Arkadianmäen heikkoja signaaleja

SOTE-UUDISTUKSEN UUSI ASENTO

Tämä sote-soppa on nyt sitten tässä. Nyt on sitten kaksi vaihtoehtoa. Toinen on ryhtyä kunnolla riitelemään ja toinen on rakentaa yhdessä jotain uutta. Olen ollut aina uuden rakentamisen puolella, koska muutostarpeet eivät ole kadonneet mitenkään. Kaikki me ikäännymme ja palvelujen tarve kasvaa rutkasti.

 

Nyt tietysti on tärkeä analysoida, mitä asioita pitäisi tehdä uudella tavalla. Ehkä ensimmäinen oppi on se, että uudestaan ei pidä yrittää nylkeä liian suurta mammuttia kerrallaan. Viime kaudella väännettiin kuntauudistuksesta ja sotesta, tällä kaudella maakuntauudistuksesta ja sotesta. Eiköhän jatkossa keskitytä sote-uudistukseen tai vaikkapa vaan terveysuudistukseen.

 

Kun olen positiivinen ihminen, onhan tässä epäonnistumisessa paljon hyvääkin. Nyt ei tullut kolmatta hallinnon tasoa eli maakuntia, joilla ei ole omaa verotusoikeutta. Yleensä rahat ja valta pitäisi olla samalla taholla. Nyt rahat olisivat tulleet keskushallinnolta ja verotushan on valtiotasolla progressiivista. Riski veronkorotuksiin olisi ollut ilmeinen – ja progressiiviseen verotukseen.

 

Nyt on mahdollisuus laittaa terveydenhuollon tietojärjestelmät vain yhdelle taholle 18 maakunnan sijaan. Nykyisen mallinen tuhansien sote-tietojärjestelmien maa pitää olla nopeasti historiaa. Tietojärjestelmät voidaan keskittää vaikka Kansaeläkelaitoksen yhteyteen, joka muutenkin antaa terveydenhuollon KELA-korvauksia. Ihmisille tulee samalla antaa mahdollisuus oman keskitetyn tiedon käyttöön.

 

Kehityskohteena on jatkossakin varmasti perusterveydenhuolto, koska erikoissairaanhoito toimii paremmin. Kysymys kuuluu, miten saisimme perusterveydenhuollon laadun kaikille ihmisille sellaiseksi, kuin se on nykyisin esimerkiksi työterveydenhuollossa. Ruotsalaisen kollegan sanoin, Ruotsissa on maailman parhaat terveyskeskukset, kunhan sinne pääsisi sisään. Aivan oma kysymys on se, onko jatkossa sosiaalitoimi samassa paketissa?

 

Saisimmeko me nyt vihdoinkin ihmiset ymmärtämään, mitä valinnanvapaus tarkoittaa? Se pitää jatkossa tarkoittaa palveluseteleitä, jossa ihmiset itse pääsevät valitsemaan, mihin terveysasemaan tai senioritaloon ihmiset haluavat muuttaa. Ja tämä ajattelutapa edellyttää luonnollisesti monia palveluntuottajia – isoja ja pieniä, yksityisiä ja julkisia. Minun älynystyröihin ei millään mahdu se, miksi tätä vastustetaan? Valinnanvapaus ei ole markkinamalli, mutta valinnanvapaus edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita.

 

Miten nyt turvataan palvelut joka puolella maata? Tässäpä kysymys? Kyllä suuremmat kaupunkiseudut pärjäävät ja ovat onnellisia muutoksen kaatumisesta. Mutta miten käy sen väestöä menettävän syrjäisen pikkukunnan – jossa kaikki paikalliset nuoret täytyisi laittaa jo hoitamaan paikallisia senioreita? Ottaako nämä kunnat nopeasti haltuun joku terveyspalvelun jätti kokonaisulkoistuksena? Vai ottaako kukaan muu kuin valtio?

 

Iloinen olen siitä, että kasvupalvelut jäävät kunnille ja kaupunkiseuduille. Kun analysoidaan menestyvää kasvupolitiikkaa, innostus, innovaatiot ja kasvu syntyvät paikallistasolla – ihmisten välillä. Tosi kuitenkin on, että tarvitsemme suurempia hartioita myös kuntatasolla. Onko jatkossa sekä sote että kasvupalvelut valtion ja vahvempien kuntien yhteistyötä?

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, KOK

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lähtokohtana terveydenhoidon tulevaisuuden kannalta tulee olla :

Kuinka paljon maksaa 20 min vastaanotto terveyskeskuksissa ?

Kuinka paljon maksaa 20 min vastaanotto yksityisillä ?

Samat kysymykset myös vanhustenhoidon suhteen.

Ilman tätä vertailua julkisesti on tuskin edes tarpeellista jatkaa keskustelua sotesta kauemmas.

Julkisella palveluntuotannollakin tulisi olla julkinen vertailukelpoinen hintalappu esillä.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Todelliset kustannukset ykstyisellä ovat vain murto-osa siitä, mitä ne ovat julkisella, sillä yhden ihmisen ympärille rakentuva byrokratian muodostama kuttamakerä maksaa julkiselle vähintäänkin neljä kertaa sen, mitä yksityisellä.
Ihmettelenkin, että kukaan ei ole julkisuudessa rohjennut kyseenalaistaa tätä järjestemän irvikuvaa. Ei julkinen tukehdu asikas- tai potilasmäätään, vaan byrokratiaan, joka tukkii sen mahdollisuudet toimia järkeväll tavalla. Organisaattoria sinne kaivattaisi, eikälisää rahaa.
Olisko nyt viisainta panna ensin tämä julkinensektori kuntoon ja katsoa sitten, miten paljon seiltä jää tarvetta yksistyisen sektorin täytettäväksi.
Kirjoitin juuri tänään Puheenvuoroon kirjoituksen, jossa kuvasin yhden potilaskäynnin aiheuttamaa työmäärää julkisella sektorilla ja osoitin siinä selvästi, miten paljon siinä on päällekkäisyyttä ja suoranaista piittaamattomuutta. Se 20m minuutin käynti saattaa ottaa todellisuudessaaikaa 4 x 20 minsaa ja vielä siihen kaikki ne byrokratian koukerot päälle.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

---
Saisimmeko me nyt vihdoinkin ihmiset ymmärtämään, mitä valinnanvapaus tarkoittaa? Se pitää jatkossa tarkoittaa palveluseteleitä, jossa ihmiset itse pääsevät valitsemaan, mihin terveysasemaan tai senioritaloon ihmiset haluavat muuttaa. Ja tämä ajattelutapa edellyttää luonnollisesti monia palveluntuottajia – isoja ja pieniä, yksityisiä ja julkisia. Minun älynystyröihin ei millään mahdu se, miksi tätä vastustetaan? Valinnanvapaus ei ole markkinamalli, mutta valinnanvapaus edellyttää tasapuolisia kilpailuolosuhteita.
---

On vaan asioita joita ei kannata eikä voi laittaa yhteiskunnassa valinnanvapaaksi vaan ne on hoidettava yhteiskunnan verovaroista valtion ja kuntien toimesta suoraan yhdellä organisaatiolla. Priorisoitava se mitä tehdään verorahalla. Alueet kuntoon, julkinen kuntoon rahoituksineen. Ja sitten alue päättää, miten se tuottaa asian, omalla yrityksellä vaiko ostopalvelulla.

Laittakaa ensin alueet kuntoon.
Sitten vastuut, nykyinen hankala tilanne on paljolti syntynyt siitä että lääkärit on istuneet kahdessa organisaatiossa, julkisessa sekä sitten omassa yksityisessä, ovat vieläkin.

Alueet kuntoon, tilat kuntoon.
Vastuu ja valta kuntoon ja jatkuva rahoitus.

Vasta sen jälkeen tulee miettiä että käytetäänkö toiminnassa millaista organisaatiota, jne.
Eli onko yritys alueen itse omistamama vaiko jonkun ison terveyspalveluyrityksen.

Jokainen sopimus on pitkäaikainen,,eli jos halutaan pysyvyyttä, puhutaan vähintään 10 vuoden sopimuksista ellei sitten itse tehdä.
Ja siinäkin tapauksessa jos ostetaan ns,ulkoa, pitää tietää mitä se maksaa ja mitä on rahaa. (Siis sairaalat, vanhustenhoito, jne, jossa on oltava tiloja, laitteita, henkilökuntaa, jne, reippaasti. ja vieläpä tehokkaassa käytössä, ei magneettikuvauslaitteita kannata missään pitää osakäynnillä,)

Oli tekijä kuka tahansa, sama ongelma se on edessä, lisää tulee vanhuksia ja hoitajia tarvitaan ja rahaa enemmän. Ei se asia ratkea valinnanvapauden lisäämisellä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Yhdessä rakentamista tarjottiin Sipilän porvarihallitukselle useammassa otteessa, mutta ei tietenkään kelvannut, koska porvarihallituksella oli yhden vaalikauden aikana saada sotesta IKIOMA maakunta-ja markkinamalli "valinnanvapauksineen!"

- Oppositiopulueiden ja vääränlaisten perustuslakitalebanien päästäminen sekoittamaan ja hämmentämään olisi vain soten varjolla ajettavaa keskustan maakuntahanketta ja kokoomuksen markkinaehtoista terveydenhoitomallia.
Kun se yksityistäminen on ollut puolestaan kokoomuksen iki-agendalla.

Myös hankkeen jakaminen kokeiluineen kaikkineen kahdelle vaalikaudelle ei tullut myöskään kysymykseen koska sekin olisi vesittänyt keskustan ja kokoomuksen intohimoagendoja-siitä järjetön kiire ja hoppu ja ajan loppuminen.

Toimituksen poiminnat