tuo 1000 euroa.
Pankkijärjestelmän tekohengitys bondi-takauksin ei olisi edellyttänyt varmaankaan Suomen interventioita, ainakin AAA-mailla on varaa pääomittaa omat pankkinsa. Jonkinlainen syventynyt kriisi tulee todennäköisesti tukitoimista huolimatta. Tukitoimien nettovaikutuksia lienee vaikea arvioida. Ainakaan dominoefekti ei pysähtynyt, ja Kreikka on menossa velkasaneeraukseen.
EKP:n osalta keskuspankkirahoituksen varmistaminen olisi ollut ehkä fiksumpaa kuin Etelä-Euroopan maiden bondien tukiostot jälkimarkkinoilta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 37 kommenttia