Voittaako pelko muutostarpeen?

Ihmiset pelkäävät lähes aina muutosta. Mitä jos tulevaisuus onkin nykyisyyttä huonompi? Ehkä olisi kuitenkin parempi pitäytyä vanhassa? Kesätkin olivat lämpimämpiä 1950-luvulla – ja ihmiset terveempiä.

 

Muutosvastarinta ja uudistumisen pakko kisailevat myös sote-uudistuksessa. Vanhassa vara parempi todistelee myös ex-kollegani Jan Vapaavuori. Ei ole syytä lähteä hötkyilemään – edetään rauhassa askel askeleelta, todistaa Janne.

 

Arvostan Vapaavuoren mielipidettä, mutta minä en ole niin varma hitaasta muutosvauhdista. Kaikki me tiedämme, että demografia  on räjähtämässä käsiimme. Kymmenen vuoden kuluttua Suomessa on tuplasti nykyistä enemmän yli 75-vuotiaita. Hoitokulut kasvavat aivan radikaalisesti.

 

Jo nykyisellä väestörakenteella sosiaali- ja terveydenhuollon budjetit paukkuvat. Tampereen kaupunki ilmoitti juuri, että terveydenhuoltoon tarvitaan pikaisesti 50 miljoonaa euroa lisää. Kunnat ovat vaikeuksissa ja velkaantuneen valtion ovelle kolkutetaan yhä useammin. Nykymallilla ei valitettavasti ole tulevaisuutta.

 

Uhkakuvien luonti uudistuksesta on ollut viime kuukausien päällimmäinen uutisaihe. Olen vuositolkulla kuullut toreilla, että lääkäriin ei pääse ja palvelut loppuvat minun terveyskeskuksella. Tehkää jotain – ääliöt poliitikot! Nyt kun tehdään, Alma Median tutkimuksessa 48% prosenttia vastustaa uudistusta ja vain 18% tukee.

 

Mielestäni uusiutumista tarvitaan nyt todella kipeästi. Minun uusiutumiskeinoni on ollut juuri valinnanvapauden lisääminen. Kun ihmisten perusterveydenhuoltoon tulee kilpailua, syntyy myös uusia ideoita ja parempaa palvelua. Samalla rahalla saa enemmän.

 

Katoaako samalla opposition kritisoima palvelujen integraatio? Ei todellakaan, mikäli tieto liikkuu eri tekijöiden kesken. Ei ole mitään järkeä ottaa rontgenkuvaa joka paikassa, vaan tiedon pitää todellakin liikkua ihmisen mukana.

 

Sitä ihmettelen, miksi nykyjärjestelmä ei ole kyennyt tiedon integroimiseen, vaikka se onkin yhtäkkiä niin mainio. Jo Pirkanmaallakin on yli 800 erilaista terveydenhuollon tietojärjestelmää. Sähköistä reseptiä hierottiin vuosikausia, ennen kun se saatiin toimimaan. Nyt vihdoinkin tarvitaan aito tietojärjestelmien uudistus.

 

Otetaan yksi esimerkki. Tapasin viikko sitten mielenkiintoisen yrityksen, joka väitti, että heidän menetelmällä säästetään miljardi euroa diabeteksen hoidossa. Nyt 350 000 diabeetikkoa käy kaksi kertaa vuodessa lääkärin vastaanotolla. Valtio maksaa KELA-taksit ja lääkärikulut. Moni käynti voitaisiin korvata etädiagnostiikalla, tarttua heti ongelmiin, ehkäistä vakavampia sairauksia ja vähentää lääkärikäyntien määrä murto-osaan nykyisestä.

 

Onko kysymys siitä, että nykyisessä järjestelmässä ei ole tarvetta ajatella oman boxin ulkopuolelle ja etsiä uutta? Onko niin, että nykyjärjestelmä ei vaadi aitoa ja uutta luovaa johtajuutta? Voiko uusi opposition haukkuma ”markkinamalli” ollakin luomassa Suomeen aivan uusia terveydenhuollon konsepteja – joka parantaa ihmisten palvelua, mutta samalla säästää veronmaksajien rahoja?

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu