Arkadianmäen heikkoja signaaleja

KIERTOTALOUS ON SUOMELLE SUURI MAHDOLLISUUS

Japani, joka on maailman kolmanneksi suurin talous, on sitoutumassa vahvasti kiertotalouden ajatusmalliin. Tämä tarjoaa Suomelle suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Pieni Suomi voi olla suuri tekijä uudessa kiertotalouden maailmassa, uskotaan myös Japanissa.

Eduskunnasta maailman suurimpaan kiertotaloustapahtumaan osallistuivat kansanedustajat Ville Skinnari, Harri Jaskari, Mikko Savola ja Joakim Strand. Kansanedustajien mielestä Sitra on toiminut merkittävänä päänavaajana ja tehnyt tunnetuksi suomalaisia kiertotalouden ratkaisuja.

Tästä saatiin merkittävä todiste tällä viikolla Jokohamassa, jonne kerääntyi yli 1200 kiertotalouden asiantuntijaa yritysjohtajista huippututkijoihin. Suomi ja Japani voivat yhdessä toimia yhdessä kiertotalouden edelläkävijänä. Molemmilla on jo konkreettisia tekoja kiertotalouteen.

Japanilla on pitkät perinteet etenkin materiaalien kierrätyksessä - pinta-alaltaan pienenä, mutta väestöltään suurena saarivaltiona se on ollut pakotettu miettimään jätteiden hyötykäyttöä.

Suomi on edelläkävijä esimerkiksi biotaloudessa ja älykkäissä sähköverkoissa. Meillä on erinomaiset suhteet kaikilla osa-alueilla. Suomen ja Japanin välillä on lähes 40 suoraa lentoa viikossa.

Maailma tarvitsee uutta kauppapolitiikkaa, joka perustuu kestävän kehityksen kriteereihin. Myös Japanissa on tunnistettu, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana tehnyt avauksen, missä luonnonvarojen ja massakulutuksen liiketoimintamallista siirrytään kiertotalouden ajattelutapaan, jossa materiaaleja käytetään lukuisia kertoja uudelleen.

Kansanedustajien mielestä tämä voisi olla myös maailmankaupan uusi ajattelutapa. Etusija kaupassa annettaisiin ympäristön ja ilmaston kannalta kestäville ratkaisuille. Nyt on nopeasti löydettävä yhteisen kriteeristö kestäville tuotteille ja palveluille ja saatava niille hyväksyntä maailman kauppajärjestön WTO:n kautta.

Japani arvostaa myös puhtaita suomalaisia elintarvikkeita. Japanin 130 miljoonaa asukasta tarjoaa suomalaiselle elintarvikeviennille huimat markkinat, mikäli suomalaiset käyttävät tämän mahdollisuuden.

Nyt olisi korkea aika uudistaa suomalaista elintarvikeketjua vientikuntoon. Uuden EU:n ja Japanin vapaakauppasopimuksen myötä elintarvikealalla saattaa merkittävä rooli Suomen viennissä Japaniin. Meidän pitää uskaltaa lähteä rakentamaan brändejä ja arvoa suomalaisille elintarvikealan tuotteille.

Tokion olympialaisiin on Suomelle kesällä 2020 tulossa vahva näkyvyys Japanissa. Silloin suomalaisilla yrityksillä on erinomainen mahdollisuus tulla tunnetuksi Japanissa. Jopa vahvassa nosteessa Japanissa oleva suomalainen saunakulttuuri on jälleen valjastettu viennin välineeksi. 

Lisätietoja: Ville Skinnari, puh 040 504 8187 Harri Jaskari, puh 050 512 2874 Mikko Savola, puh 040 575 8498 Joakim Strand, puh 050 310 0076

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Tästä kietotalousseikkailusta voi pahimmillaan tulla taloudellinen hukkaputki. Eräässä seminaarissa tuli kysyttyä kysymys, johon kiertotalousasiantuntijat eivät osanneet vastata ja välttivät sen jälkeen asian esiinottoa.

Kysymys kuluu kuinka paljon kuluu energiaa kiertotalouden optimaalisen toimimisen kannalta? Kuluuko sitä enemmän kuin siitä saadaan, siis onko hyötysuhde lussalla vai painuuko negatiiviseksi? Rahalla laskettuna niin voi käydäkin, että kiertotalous on hyödyllistä, mutta jos lasketaankin energiahyötysuhteina tämä niin lienee hyvinkin epävarmaa. Sen verran olen niitä laskenut mm. maatalouden ympäristöasioiden osalta, että taloudellisesti laskettuna lannan maksimi kuljetusmatka on alle 15 km , kun arvioidaan ravinnehyöty. Jos laskemme maankasvukunnolle hyödyn niin silloin se voi muutaman kilometrin antaa lisää. Mutta kuinka paljon energiana, jos esim. laskemme lannan antaman biomassan tuottaman energian ja vähennämme siitä kuljetuksen käyttämän kokonaisenergiamäärän, niin kuinka pitkä on kuljetusmatka?

Totesin, että ainoa järkevä ekvivalentti mittayksikkö on energia niin sitä pitää myös käyttää. Vastaukseksi sain on niitä muitakin, kuten raha. Mutta raha ei ole ekvivalentti mittayksikkö.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset