Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Nauru pidentää ikää - mutta itku pitkästä ilosta

Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan osuvasti muutama päivä sitten: Irtisanomislaissa ei ole enää kysymys asioista eikä argumenteista, vaan mielikuvista, joilla mennään eduskuntavaaleihin. Hallitus on leimattu pahaksi kiusaajaksi.

 

Valkoinen on muuttunut sanoissa nopeasti mustaksi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi pari pari päivää sitten tv-haastattelussa, että tämän hallituksen aika on ollut Suomen taloudelle vaikeaa aikaa. Häh!? 120 000 uutta työpaikkaa on syntynyt neljän vuoden aikana ja valtiontalous on tasapainottumassa!

 

Yrittäjävihamielisyys on käsinkosketeltavaa. SAK:n liittoväki oli lehtitietojen mukaan räjähtänyt remakkaan nauruun, kun puheenjohtaja Eloranta kertoi Yrittäjäjärjestön arvioita uusista työpaikoista lakimuutoksen seurauksena. On kuulemma naurettavaa, kun kysyy yrittäjiltä arviota. Keneltä sitä sitten olisi pitänyt kysyä?

 

Surullisinta koko tässä jupakassa on se, että sivulliset kärsivät eniten. Yritykset ovat ostaneet työrauhan viime sopimuskierroksella, mutta sillä ei ole mitään väliä. Suomen talous lähti juuri työmarkkinoiden jäykkyyksien takia hitaimmin kasvuun, mutta nyt kasvu lopetetaan lakkoilulla.

 

Mielikuvapolitiikka hämärtää todelliset asiat alleen. Kuka kiistää sen tosiasian, että työllisyysastettamme on pakko edelleen saada ylöspäin, mikäli haluamme säilyttää hyvinvointivaltion?

 

Kuten Mika Koskinen Iltalehden artikkelissaan sanoi, Suomen naapurimaissa (Ruotsi, Tanska ja Saksa) on ymmärretty poliittista vasemmistoa myöten, että mitä alhaisempi on työntekijöiden palkkaamiseen liittyvät riski, sitä rohkeammin yritykset palkkaavat työntekijöitä. Kaikki voittavat.

 

Koskinen jatkaa terävästi: Työttömien ahdinko ei nylyisin liikuta ay-liikettä aidosti. Ay-liike ajaa työssä olevien asiaa, niidenkin jotka toiminnallaan aidosti haittaavat yritysten toimintaa. Tosi huonokin työntekijä on tärkeämpi kun työtön nuori, joka haluaisi työllistyä.

 

Nyt kiista on sitten noussut uusiin ulottuvuuksiin. Vastakkain ovat kansanvalta vastaan ammattiyhdistysliike, mutta myös työttömät vastaan tällä hetkellä työssä olevat. Työpaikoilta kuuluu onneksi usemmiten järjen ääni. Lusmuilijoita ei hyväksytä ja lakkoja ihmetellään jo suureen ääneen.

 

Harri Jaskari (kok.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...ei ole enää kysymys asioista eikä argumenteista, vaan mielikuvista, joilla mennään eduskuntavaaleihin. Hallitus on leimattu pahaksi kiusaajaksi."

- Tuon nyt näkee sokea nahkurikin, että olkiukko-orsilla monikin roikkuu. Mutta kuinka monella muullakaan on ihan puhtaat jauhot pussissaan? Kun puhutaan vaikkapa yhteiskuntajärjestelmästä tai laillisuudesta sen perustana, jokaisella on kai oikeus suojella hyviksi katsomiaan arvoja ja liittoja tasa-arvosta omaneduntavoittelupohjaisiin. Sitten on myös järjestelmiä, joiden suojelua ei pidä suoranaisesti julistaa ihmisoikeustaisteluksi, kuten vaikkapa täälläkin nähty korporativismin puolustaminen.

Opportunistipopulisti Hjallis taas aikoo korjata tästä debatista voitot kotiin toteamalla blogissaan: "Kannattaa miettiä näitä rakenteita, vastaavatko ne oikeasti tämän päivän työelämää, joka ei ole enään samanlaista kun se oli silloin, kun koko korporaatiohomma laitettiin alulle."

- Harkimo on kyllä tuossa kohtaa oikeassa. Korporativismi on ollut Suomessa elävää elämää pitkään, myös joskus jopa mussolinilaisuuteen vivahtavana sakilaiskulttuurina, jossa ay-vallan väärinkäyttöäkään ei ole paikoin hillinnyt mikään: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korporativismi

Kunta- ja valtiosektoreillahan on harjoitettu jo pitkään paikallista sopimista jyrkkienkin liittojen ja näiden osin aikoinaan asemiinsa nostamien johtoryhmäläisten kesken. Paikallinen sopiminen on joskus saanut jopa sellaisia vinoumamuotoja, joita on kuvattu karrikoiden 'palkalliseksi sotimiseksi sopupelifilunkeineen veronmaksajan pussista tyyliin sulle-mulle-ei-tolle'.

Ay-liitoilla on paikallista sopimista soveltavan suuren työyhteisön kulttuurissa erilaisten henkilöstönsisäisten verkostojen ja epävirallistenkin liittoutumien kautta paljon vakiintunutta käytännön valtaa myös laitosten ja virastojen johdossa. Luottamussuhteen säilyttämiseksi ja paikallisen sopimisen syntymiseksi kun on joskus ilmeisesti uhrattu joitain pienempiä intressejä, kuten jopa laillisuusnäkökohtien kattava valvonta. Yksittäisen työntekijän oikeusturva riippuu joskus käytännössä täysin henkilösuhteiden ja aatteellisen liittolaisuuden laadusta ay-väen suuntaan. Monen johtohenkilön asema perustuu juurikin ay-väeltä tulleeseen nosteeseen ja jatkohyväksyntään. On myös muka 'aina heikomman puolella olevia' pääluottamusmiehiä, jotka eivät tule irtisanotuiksi enempää päihdeongelmiensa kuin epäasiallisen syrjintäkäytöksensäkään vuoksi. - Yksi tosielämän esimerkki löytyy hiljattain julkaistusta raportista - ks. case: Irtisanomissuojan pärstäkerroinriski julkissektorin paikallisessa sopimisessa> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260227-a...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat ensimmäisessä kappaleessa: "Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan osuvasti muutama päivä sitten: Irtisanomislaissa ei ole enää kysymys asioista eikä argumenteista, vaan mielikuvista, joilla mennään eduskuntavaaleihin. Hallitus on leimattu pahaksi kiusaajaksi."

Lukijoiden on hyvä tunnistaa, että jälkimmäinen lause hallituksesta ei ole Oden vaan Jaskarin oma. Kunhan varmuuden vuoksi mainitsen.

Ko blogi löytyy tuolta:
http://www.soininvaara.fi/2018/10/05/irtisanomisla...

Koko hallituksen prosessi tässä asiassa on ollut surkea. Ode kirjoittaa myös blogissaan: "Ensiksi haluan sanoa, että pidän hallituksen toimintaa täysin pöhkönä."

Itse olen samaa mieltä ja kirjoitan siitä blogissani Hallituksen virhesuma irtisanomisen helpottamisessa.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ode on niin usein aiemmin ollut aika tavalla oikeassa monessa asiassa (merkittävästi useammin ainakin kuin vihreät yleensä ottaen), että täydestä menee...

Käyttäjän PanuSaarela kuva
Panu Saarela

Ode tosiaan pitää hallituksen toimintaa pöhkönä.

Ehkä on hyvä tietää myös miksi: "Asia on aika vähämerkityksetön kummallekin osapuolelle, mutta jostain syystä on haluttu lahjoittaa vaalivoitto demareille. Se ei taas oikein palvele tavoitetta saada työmarkkinat toimimaan paremmin. Tällaiset asiat hoidetaan vaalikauden alussa, ei juuri ennen eduskuntavaaleja."

Kritiikin kärki on siis hallituksen taktisessa pöhköydessä. Kunhan vain varmuuden vuoksi mainitsen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat myös: "On kuulemma naurettavaa, kun kysyy yrittäjiltä arviota. Keneltä sitä sitten olisi pitänyt kysyä?"

Älä viitsi olla naiivi. Jos kiistan tässä vaiheessa kysytään yrittäjiltä palkkaisitko uuden mikäli saat helpommat irtisanomisehdot, niin vastaus on aika helppo. Sama kuin kysyisi haluatko ilmaista rahaa tai viinaa. Tätähän ei tarvitse mitenkään lunastaa vaikka laki tulisikin voimaan.

PS. Olisi mukava mikäli oppisit käyttämään linkkejä, kun viittaat jonnekin. Tällaiset lehtitietojen mukaan tai jossain "tv-haastattelussa sanoi" ovat varsin hankalia. Odenkin blogin varmaan voisit linkata, niin ihmiset pääsevät helposti katsomaan mitä siellä oikein sanottiin. Ellei sitten tavoitteena olekin se, etteivät mene sinne helposti lukemaan kokonaisuutta...

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Jos haukkuu ay-liikettä ja demareita vanhakantaisuudesta ja yrittäjävihamielisyydestä, niin tämä blogi sitten taas on selvä osoitus kokoomuslaisesta naiviudesta.

Tuskin kukaan tässä nyt lakkoja haluaa, mutta hallituksen irtisanomislaki ei ole tehty työllisyyden takia, vaan pelkästään lisätäkseen painetta ay-kenttään ja ärsyttääkseen.

Niin mitättömät ovat tuollaisen lakiehdotuksen vaikutukset, että sen eteenpäinviemisessä ei ole mitään järkeä, kunhan saatiin taas ase ay-liikettä vastaan, kun reaktiot olivat jo etukäteen varmasti tiedossa.

Nyt asia menikin pitemmälle kuin ehkä ajateltiin, ja tässä kohtaa ei ole enää mutta vaihtoehtoa kuin vetää esitys takaisin, se on varma, että ay-liike ei enää peräänny.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Petteri, tässä linkissä kirjoitat, että "eduskunnassa asiat päätetään, joten nyt vaan kokoomus.." joten miten on: Oleko sitä mieltä että eduskunnassa asiat päätetään vai hyväksytkö ay-liikkeen ulkoparlamentaariset painostusreaktiot, joista etukäteen tiedottivat painostaakseen hallitusta perääntymään?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Tsissus Niko, miksi sitten vain reilu 300 yritysedustajaa tuhannesta (~350/1000) ilmoitti uskaltavansa palkata lisää työvoimaa, mikäli henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan?

Mikseivät kaikki tuhat, vaikka sinun mukaasi heidän vastauksensa sellaisen kysymyksen edessä "on aika helppo"?

Pitäisikö yritysten rekrytointihalukkuutta erinäisissä lakimuutosskenaarioissa kysellä työntekijöiltä, virkamiehiltä, viihdetähdiltä vaiko joiltain aivan muilta kuin itse yrittäjiltä? Sinun mukaasi ilmeisesti niin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä mihin tutkimukseen viittaat, mutta syyskuussa kyselivät NS Kantarin tekemällä Yrittäjägallupilla asiaa jälleen ja tulokset ovat seuraavat :
"2–9 hengen yrityksistä 60 prosenttia työllistäisi enemmän ja yli kymmenen hengen yrityksistä peräti 69 prosenttia." Yksinyrittäjistä kolmannes.

Jos sinä uskot noihin, niin siitä vaan - minä en usko. On aivan selviö ettei tässä riitatilanteessa kyselemällä moisia saada luotettavaa tietoa. Kyselyt toisella osapuolelle tässä vaiheessa ovat täysin biasoituneet.

Luvut ovat siis yllättäen kasvaneet roimasti, kun kiista on päällä. Miksiköhän? Oikein vastaamalla voit voittaa. Ja kysymykseen miksei ole sata, niin on paljon yrittäjiä, jotka eivät halunne tähän käytävään peliin osallistua.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #9

Viittasin myös Jaskarin yhdessä edellisistä, tätä asiaa käsitelleistä blogauksistaan mainitsemaan tutkimukseen. Sieltä nuo luvut jäivät mieleen, oikea oli 370/1000. Asiaa oli tiedusteltu yrittäjiltä keväällä 2017.

"Luvut ovat siis yllättäen kasvaneet roimasti, kun kiista on päällä. Miksiköhän?"

Joko olet huolimaton tai sitten tarkoitushakuinen kyselytulosten tulkitsija, sillä tuo 370/1000 kysely on tehty ensinnäkin puolitoista vuotta aiemmin sekä kaikesta päätellen yrityksille kokoluokassa 1-19 (työntekijää), kun taas tällä viikolla julkaistu kysely on tehty yrityksille kokoluokassa 1-9.

Luulisi olevan selvää, että kyselyn kohdejoukon vaihtuessa myös tulokset saattavat radikaalisti muuttua.

"On aivan selviö ettei tässä riitatilanteessa kyselemällä moisia saada luotettavaa tietoa. Kyselyt toisella osapuolelle tässä vaiheessa ovat täysin biasoituneet."

Millä tavalla ajattelit ottaa huomioon työntekijöille suunnatun kyselyn tulokset yritysten työllistämisaikeista?

"Ja kysymykseen miksei ole sata, niin on paljon yrittäjiä, jotka eivät halunne tähän käytävään peliin osallistua."

Okei, vastaamisen helppous johtuu siis ainoastaan peliin osallistumisesta tai haluttomuudesta tehdä niin - ei siitä, minkä arvioi oman yrityksen työllistämismahdollisuuksien olevan.

Missä vaiheessa sinun nähdäksesi yrittäjiltä olisi pitänyt asiaa kysyä, jotta kyselyn tulokset mielestäsi olisivat uskottavat?

Vuonna 1991?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Toteat: "Joko olet huolimaton tai sitten tarkoitushakuinen kyselytulosten tulkitsija, sillä tuo 370/1000 kysely on tehty ensinnäkin puolitoista vuotta aiemmin sekä kaikesta päätellen yrityksille kokoluokassa 1-19 (työntekijää), kun taas tällä viikolla julkaistu kysely on tehty yrityksille kokoluokassa 1-9."

Miten ihmeessä se olis tehty vain 1-9, kun juuri kerroin kommentoimassasi kommentissa suoraan SY:n tiedotteesta seuraavaa: "2–9 hengen yrityksistä 60 prosenttia työllistäisi enemmän ja yli kymmenen hengen yrityksistä peräti 69 prosenttia." Yksinyrittäjistä kolmannes.

Miten tällä viikolla julkaistu kysely voisi olla tehty 1-9:lle, kun nimenomaan kerrotaan erikseen yli kymmenen yrityksen prosenttiluvut? Ja syytät minua huolimattomuudesta. Tämä keskustelu alkaa taas mennä samaa rataa kuin aiemmatkin.

Suomen Yrittäjät teki kyselyn aiheesta myös keväällä ja siihen viitattiin aiemmin ennen tätä kesällä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Mistä lähteestä olet tuon "yli kymmenen henkeä työllistävistä jopa 69 prosenttia" ottanut?

Lueskelin tätä lähdettä, ja siellä sanotaan näin:

"60 prosenttia 2–9 hengen yrityksistä työllistäisi enemmän, jos henkilöperusteinen irtisanominen olisi helpompaa. Yksinyrittäjistä yli kolmannes kertoo tekevänsä niin. Tutkimukseen vastasi 1056 pk-yrityksen edustajaa."

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #13

370/1000 -kyselystä on aikaa se puolitoista vuotta, joten ajallinen ero tutkimusten välillä on jo tilastollisesti huomattava. Hyvä jos yleinen halukkuus työllistää kasvanut.

Missä vaiheessa siis nähdäksesi yrittäjiltä olisi pitänyt asiaa kysyä, jotta kyselyn tulokset mielestäsi olisivat uskottavat?

Edit: Tuohon 2017 kevään kyselyn tulokseen vertailukelpoinen (otoskoolla painotettu) lukema on siis 497/1000, joten reilu sata yrittäjää tuhannesta siirtynyt pelailemaan :)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Tuo on ihmeellinen kysymys. Neutraalimpi vastaus olisi saatu joskus, kun koko asia ei ollut pöydällä eikä julkisuudessa. Silloinkin on edelleen tilanne, jossa kysymyksen kohteena olevaa asiaa helpottamalla eli irtisanomisperusteita keventämällä saa kysymykseen vastaaja itselleen etua.

Jos sinusta ei tällainen asetelma ole biasoitunut eikä neutraali, niin en suosittele ainakaan tutkimusalalle ryhtymistä - tai ainakaan sellaiseen hommaan, jossa halutaan selvittää asioita puolueettomasti.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Mutta arvioi nyt vain, keiltä kaikilta muilta työllistämisnäkymistä tulisi tiedustella ja kysellä kuin työnantajilta / työllistämisvaltuudet yrityksissä omaavilta?

Sen sijaan sinäkin viittasit kahden eri Kauhasen asiaan liittyviä tutkimuksia peranneisiin selvityksiin, joissa todettiin näinkin yleviä:

"Teoreettisesti irtisanomissuojan heikentäminen lisää sekä rekrytointeja että irtisanomisia."

"Nettovaikutus työllisyyteen on tyypillisesti hyvin pieni. Tulosten tulkinnassa on huomattava, että monissa tutkimuksissa on vaikea erotella, onko tutkittava lakimuutos kohdistunut erityisesti henkilöperusteiseen irtisanomiseen."

"Joissakin maissa sitä vastoin helpottamisella ei ole havaittu olevan merkitseviä vaikutuksia pienten yritysten työntekijävirtoihin."

"Tutkimusten mukaan pienten yritysten suurempia yrityksiä löyhempi irtisanomissuoja voi rajoittaa pienten yritysten kasvuhalukkuutta yli sen rajan, jossa ne joutuvat tiukemman säätelyn piiriin, vaikka kaikkien tutkimusten mukaan näin ei ole."

Tutkimuspaperit ovat siis olleet kansainvälisiä, ja johtopäätöksiltään varsin geneerisiä ("teoreettisesti lisää kumpaakin") että osin vastakkaissuuntaisia. Niistä sitten riemastuttiin syyskuussa, vaikka kaikki ymmärtävät, että yleispätevää tutkimusta asiasta on vaikea tehdä työmarkkinoiden ja niiden olosuhteiden erilaisuuden vuoksi.

Kuitenkin irtisanomisen helpottamisella on yleisellä tasolla todettu olevan myös rekrytointeja lisäävä vaikutus, ja kun asiaan lisätään kvantitatiiviset kyselytutkimukset spesifisti suomalaisten työllistäjien keskuudessa, niin ehdota nyt, mitä muuta vielä voisimme tehdä?

Tehdä kyselytutkimus Hakaniemen järjestövaikuttajien keskuudessa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Tehtiinkö päätökset ja lait vaikkapa aktiivimallissa kyselyillä työttömiltä? Tehdäänkö juuri koskaan lakeja tällä tavalla? Koko lähetymistapani on lain muuttamiseen aivan toinen - ei ole kysymys mistään huutoäänestyksestä.

Suomen Yrittäjät ja toisaalta ay-liike kumpikin esittelevät yksittäisiä kauhutarinoita. Toinen tapauksista, joissa ollaan jouduttu oikeudessa vaikeuksiin irtisanoessa järkevin perustein. Toinen osapuoli taas esittelee tarinoita, joissa pärstäkertoimella olemattomin syin ollaan mieleivaltaisesti jo nykylainsäädännöllä irtisanottu.

Toimitaan mielikuvilla ja nämä tarinat ovat usein nimettömiä eikä niissä kerrota kuin toisen osapuolen kanta. Paljon jätetään kertomatta sellaista, mikä ei tue omaa näkökantaa.

Tällaiset yksittäistapaukset ja kertomukset eivät voi olla lainsäädännön pohjana. Hallituksella olisi ollut kohta puoli vuotta aikaa koota oikeaa tietoa siitä, kuinka yleisiä tällaiset ovat ja kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Vuosittain irtisanotaan henkilöperusteisista syistä noin 14 000 henkilöä, nämä olisi pitänyt tutkia muodostaen kokonaiskuva tilanteesta. Olisi pitänyt löytää vastauksia kysymyksiin kuten esimerkiksi:

Kuinka moni näistä on mennyt oikeuteen tai ollaan soviteltu?
Mistä syistä näin on tapahtunut?
Mihin oikeudessa ollaan päädytty ja millä perusteilla?

Merkittävän muutoksen pohjana eivät voi toimia erilaiset osapuolten tarinat. Lakimuutoksen pohjana tulee olla kunnolliset selvitykset nykytilasta sekä vaikuttavuusarvioinnit. Nyt ollaan jälleen tehty surkeaa lainvalmistelua, mistä nykyhallitus on muutoinkin saanut runsaasti kritiikkiä.

Hallitus on mennyt hanuri edellä puuhun koko hommassa ja sen kuvasin tänää blogissani. Se että lakimuutoksen perusteena olisi jonkinlainen neuvoa antava kansanäänestys toiselta hyötyä saavalta osapuolelta, on aivan pöhköä.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #19

@17. Niko puhuikin, että kysymyksien ja vastaamisen asetteluilla voidaan saada erilaisia tuloksia.

Hyvä selvittely on esim. A-, B- ja C-ryhmiltä.

A-ryhmä edustakoon yrittäjäkenttää, B-ryhmä edustakoon työntekijäkenttää ja C-ryhmä sovituista ratkaisuista kuten oikeudessa selvitetyt.

Tässä epämääräisen laitoksen kyselyssä kysytään vain A-ryhmältä, ei koskaan B- tai C-ryhmältä. Samalla voitaisiin kysyä heiltä selvittämään B-ryhmältä mutta ei koskaan A- tai C-ryhmältä.

Tämmöisissä selvittelyissä ei ole mitään järkeä. Hyvä valmistelu on selvittää ihan kaikista ryhmistä.

En pidä tästä nykyisestä menosta lainkaan, missä ollaan nyt luodaan monta ryhmää, jossa ihmiset ovat napit vastakkain räksyttelemässä ja hallitus siinä sekoilee ja valitsee puolensa vaikka hallitus ei saa olla kenenkään puolella vaan koko maan edun puolella.

Tuohon irtisanomislain vatuloimiseen on hyvä laittaa vastapainoksi, että lopetetaan kaikki karenssisäännöt.

Tässä minun kokemukseni, että mitä tapahtui siirtyessäni vakituisesta toisen työnantajan palvelukseen:

http://satutaavitsainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Tämä on järkevin tapa edetä asiassa eikä ruveta tekemään eri säännöt eri yrityskoolle ja henkilöstöille. Kaikkien tulee olla yhdenvertaisia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #15

"Silloinkin on edelleen tilanne, jossa kysymyksen kohteena olevaa asiaa helpottamalla eli irtisanomisperusteita keventämällä saa kysymykseen vastaaja itselleen etua."

Tarkoitatko tällä sitä, että irtisanomisen helpottamista kannattavassa työnantajassa herää toive edusta päästä jossain vaiheessa irtisanomaan sen viimeisenkin työntekijänsä?

Yritykset kun palkkaavat irtisanoakseen kuten olemme viimeisen kuukauden aikana tulleet valistetuiksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Tämä on taas naurettava asian kääntö ja tahallinen väärintulkinta - kaiva poika kaiva vaan, routa ei lopu koskaan. Mukavaa loppuiltaa, en jaksa leikkiä enää olkiukkojesi kanssa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Entinen mm Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Iltalehdelle:
"Viime viikolla kuulin luotettavista lähteistä, että irtisanomispykäläluonnokset on kirjoitettu SY:ssä. Se demokratiasta. Mieleeni palautui Holkerin hallituksen työelämän uudistus 1980-luvun lopulla. Silloin lakiluonnoksissa näkyi SAK:n karvaisen käden jälki. Lopulta ministeri Ilkka Kanerva siivosi tekstit muun puolueen levitellessä käsiään."

Olisi kiintoisaa myös tietää kuka Kokoomuksen kansanedustaja on ollut kyseessä seuraavassa:
"Ja lopuksi saamani tyrmäävä palaute edellisestä kolumnista. Istuin viime tiistaina kansanedustaja, ministeri Lauri Ihalaisen vieraana aamukahvilla Pikkuparlamentissa. Pöydän päähän ilmestyi seisomaan kiihtynyt hahmo, tukka sekaisin ja solmio vinossa. Edellispäivän kolumnistani alkoi sataa päälleni v-alkuista tekstiä enemmän ja vähemmän. Sanoinkin Laurille, etten 40 vuoden aikana ehtinyt saada ay-liikkeestä yhtään v-haistatusta. Perustuslain kansanedustajalta edellyttämä arvokas ja vakaa käytös ei ulotu eduskunnan kahviloihin. Uskottavuus toki ulottuu kuppiloihinkin. En menettänyt yöuniani. Päiväunia taas en nuku. Mieleeni vain tuli, että tällainenko on tämän päivän vanha sivistys-, kyky- ja sananvapauspuolue Kokoomus ? Toivottavasti kysymyksessä oli poikkeus."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/98d3bdf5-b5e0-...

PS. Hauska detalji muuten on, että aina kun Jaskarin blogi poimitaan uutiseksi tai poimintoihin, usarin toimitus korjaa hänen tapansa HUUTAA otsikossa isoilla kirjaimilla. Hyvää palvelua luottokansanedustajalle, näin kävi nytkin.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Jaskari se vaan jaksaa jatkaa riidan haastamista snagarijonossa.

Käyttäjän JanneHildn kuva
Janne Hildén

Tykkää myös haastaa riitaa naisystävilleen.

"Oikeuden päätöksen mukaan Jaskari oli uhkaillut entistä naisystäväänsä keittiöveitsellä asunnossaan Tampereella ja uhannut tappaa hänet. Sakkojen lisäksi Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Jaskarin korvaamaan naisystävänsä oikeudenkäyntikulut."

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi tarvitsee kipeästi uusia yksityisrahoitteisia työpaikkoja ja lisää vientiä edes nykyisen elintason ylläpitoon. Uutisissa kerrottiin taas vaihtotaseen huonontuneen edellisvuodesta, vaikka elämme nyt parasta suhdannehuippua.

Tässä voisikin kysyä oppositiolta ja ay-liikkeeltä - ja varsinkin SAK:lta - millä lääkkein nämä tahot olisivat kohentamassa konkreettisesti tilannetta ja luomassa lisää työpaikkoja, jos on vara nauraa Suomen suurimmalle työllistävälle organisaatiolle ja sen asiantuntemukselle ?

Onko ay-liike todellakin näin avoimen sosialistinen ?

Kolmikantaan ei saa olla paluuta, vaan maata tulisi viedä markkinataloiden suuntaan muiden maiden tavoin.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Työpaikkoja syntyy, kun yrityksen tuotteelle on kysyntää. Vientitulot kasvavat, kun tuotteille on kysyntää maamme rajojen ulkopuolella.

Vaihtotase on riippuvainen tuotteiden myyntihinnoista. Jos esimerkiksi palkkoja alentamalla suomalainen haluaa laskea tuotteensa kauppahinta, on tavara myytävä arvonalennusta vastaava määrä enenmmään kuin aikaisemmin, jotta se ei vaikuta negatiivisesti vaihtotaseeseen.

Nykyisillä logistiikkakustannuksissla suomalainen työ ei pysty kilpailemaan itäisten maiden palkkakustannuksia vastaan, koska niillä kustannuksissla ei Suomessa elä.

Mitä sitten pitäisi tehdä. Sitä ei edes tarvitse kysyä oppositiolta, koska he ovat sen jo kertoneet. Olisi siis opposition ohjeiden mukaan syytä panostaa koulutukseen ja innovaatioihin. Tämä hallitus on keskittynyt leikkaamaan sekä koulutuksesta että tuotekehityksestä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Takasen kannattaisi tutustua Aalto Yliopiston ja OP-ryhmän haastattelututkimuksen lopputulemaan, joka perustui Suomen 500 suurimman yrityksen toimitusjohtajien haastatteluihin.

Tuollainen naiivi usko koulutuksen ja tuotekehityksen lisäävän vientiä on typeryyttä sen aidommassa olemuksessaan. Useimmat tällaiset panostukset lisäävät työpaikkoja nopean kannattavuuden kasvun ja tulosten jälkeen ulkomailla ja mitä useimmin muun EU:n alueelta, minne tuotannollinen toiminta ja usein koko yrityskin lopulta siirretään ( myydään ) sijoitusyhtiöiden omistuksien kautta.

Vinkkinä vaikkapa Huomen-lehmä ja Karelia Parketti niistä, joihin käytettiin paljon julkista rahaa niin koulutukseen, tuotekehitykseen kuin myös investointien rahoittamiseen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #41

No, mitä siellä tutkimuksessa sitten luki? Usein viittaat johonkin linkkaamatta sitä ja oikeastaan kertomatta yhtään mitään. Pitäisikö nyt siis lukea ko raportti, jotta saisi selville mitä tarkoitat?

Mikä raportissa kiistää sen, että Suomen ei kannata panostaa koulutukseen ja innovaatioihin? Miten muuten ko raportti kiistää Takasen kertoman?

Paljonko Supercell tois vientituloja? Paljonko Nokia tuo laskustaan huolimatta? Perustuvatko ne osaamiseen, koulutukseen ja innovaatiohin?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #42

Kai tuon tutkimuksen voit kaivella netin kätköstä aivan itsekin. Siinä kävi kuitenkin ilmi, että suurimmat yritykset siirtävät toimintojaan ja alihankintaansa edelleen maan rajojen ulkopuolelle.

Tuo sinun esimerkki Supercell päätyy sekin aikanaan ulkomaiseen omistukseen ja mahdollisesti ulkomaille kaikkien muiden jatkeena.

Nokiaan panostettiin miljardeja julkista rahaa vuosien ajan samaan aikaan, kun yhtiö teki samalla miljardituloksia ulkomaisille osakkeenomistajilleen.

Ikävä kyllä nykyisin ei voida vaatia lupauksia tai takuita siitä, missä koulutusta, tuotekehitystä, tuotantoja, työpaikkoja ja tuloksia hyödynnetään jo vain muutamien vuosien kuluttua yhteiskunnan panostettua hankkeeseen hyvässä toivossa. Suomen aivovuoto on jo nyt varsin huolestuttava ( siis korkeasti koulutettujen suomalaisten siirtyminen ulkomaille ) ja aivotuonti suorastaan olematonta ( Suomea ei nähdä mielenkiintoisena kohteena huippuosaajien keskuudessa )

Paljonkos niitä nokialaisia Suomessa enää on tänä päivänä ?

Antti Harkila

Kylläpä oppositiossa olo ottaa koville! Jos demarit voittaa (mitä epäilen) tulevat vaalit niin Rinne voi muodostaa vähemmistöhallituksen pikkupuolueiden kanssa!

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Vastakkainasettelun aiheuttaa kumpikin osapuoli leiritymällä poteroihinsa ja nakkelemalla sitä ihteään toiseen poteroon.

Miten noista poteroista noustaan?

Toisen on noustava ensin, mutta se ei voi olla se heikompi osapuoli. Tässä tapauksessa työnantajapuolen on lievennettävä ja sittemmin lopetettava työvoiman käsittäminen pelkkänä taloudellisena hyödykkeenä.

Vasta sitten voidaan olettaa ay-liikkeen tulevan vastaan.

Sorry vaan työnantajapuoli ja teidän eteenne eduskunnassa työtä paiskovat. Tämä nyt vaan on se ainoa mahdollinen marssijärjestys, Siinä vaiheessa kun te suhtaudutte työvoimaan kanssaihmisinä, ay-liike muuttuu tarpeettomaksi.

Sitä ei nähkääs lakkauteta sotimalla.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kun yksinyrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijänsä, kumpi siinä on heikompi osapuoli ?

Työntekijä voi milloin tahansa irtisanoutua ilman perusteluja. Miksei yksinyrittäjällä ole oikeutta perusteltuun irtisanomiseen ?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Kun ajattelet työnantaja- ja työntekijäpuolia kokonaisuutena, kumpikohan mahtaa olla se vahvempi osapuoli?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Yrittäjällä on kaikki mahdollisuudet perusteltuun irtisanomiseen ja käytännössä myös perustelemattomaan.

Se, että aidan kummallakin puolella on hankalia ihmisiä, sitä ei mikään laki eikä sopimus muuta.

Sen muuttaa vain totaalinen asenteenmuutos. Sellainen josta Kuusi kirjoittaa tuossa ylempänä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Jos noin olisi, ei hallituksen lakialoitetta olisi emmekä me tässä väittelisi asiasta.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #36

En väittele, totean vain faktan.

Sen sijaan väitän että hallituksen lopullisena tarkoituksena on tehdä nykyään perustelematon ja laiton irtisanominen – jota tapahtuu koko ajan – lailliseksi.

Miksi hallitus muuten edes esittäisi tällaista. Työllisyyteen se ei ainakaan vaikuta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen Vastaus kommenttiin #38

Ymmärtääkseni pääosa talousasiantuntijoista on yhtä mieltä siitä, että lakimuutos parantaisi yritysten tuottavuutta. Työllisyysvaikutuksista asiantuntijoiden arviot vaihtelevat, kuitenkin kallistuen jonkin verran työllisyyden paranemisen kannalle.

P.S
Se, että henkilö esittää mielipiteensä ja sitten ilmoittaa sen olevan fakta, ei lainkaan edesauta keskustelua.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #39

Se ei ollut missään vaiheessa mielipide, vaan silkkaa faktaa.

Mutta sinä sen sanoit: tarkoitus on kasvattaa yritysten tuottoa eikä työllisyyttä, mikä tarkoittaa voittojen lisäämistä omistajille. Ja samaan aikaan noiden voittojen verotusta höllennetään.

Käyttäjän raunotarkia kuva
Rauno Tarkia

Kun kiireinen pienyrittäjä taistelee liiton lakimiehen kanssa, kumman luulet olevan heikompi osapuoli? Häntä tuskin kiinnostaa mikä asetelma on ”kokonaisuutena” kaiken kokoisissa yrityksissä. Tässähän on juurikin kysymys pienistä yrityksistä, joissa yksi "mätämuna" voi tuhota koko yrityksen (näinkin on tapahtunut).

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kuinkahan paljon Suomessa on työntekijöitä suhteessa työnantajiin ?

Jos miettii esim. eduskuntavaaleja, joissa jokaisella on yksi ääni, on selvää että työntekijät ovat ylivoimaisesti se vahvempi osapuoli. Tästä eivät ammattijärjestöt ymmärrettävästi ole huolissaan.

Pitääkö edellä mainitun parlamentaarisen voimankäytön lisäksi vielä harrastaa lakkoilua, joka kohdistuu suurelta osin täysin syyttömiin osapuoliin ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Minusta on outoa, etteivät pienyrittäjät ole lainkaan huolissaan siitä, ketä he saavat tulevaisuudessa rekrytoitua töihin. Kuka asiantunteva perheellinen ammattilainen vaihtaa työtä alle kymmenen hengen yritykseen jostain suuremmasta?

Alkuun kuuden kuukauden koeaika sekä päälle sitten kevyemmät irtisanomisehdot eli työntekijällä on merkittävästi suurentunut riski töiden loppumisesta yhtäkkiä.

On kuitenkin hyvä tunnistaa, että suurin osa työpaikoista täytetään työnvaihtajilla eikä työttömillä. Jos sitten työ olisi lisäksi vaikka toisella paikkakunnanalla ja vaatisi muuttoa muiden riskien lisäksi, niin saattaa muodostua esteeksi.

Vaikka työttömiä on, niin varsinkin kasvavilla aloilla on jo osin pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Jos olisin vaikka teknologia-alan yrittäjä tai teknologiapainotteinen startupin pystyttänyt, niin olisin hemmetin huolissani siitä, ketä lakimuutoksen jälkeen saan houkuteltua töihin ja millä hinnalla.

Sijoittamisessa korkeamman riskin ottaessaan odotetaan myös korkeampaa tuottoa. Asiantuntija toimii samoin ja riskin ottamiseen vaaditaan korkeampi kompensaatio palkkavaatimuksen muodossa. Sekään ei välttämättä ole yrittäjän mielestä mukava juttu vai mitä?

Veikkaan monen pienyrittäjän olevan lain toteutuessa vielä ihmeissään rekrytoidessaan. Itse uskon että puolen vuoden päästä lain mahdollisesta hyväksynnästä Oikotiellä ja Monsterissa on hakukenttä, jolla voi sulkea pois alle kymmenen hengen yritykset työpaikkahausta.

Käyttäjän raunotarkia kuva
Rauno Tarkia

#31
” Kuka asiantunteva perheellinen ammattilainen vaihtaa työtä alle kymmenen hengen yritykseen jostain suuremmasta?”
Tunnen monta, jotka haluavat työskennellä nimenomaan pienessä yrityksessä, jossa on kasvollinen omistaja, johon on henkilökohtainen kontakti.

Olisi mukava tietää oletko joskus toiminut yrittäjänä, sillä näkemyksesi näyttäisi perustuvan luuloihin siitä, miten yrittäjä missäkin tilanteessa toimisi. Olen itse ollut työntekijänä isossa yrityksessä yli 20 vuotta ja ymmärrän hyvin työntekijän epävarmuuden, mutta kannattaa muistaa, että yrittäjällä (kokemusta myös yli 20v) epävarmuus on aina läsnä. Hän riskeeraa enemmän kuin vain työpaikkansa ja useat ovat menettäneet työpaikan lisäksi asunnot, kaiken muun omaisuuden ja usein myös terveyden ja jopa perheensä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki kuvaamasi kaltaisia ihmisiä löytyy, jotka haluavat työskennellä pienessä yrityksessä. Kuinka suuri osa heitä on, niin en osaa sanoa.

En ole toiminut yrittäjänä. Parisenkymmentä vuotta ICT-alalla lähinnä asiantuntijana ja tuotekehityksen tiimien vetäjänä keskijohdossa suuremmissa yrityksissä.

Minähän en lainkaan kiistä yrittäjän riskiä kommentissani. Esitin vain näkemykseni siitä, että tämä muutos mahdollisesti vaikuttaa merkittävästikin siihen, uskaltavatko työnvaihtajat vaihtaa töihin pieneen yritykseen.

Heille riski on toki paljon yrittäjää pienempi, mutta toisaalta he ovat usein ihmisiä, joilla ei ole sellaista riskinottokykyä kuin vaikkapa yrittäjillä. Turvallisuushakuisuus on merkittävästi suurempaa.

Esittämäni veikkaus työnhakijoiden käyttäytymisestä on minun veikkaukseni ja mielipiteeni. Voin toki olla väärässäkin.

En kuitenkaan usko, että voit kiistää sitä, etteikö riskin kasvu työnvaihtajan kannalta saattaisi vaikuttaa valintoihin. Olisi outoa mikäli ei vaikuttaisi. Kuinka monen kohdalla ja millä laajuudella näin käy jää sitten nähtäväksi mikäli lakimuutos toteutuu.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Jaskarille tiedoksi: kyllä Orpon ja Sipilän mielestä taloudella on ollut vaikeaa aikaa, koska kipeitä päätöksiä on tarvittu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset