Arkadianmäen heikkoja signaaleja

ANTAAKO SUOMI ALAMÄESSÄ LISÄÄ VAUHTIA?

Alkuvuodesta 2018 jo yli 376 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Ulosottovelallisia on jo yli puoli miljoonaa. Häiriö maksukyvyssä ja siihen liittyvä merkintä voi estää vuokra-asunnon, kotivakuutuksen ja puhelinliittymäsopimuksen ja jopa työllistymisen. Velkaantuminen alkaa olla jo kansantauti.

 

Monet voivat helposti ajatella, että omapa on syysi. Asia ei ole aina näin yksinkertainen. Elämäntilanteet muuttuvat. Ihminen saattaa yrittää ja epäonnistua. Konkurssi on monelle todellisuutta. Toisaalta ihminen voi kuvitella, että pystyn maksamaan kaikki velkani – ja korot nousevat. Kun ei pystytä maksamaan, otetaan pikaluottoja. Kierre on valmis.

 

Yhteiskunnassa on mietittävä, pyritäänkö me aidosti auttamaan velkavaikeuksiin joutuneita. Kun olen viime aikoina perehtynyt tarkemmin asiaan, johtopäätökseni on, että mieluummin annetaan kaverille alamäessä lisää vauhtia. En voi oikein tulla muuhun tulkintaan asiassa.

 

Epäonnistumisesta lähtee usein liikkeelle suurempi vyöry. Laskujen lista on pitkä: mahdottomat lainanlyhennykset, viivästyskorot, ulosoton kulut, asianajajat, tuomioistuinmaksut, perintätoimistojen toimituskulut jne. Velkaa paikataan velalla. Epätoivo kasvaa ja lopulta lannistuu.

 

Voisiko kierteen muuttaa positiivisemmaksi? Yksi suuri haaste ovat velallisen viivästyskorot. Tällä hetkellä jo 30% kaikista ulosmitattavista veloista on korkoja. Mietin pitäisikö vaikeuksiin joutuneiden osalta kokonaan luopua viivästyskoroista? Tällöin ihmisille säilyy edes unelma velkojen saamisesta maksuun.

 

Toinen aito vääristymä on, että ulosottomiehillä on tulospalkkaus. Kun saat ulosmitattua omaisuutta, saat siitä oman siivun palkkaasi. Vaikka kuinka uskon virkamiesten rehellisyyteen, en usko vaikeuksiin joutuneiden ihmisten osalta tulospalkkauksen metodeihin. Virkamiesten on nähtävä asioita myös velallisen näkökulmasta.

 

Mietin myös sitä, pitäisikö pesähoitajien olla valtion virkamiehiä, kuten ilmeisesti Ruotsissa on tilanne. Tai ainakin erittäin tarkassa virkamiesten syynissä. Pesänhoitajat ovat luonnollisesti velkojien asiamiehiä ja konkurssin tehneillä ihmisillä loppuun oikeus omaisuuteen. Voiko kuitenkin olla niin, että myös jotkut pesähoitajista haluavat maksimoida pesästä myös oman palkkionsa?

 

Maksuhäiriömerkinnät on myös saatava pois kuukauden sisällä siitä, kun velallinen on maksanut velkansa. Nykyisin maksuhäiriö säilyy rekisterissä 2-4 vuotta siinäkin tapauksessa, että velka on maksettu. Maksumerkintöjen rangaistusluonteinen säilyttäminen rekisterissä ei ole merkki sivistysyhteiskunnasta. Teimme tästä juuri tällä viikolla lakialoitteen yhdeksän kansanedustajan voimin.

 

Harri Jaskari

kansanedustaja, KOK

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Toivottavasti jostain löytyy ne 101 dalmatiankoiraa, jotta lakiesitys myös hyväksytään.

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Varmastikin tarpeellinen aloite. Tämä nykyinen rankaiseva, lamauttava ja syrjäyttävä käytäntö velkojen perinnässä on perua niiltä ajoilta, jolloin lainojen myöntämisen kriteeristö oli paljon nykypäivää tiukempi. Myös ihmisten luontainen vastenmielisyys velassa olemista kohtaan oli aiemmin paljon suurempi ja kaikenlaisiin hankkeisiin pyrittiin säästämään rahat jo etukäteen, mikä toisaalta opetti omien tulojen realistiseen arviointiin ja kurinalaiseen käyttöön.

Nykyjärjestelmässä rankaistaan kohtuuttomasti yksittäisiä ihmisiä, jotka tavallaan joutuvat kantamaan vastuuta koko yhteiskunnan omaksumasta kevytmielisestä tai jopa yllyttävästä asenteesta velkaantumista kohtaan. Tästä kertoo jo eräänlainen uuskieli, jossa mahdollisuutta velkaantumiseen pidetään luottokelpoisuutena, mistä on tullut tavallaan synonyymi henkilön yhteiskunnalliselle statukselle. Käänteisessä tapauksessa tämän luottamusstatuksen menettämisestä seuraa 'de facto' ihmisarvon menetys.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Pitäisi kai saada hallitukseen edustajia jotka tekevät puhumisen sijasta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ei kuulosta ollenkaan Kokoomuksen ideologian mukaiselta. Mutta ehkä se selittyy sillä, että vaalit ovat lähestymässä ja köyhilläkin on äänioikeus.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Eipäs heitellä Jaskaria pikku-, eikä isommillkaan kivillä, sillä vaikka usein olenkin hänen kanssaa eri mieltä asioista, niin nyt hän puhuu kerrankin oikeasta asiasta. Tosin, tuo lakiehdotus on liian pieni päänavaus, sillä ylivelkaantuneiden "käsittelyssä" meillä olisi paljon enemmän korjattavaa.
Hyvä kuitenkin tuokin. Yksi trkeä asia ainakin tulee heti mieleen. Miksi sellainen ihminen, joka on painiskellut velkojensa kanssa oman terveytensäkin uhalla ja pitänyt huolen, ettei maksuhäiriömerkintöjä tule ja haluaisi sosiaalisen luototuksen saadakseen korkomenot kuriin ja selkeän takaisinmaksujärjestelän veloilleen (jotka eivät ole pikavippejä, vaan ihan sekeästi pakon edessä otettua lainaa), niin miksi hän luottotietoihinsa pitää tlla merkintä. Miksi hänestä tehdään epäihminen, vaikka hänen päin vastoin pitäisi saada bonus siitä, että on yrittänyt ja yrittää edelleen kamppailla pysyäkseen "oikeana ihmisenä", jota ei katsottaisi nenänvartta pitkin ja jolle ei heitellä ikäviä kommentteja paskantärkeiden puoti- ynnä muiden puksujen toimesta. Meillä nimittäin on tällainen ikävä käytäntö, jonka maksuhäiriöinen kohtaa välittömästi yrittäessään hankkia vaikka kotivakuutuksen tai puhelinliittymän, niin hänelle saatetaan siinä kaikkien kuullen tokaista hyvinkin törkeästi , että "sullahan on tämä merkintä luottotiedoissa, joten emme voi.....". ei kovin mieltä ylentävää tälle ihmiselle, joka tuntee kanssaihmistensä väijyvät katseet niskassaan ja joutuu luikkimaan tiehensä korvat punoittaen.
Aino aihminen, joka tästä voi inhasti nauttia, on se turhan tärkeä täti-ihminen siellä sosiaalisen luotuksen pöydän takana. Onhan hän saanut taas yhden ihmisen elämän pialttua.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Eikö sitä positiivista luottorekisteriä, jossa luotonantajalle annetaan tieto kaikista luotonottajan veloista voitaisi vihdoin ottaa esityslistalle myöskin?!

Sitten voitaisiin ihan aidosti myös siirtää vastuuta luotonantajapuolelle. Ei varmasti lainaa tyrkytettäisi nykyiseen tapaan, jos tavallisia velkoja ei voisi periä esimerkiksi henkilökohtaisen konkurssin jälkeen kuin puoli vuotta ulosoton kautta. Tervehdyttäisi yhteiskuntaa, kun säästäminen nousisi taas uuteen arvoonsa.

Velkansa hoitamatta jättäneiden osalta jotain maksumerkintöjä pitäisi luotonantajien suojaksi jättää, mutta velkansa hoitaneiden osalta voitaisiin nykytilannetta muuttaa esityksen mukaisesti.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Ihan hyvä aloite, vielä kun se ei jäisi vaan vaalipuheeksi.

Tämä ulosotto pykälistö on varsin sekava, eikä monikaan sitä kunnolla ymmärrä.

Esimerkki 1
Velallisen oma suojaosuus on 672,30 € kuukaudessa, 30 x 22,41 = 672,30 €

Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 913,50€ kuukaudessa (30 x (22,41 + 8,04) = 913,50)

Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1154,70€ kuukaudessa (30 x (22,41 + 8,04 + 8,04) = 1154,70)

Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1344,60 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus, mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan, 900 euroa, ja suojaosuuden, 672,30, erotuksesta eli (2/3 x (900 - 672,30) = 151,80 euroa).

Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 380 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1344,60 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan, 1 380 euroa, määrästä eli 1/3 x 1 380 = 460 euroa.

Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 672,30 euroa kuukaudessa. Neljä kertaa suojaosuus on 2689,20 euroa. Ulosmitattava määrä on 1/3 x 2689,20 = 896,40 euroa, johon lisätään 4/5 x 3200 - 2689,20) = 408,64 euroa. Ulosmitattava kokonaismäärä on 896,40 + 408,64 = 1305,04 euroa.

Huom. palkasta ulosmitataan kuitenkin enintään puolet.

Lähes kaikki pienituloiset joutuvat turvautumaan ulosoton jälkeen perustoimentulo tukeen, aina tuohon esimerrkki 3 saakka, koska turvaraja on liian alhainen.

Mikäli turvaraja olisi esim. 1000€ (perheellisillä lapsikorotus 150€/lapsi) ja ylimenevältä osalta perittäisiin 50% Niin ei monikaan joutuisi turvautumaan perustoimentulo tukeen.

Toinen mitä on ihmetelty, miksi veronpalautukset ulosmitataan 100%

Mikäli henkilö maksaisi pienempää veroprosenttia, eikä syntyisi palautettavaa veroa, olisi häneltä ulosmitattu vain se turvarajan jälkeinen osuus.

Ihmettelyä on aiheuttanut myös lomarahan 100% ulosmittaus. Eikö sekin ole turvarajan ylittävää osuutta?
Vai eikö ulosotossa olevalla henkilöllä ole oikeutta lomaan?

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Tuo esille ottamasi suojaosa on peruspäivärahalla eläville työttömille varsinainen työllistymisloukku, sillä he eivät voi vastaanottaa työtä, jollei siitä tuleva palkka ole niin suuri, että heille tuon ulosmitattavan velan jälkeen jää riittävästi varaa elämiseen.
Nyt, kun päiväraha ei ole ulositattavaa tuloa, takaa viimeistään toimeentulotuki sen, että työtttömälle jää se minimitoimeentuloon oikeuttava tulo/kk, mutta vastaavasti työtulo on ulosmitattavaa tuloa, eikä siinä katsota jääkö velalliselle rahaa elämiseen.
Toimeentulotukkea määrittäessä ulosottovelka ei ole hyväksyttävä meno,joten työssä käyvä pienipalkkainen ihmienen, joka maksaa ulosottovelkaa, voi joutua mahdottomaan tilanteeseen, kun ei mistään saa leipänsä päälle särvintä ja tämän takia moni ulosottovelallinen joutuukin kieltäytymään työstä, kunnes mahdollisesti pääsee velkasaneeraukseen tai saa muuten järjestettyä asiansa. Mielestäni tässä olisi myös yksi epäkohta, joka olisi syytä tarkistaa,jos meinaan ihan oikeasti haluttaisi ihmisiä auttaa työllisyyden polulle.
Tämä om tietysti vain yksi syy, miksi ihminen ei voi ottaa vastaan tarjottua työtä, mutta käsitykseni mukaan tämä on melko yleinen syy varsinkin pitkäaikaistyöttömistä puhuttaesssa. Siinä eivät karenssit tai päivärahojen leikkaukset auta.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

7% viivästyskorko on aika pientä (ellei puhuta useiden kymmenien tai satojen tuhansien summista), kun esim taulukkomaksu on 5-20% lyhennyksestä ja sitä ennenkin lisähintaa on tullut perintäkuluista ja oikeuden leimoista.

En tiedä miten vaikeaa se touhu käytännössä on, mutta kovalta liksalta kuulostaa, jos ensin otat 500e liksasta, vedät välistä 56e ja maksat lopulla 444e laskun tai osan siitä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

7% viivästyskorko -- sikäli kuin se jää maksamatta niinkuin se varattomilta jää -- kasvattaa velan kaksinkertaiseksi 10 vuodessa ja nelinkertaiseksi 20 vuodessa. Mutta onneksi velka vanhenee 15 tai 20 vuodessa...

Ylivelkaantunut voi oikeastaan ottaa 15 vuoden köyhäilyloman, elää toimeentulotuen varassa ja uudelleenkouluttaa itsensä muihin arvoihin kuin kulutuksen maksimoimiseen. Palkkatyön tekemisessä ei ylivelkaantuneelle ole taloudellista järkeä.

"...jos ensin otat 500e liksasta, vedät välistä 56e ja maksat lopulla 444e laskun tai osan siitä."

Ja jos velan korot ovat samalta ajanjaksolta vaikkapa 1000 euroa, niin...

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Toki näinkin. Jos ei kuitenkaan pysty maksamaan senttiäkään, niin sellaiselle henkilölle lieneisi henkilökohtaisesti aika sama paljon korko olisi.

Tuo tonni kuukaudessa viivästyskorkoja merkkaisi jo luokkaa 170.000€ summaa ulosotossa. Sellaisen summan kanssa olisi kyllä aika elinkautisessa (normaali-/pienituloinen), olipa viivästyskorkoja/ulosottomaksuja tai ei. Tuolla esimerkkisummallani 500€/kk joutuisi lyhentämään 32 vuotta vaikka viivästyskorko olisi 0. Ulosottomaksut tuon 170 tonnin päälle olisivat jotain 21,5 tuhatta, mikä sekin on paljon.

Joku tolkkuhan noihin olisi kuitenkin oltava. Yhteiskunnalle ei ole hyötyä jos ihmiset ajetaan nurkkaan tarpeettoman pitkäksi aikaa, jopa loppuiäkseen.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Konkurssin tehneenä pankki laskee minulle 18% korkoa, minä suoritan nyt tuota mainitsemaasi köyhäilylomaa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #13

Pikku yritykseni meni konkurssiin 2005 ja minut tuomittiin maksamaan konkurssipesälle sen verran, että kuukausittainen korko (ei siis lyhennys) oli(si ollut) noin 1000 euroa. Oli päivänselvää, ettei palkkatyönteossa ollut tuon jälkeen mitään mieltä ja kun minulle lisäksi langetettiin liiketoimintakielto, niin valinta oli aika helppo.

Kymmenen vuotta elin toimeentulotuella kunnes lopulta pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Takuueläke nostaa eläkkeeni hiukan toimeentulotukirajan yläpuolelle. Lain mukaan takuueläkettä ja kansaneläkettä ei saa ulosmitata. Valitettavasti minulla on työeläkettä 130 euroa kuukaudessa ja siitä ulosottomies vie 60 euroa. Ilman työeläkettä takuueläkkeeni olisi 130 euroa suurempi ja siitä ei ulosmitattaisi mitään. Olisi pitänyt jättää eläkevakuutus maksamatta aikanaan. Ottakaa nuoret opiksi tästä.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero Vastaus kommenttiin #15

Minä olen vanhuuseläkkeellä. Velka on tuplautunut vuodesta 2011, onko tässä mitää järkeä. Eläkkeen ulosmittaus 174.09 tässä toteutuu, saanan tuon suojaosuuden.

En todellakaan tunne mitään sympatiaa ulosotto viranomaisia kohtaan.

Pikkusen vituttaa.

90,000euron velka on paisunut 194 753,13 euroon.

Osuuspankit ovat suurimmat riistäjät.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Jaskari puhuu asiaa vaikka vaaleihin on aikaa ja eduskunnan kesälomakin on alkamassa. Mutta kun koittaa äänestyksen aika asiasta eduskunnassa, niin onkin jo toinen ääni kellossa. Pitäisi varmaankin seuraavaan eduskuntaan saada yhtä asialleen vannoutunut pääministeri kuten Sipilä, niin alkais velkeentuneiden asioissa tapahtumaan parannusta ainakin ulosottomiesten lainojen perintään, että perintä menisi ehdottomasti perittävän eduksi.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Jaskari kirjoittaa ilmeisesti yksityishenkilöistä.

Kun mennään yrityksiin, niin tilanne on vielä pahempi. Yksityishenkilön perimiskustannuksissa on sentään jotain yhteiskunnan asettamia rajoja.

Jos oikein tiedän, niin ainoa määritelmä yrityksen perimiskuluissa on sanonta "perimiskulujen tulee olla kohtuullisia". Käytännössä ainoa tapa selvittää "kohtuullisuus", on tuomioistuin. Pienen, tiukilla olven yrittäjän mahdollisuus käräjöidä perimistoimistoa vastaan on käytännössä nolla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset