ANTAAKO SUOMI ALAMÄESSÄ LISÄÄ VAUHTIA?

Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Ulosottovelallisia on jo yli puoli miljoonaa. Häiriö maksukyvyssä ja siihen liittyvä merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen ja jopa työllistymisen. Velkaantuminen alkaa olla jo kansantauti.

 

Monet voivat helposti ajatella, että omapa on syysi. Asia ei ole aina näin yksinkertainen. Elämäntilanteet muuttuvat. Ihminen saattaa yrittää ja epäonnistua. Konkurssi on monelle todellisuutta. Toisaalta ihminen voi kuvitella, että pystyn maksamaan kaikki velkani – ja korot nousevat. Kun ei pystytä maksamaan, otetaan pikaluottoja. Kierre on valmis.

 

Yhteiskunnassa on mietittävä, pyritäänkö me aidosti auttamaan velkavaikeuksiin joutuneita. Kun olen viime aikoina perehtynyt tarkemmin asiaan, johtopäätökseni on, että mieluummin annetaan kaverille alamäessä lisää vauhtia. En voi oikein tulla muuhun tulkintaan asiassa.

 

Epäonnistumisesta lähtee usein liikkeelle suurempi vyöry. Laskujen lista on pitkä: mahdottomat lainanlyhennykset, viivästyskorot, ulosoton kulut, asianajajat, tuomioistuinmaksut, perintätoimistojen toimituskulut jne. Velkaa paikataan velalla. Epätoivo kasvaa ja lopulta lannistuu.

 

Voisiko kierteen muuttaa positiivisemmaksi? Yksi suuri haaste ovat velallisen viivästyskorot. Tällä hetkellä jo 30% kaikista ulosmitattavista veloista on korkoja. Mietin pitäisikö vaikeuksiin joutuneiden osalta kokonaan luopua viivästyskoroista? Tällöin ihmisille säilyy edes unelma velkojen saamisesta maksuun.

 

Toinen aito vääristymä on, että ulosottomiehillä on tulospalkkaus. Kun saat ulosmitattua omaisuutta, saat siitä oman siivun palkkaasi. Vaikka kuinka uskon virkamiesten rehellisyyteen, en usko vaikeuksiin joutuneiden ihmisten osalta tulospalkkauksen metodeihin. Virkamiesten on nähtävä asioita myös velallisen näkökulmasta.

 

Mietin myös sitä, pitäisikö pesähoitajien olla valtion virkamiehiä, kuten ilmeisesti Ruotsissa on tilanne. Tai ainakin erittäin tarkassa virkamiesten syynissä. Pesänhoitajat ovat luonnollisesti velkojien asiamiehiä ja konkurssin tehneillä ihmisillä loppuun oikeus omaisuuteen. Voiko kuitenkin olla niin, että myös jotkut pesähoitajista haluavat maksimoida pesästä myös oman palkkionsa?

 

Maksuhäiriömerkinnät on myös saatava pois kuukauden sisällä siitä, kun velallinen on maksanut velkansa. Nykyisin maksuhäiriö säilyy rekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on maksettu. Maksumerkintöjen rangaistusluonteinen säilyttäminen rekisterissä ei ole merkki sivistysyhteiskunnasta. Teimme tästä juuri tällä viikolla lakialoitteen yhdeksän kansanedustajan voimin.

 

Harri Jaskari

kansanedustaja, KOK

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu