Arkadianmäen heikkoja signaaleja

MAAILMANKAUPALLE UUDET SÄÄNNÖT - SAASTUTTAJA MAKSAA

Suomalainen hyvinvointi on hyvin paljon kiinni ulkomaankaupasta. Ulkomaankaupan osuus Suomen bruttokansantuotteesta nousee yli 40 prosenttiin, kun se suurissa maissa, kuten USA:ssa ja Japanissa, jää selvästi alle 20 prosentin. Isot pärjäävät taloudellisissa sodissa omien kotimarkkinoiden ansiosta paljon paremmin.

 

Pienille sen sijaan käy helposti huonosti. Tämän takia viimeaikaiset kauppasodan merkit ovat erityisen huolestuttavia Suomen kaltaiselle avotaloudelle. Totta kai jäsenyys EU:ssa auttaa, mutta kun Eurooppa on kiistoissa esimerkiksi USA.n kanssa, sen heijastusvaikutukset Suomelle voivat olla hyvinkin nopeita.

 

Otetaan yksi esimerkki. Mikäli USA ryhtyy radikaalisti nostamaan Eurooppalaisten autojen maahantuonnin tariffeja, autojen kysyntä laskee merkittävästi. Silloin esimerkiksi saksalaiset autojen valmistajat joutuvat arvioimaan tarkasti, missä autojen tuotantoa vähennetään. 

 

Tuotannon supistamistilanteessa helposti kotimaa painaa enemmän kuin taloudellinen tehokkuus. Päätöksiä helpottaa varmasti myös se, mikäli Suomi on hyvin lakkoherkkä ja siten epävakaa ympäristö kansainvälisille yrityksille. Viime päivien poliittisten lakkojen tekijät sahaavat siten tehokkaasti omaa oksaansa.

 

Huolestuttavaa on myös se, että myös maailman kauppajärjestö WTO on vaikeuksissa. WTO:n edeltäjä GATT perustettiin erityisesti maailmanrauhan takia. Laajempi reilujen sääntöjen maailmankauppa nähtiin kansoja yhdistävänä tekijänä. Tiiviit taloudellisen yhteistyön säikeet estävät tehokkaasti sotien syttymistä. 

 

Nyt tästä ei puhu WTO:n piirissä juuri kukaan. Kauppariitoja sovittelevasta seitsemästä tuomarin paikasta on täytettynä vain kolme, koska eri maat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen tuomareista. Vai onko tavoitteena tahallinen WTO:n tuhoaminen?

 

Toki esimerkiksi USA:n syytöksille kaupan epäreiluudesta on myös perusteita. WTO:ssa voi maa itse ilmoittaa, halutaanko sitä tulkita kehitys- vai kehittyneenä maana. Kehitysmaat saavat tiettyjä lisävapauksia kaupassa. Tällä hetkellä kehitysmaatittelistä pitävät tiukasti kiinni esimerkiksi KIina, Brasialia ja Lähi-Idän öljyvaltiot. 

 

Mikäli jotain hyvää voisi kauppasodan tuulista ajatella, sitä voisi nyt käyttää ilmasto-ja ympäristöpolitiikan välineenä. Nyt tulleja laitetaan teräkselle, alumiinille, vaatteille, autoille ja pesukoneille. Samaan aikaan me tiedämme, että ylikulutukseen perustuva kauppa on tulossa tiensä päähän.

 

EU voisi olla todellinen uuden kauppapolitiikan edelläkävijä tarjoamalla uudenlaista globaaliin kestävyyskriisin ratkaisuihin keskittyvää kauppapolitiikkaa. Tätä ehdotettiin esimerkiksi viime viikolla Japanissa pidetyssä World Circular Economy Forumissa.

 

Onhan se aivan totta, että nykyisin esimerkiksi tilaamme verkkokaupan kautta Kiinasta kahdeksan euron lelun. Postituskulut ovat ilmaisia ja lelu on vielä pakattu muoviin. Kuulostaako se ympäristön ja ilmaston kannalta kestävältä kaupalta? Mitä jos sen sijaan jokaiselle tuotteelle ja palvelulle määriteltäisiin objektiivinen hiilijalanjälki. Mikäli jalanjälki on liian suuri, saastuttaja maksaa ylimääräiset tullimaksut.

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, KOK

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Halla-aho toi tämän ajatuksen ilmoille tuossa vähän aikaa sitten ja myös minun mielestäni toimintamallina siinä on ajatusta. Nykyinen toimintamalli, kuten mm. Eija-Riitta Korhola on ansiokkaasti tuonut esille, lisää päästöjä entisestään. Toki keskittyisin enemmän jokiin pääsevään muoviin, kaivosten ja tehtaiden myrkkypäästöihin ja hengitysilman partikkeleihin kuin hiilidioksidipäästöihin.

https://www.is.fi/autot/art-2000005857676.html

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Aivan. Hiilidioksidi ei ole näillä promillen kymmenysosa- tai promillepitoisuuksilla saaste. Jos poliitikot saavat läpi ajatuksen, että hiilidioksidi on ilmasta poistettava saaste, tietäisi se pahimmillaan maanpäällisen monisoluisen elämän loppua. 150 ppmᵥ:ää hiilidioksidia alailmakehässä alkaa olla jo siinä rajoilla, että meiltä loppuu sapuska.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Maailmankaupalla keinottelijat tekevät omaisuuksia ja pilaavat teoillaan ilmaa ja tuhoavat oikeita työpaikkoja.
Tiedossa on mutta se rahan valta ei tunne sääliä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Mitä jos sen sijaan jokaiselle tuotteelle ja palvelulle määriteltäisiin objektiivinen hiilijalanjälki. Mikäli jalanjälki on liian suuri, saastuttaja maksaa ylimääräiset tullimaksut."

Montakohan tuotetta on maailmassa? Jos nyt otetaan vaikka esimerkkisi lelut, niin niitä lienee aika paljon? Kuka perkaisi ne kaikki läpi objektiivisena tahona ja ylläpitäisi tätä valtavaa hässäkkää reaaliaikaisesti muutokset huomioiden?

PS. Suosittelen jotain oikolukemaan blogin ja poistamaan copypastella tulleet tuplat... Autoasia blogisaa tulee tuplasti usean kappaleen osalta mukaanlukien siihen ujuttamasi lakkokritiikki...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kuka perkaisi ne kaikki läpi objektiivisena tahona ja ylläpitäisi tätä valtavaa hässäkkää reaaliaikaisesti muutokset huomioiden?"

Aika hyvin Suomessa pystytään laskemaan jopa lihakeiton hiilijalanjälki, sama metodi toimisi myös Kiinasta tuodulle kertakäyttötavaroille joissa kuljetus muodostaa merkittävän osan päästöistä. Tärkeintä tietenkin on saada työtä ja toimeentuloa myös suomalaisille joka ei teitä viherpiiperöitä juuri kiinnosta kun sossusta saa rahaa ja valtio saa velkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset