YRITYSTUKIEN MONIMUTKAINEN SIELUNELÄMÄ
Olin Kokoomuksen edustajana yhdessä kollega Eero Suutarin kanssa valtakunnallisessa yritystukiryhmässä. On erittäin valitettavaa, että työryhmä ei pystynyt löytämään yhteistä säveltä yritystukien uudistamisesta. Työmme ei kuitenkaan ollut turhaa. Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toiseksi yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin.
Itse olen kritisoinut sitä, miksi hyvien yritystukien kriteereitä ei pystytty heti käyttämään. No vastauksena on tietysti se, että menettäjät huutavat aina kovempaa. Jos satut kansanedustajana asumaan maaseutuympäristössä – maatalouden tukiin ei saa koskea. Jos olet tehdaspaikkakunnalta, teollisuuden tukiin ei saa koskea.
Itse yritin heittää aika radikaalejakin uudistusehdotuksia. Mitä jos ehdotetaan yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja samanaikaisesti alennetaan yritystukia 1,2 miljardilla eurolla? Ehdotus ei saanut vastakaikua – lähinnä hämmentyneitä ilmeitä. Lopulta asia haudattiin ja sanottiin, että parempi käsitellä teema verotuksen tiekartta –työryhmässä.
Tunnustan, että myös vastustin tiettyjä ehdotuksia. Osa ryhmästä olisi halunnut heikentää selvästi yrittämisen kannustimia. Pöydälle nostettiin listaamattomien yritysten osinkoverotuksen heikennykset, yrittäjävähennyksen poisto ja myös sukupolvenvaihdokset. Yrittäjäkansanedustajana pidin esitystä pöyristyttävänä.
Myös termi yritystuki ei todellakaan ole yksiselitteinen. Hyvä esimerkki tästä on energiaverotus. Mikäli Suomella on teollisuuden osalta 14 kertainen sähkön verotus verrattuna Ruotsiin, onko kilpailuhaittoja kaventava energiaveropalautus yritystuki? Työryhmässä ratkaisuksi esitettiin, että alennetaan energiavero Ruotsin tasolle ja luovutaan ns. yritystuista.
Kannatin ajatusta. Kun ajatusta viriteltiin eteenpäin, ehtona oli, että maatalous olisi tullut uutena sektorina mukaan alempaan verokantaan. Tässä alkoivat jo hälytyskellot soimaan. Onko järkevää alentaa myös sellaisten toimialojen energiaveroja, jotka eivät ole suorassa kansainvälisessä kilpailussa? Kaikki kunnia sinänsä maataloudelle.
Kannatin työryhmässä turveveron nostoa ja sen seurauksena energiapuun tuen alentamista (kiikkulauta-malli). Turpeen veron nosto ei TEM:n laskelmien mukaan olisi kuitenkaan merkinnyt sitä, että kivihiili olisi korvannut turpeen. Lisäksi sahojen kuori ja puru olisi noussut kilpailukykyisesti raaka-aineeksi energiateollisuudelle.
Tunnustin että ristiriitaista politiikkaa on se, että samanaikaisesti suunnitellaan fossiilisten raaka-aineiden, kuten kivihiilen, kieltämistä – ja samanaikaisesti tuetaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samoin jotkut teollisuusyritykset ovat edelleen hyvin riippuvaisia fossiilisista raaka-aineista. Ratkaisuksi ehdotettiin pitkää siirtymäaikaa. Tämä uudistus törmäsi ennen kaikkea siihen, että ei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin. Kaikkien sektoreiden on syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa.
Laivojen ravintolahenkilökunnan miehistötuesta olisin luopunut kokonaan, koska ne ainoastaan vääristävät kilpailua. Ajatus tyrmättiin. Summa summarum. Kokoomus olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla tunnustan, että myös meidän poliittisessa viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta.
Harri Jaskari
Kansanedustaja (kok.)
Blogisi perusteella koko ” demokraattinen ” järjestelmämme on kriisissä. Mitään uudistuksia ei saada aikaan ilman ”vallankumousta ”.
Onko Suomi taas ajopuuna katselemassa miten jokaisessa ilmansuunnassa ”markkinataloudessa” ja politiikassa kuohuu.
Vallanpitäjät missä maassa tahansa ja milloin tahansa noudattavat eri sääntöjä kuin niitä millä kansaa hallitaan.
Vain silloin kun halutaan pudottaa joku porukasta otetaan media avuksi ja sittenhän se onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Miksei kukaan esitä kaikkein haitallisimmasta tuesta mitään, tuulivoimalta syöttötariffi pois. Pekkarisen vävy kertoo ettei tuulivoima tarvitse tukea, se rakentuu kannattavasti muutenkin.
Syöttötariffista luopuminen säästää luonnonvarojen tuhoamisen ja kaikki haitalliset terveys vaikutukset jäisivät pois pilaamasta asumisviihtyvyyttä. Tuulivoima ei ole puhdasta energiaa, näin toteutettuna.
Ilmoita asiaton viesti
jospa ne käsittelivät yritystukia ja tulivat tulokseen, että syöttötariffituki ei ole yritystukea..kuten ei olekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Älä puhu roskaa, jokainen tuulivoimalla sähköä tuottava firma on perustettu n. 2500 euron pääomalla, vain ja ainoastaan kohtuuttoman suuren valtion tuen takia. S-ryhmän Tuuliwatti Oy esimerkiksi on Suomessa suurin tukien rohmuaja, Taaleri tulee jossain perässä yhden tähden, sattuu appiukko olemaan määräävässä asemassa.
Ilmoita asiaton viesti
#6. Joskus olen kuullut sellaisen sanonnan, että on turha taistella tuulimyllyjä vastaan. Mutta sinä jaksat taistella, vaikka se turhaa lienee…
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin olen lukenut tämän: ”Cervantesin (1547-1616) velkavankeudessa kirjoittama Don Quijote on espanjalainen lahja maailman kirjallisuudelle, länsimaisen romaanitaiteen humoristinen ja hieno merkkipaalu, joka on kuuluisa teoksen omintakeisen parivaljakon ja huumorinsa vuoksi. Don Quijoten molempien osien sivumäärä ylittää 1200 rajan, joten lukeminen vaatii aikaa. Teos on kuuluisa etenkin Don Quijoten vimmaisesta hyökkäyksestä tuulimyllyjä vastaan. Ritarikirjoilla päänsä sekoittanut sankari hyökkäileekin kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta vastaan, kyytiä saavat niin lammaslaumat, viinileilit kuin vanginvartijatkin. Don Quijoten missiona on saada nimensä aikakirjoihin ja pelastaa, sitä, mitä hän kulloinkin pelastaa, ei ole niin väliä, hän nimittäin vapauttaa myös tusinan verran kaleerivankeja.
Teos on myös kuuluisa metaforasta idealisti ja realisti: Don Quijote on idealisti ja Sancho Panza on realisti. Don Quijote on myös hullu, jota muut nauravat ja suojaavat todellisuudelta. Minusta Sancho Panzakin on ajoittain hieman kummallinen.”
Tällä Don Quijote jutulla on vähätellyt moni muukin tuulivoima ideologi tuulivoimaa sähkön tuotantona vastustavia realisteja vastaan. Kohtuutonta valtion tukea saavien tuulivoima rakentajien toimia vastustetaan ihan järkevillä perusteilla. Tuulivoima ei ole mitään puhdasta tuotantoa, ota selvää mistä ne tehdään, ja paljonko niiden tekeminen saastuttaa ympäristöä. Samalla voit selvittää paljonko saastutetaan ympäristöä metsän kaadolla leveiden sähkölinjojen ja tieurien alta, (sähkölinjojen maapohja haltuun otetaan pakkolunastus menettelyllä, muka yleisen edun takia), kuljetukset ympäri maailmaa Suomeen ja Suomessa. Kiinteistöjen arvon romahdus lähialueilla, ympäristö- ja terveyshaitat vielä lisäksi. Nämä kaikki kun otetaan huomioon kokonaisvaikuttavuus laskelmissa, niin tuloksena voi olla yllätys. Haitat ovat moninkertaiset hyötyihin verrattuna. Tätä haaskausta valtio tukee niin että toimijalle muuten tappiollinen toiminta olisi voitollinen.
Mieti nyt vähän mitä toimintaa kannatat.
Tuulivoima on purjeveneen voimanlähteenä puhdasta ja luonnollista, mielikuva siitä että sähköntuotannossa asia olisi sama on kertakaikkiaan naiivi.
”Tuulivoimaloiden pystyttämiseen käytetään valtavasti koneita, kuten rekkoja ja nostureita, ja ne kaikki toimivat fossiilisella polttoaineella. Myös itse voimalan materiaalit vaativat rautakaivoksia ja sementin tuottamista, mihin kuluu huomattavasti uusiutumatonta energiaa. Viiden megawatin tuulivoimalaan tarvitaan terästä 150 tonnia betoniperustaan, 250 tonnia laitteistoon ja 500 tonnia itse torniin.”
Tuulivoimalan purku aiheuttaa vastaavasti myös suuren kuormituksen alueen luonnolle. Arvet rannoilla säilyvät pitkään kuntalaisten ilona. Mitä ja kuka on maksaja, kun 150 tonnia betonia piikataan paloiksi, 150 m runko puretaan, generaattorit, sekä raskas kaapelointi kerätään ehjänä talteen ja kaikki romu kuljetetaan jälkikäsittelyyn. Komposiittia (lavat) ei toki voi hyödyntää, ne ovat ongelmajätettä, pituus lähes 70 m ja paino n. 17 tonnia/kpl ja vaatii erikoiskuljetuksen aina. Järjetöntä touhua, vaikka turhaan kai näitä asioita yritetään kansantajuistaa, valtion tukiraha on niin suuri, ja tukiraha ruokkii ahneutta.
Ilmoita asiaton viesti
Miten näistä päästiin yksimielisyyteen?
”Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. ”
Ilmoita asiaton viesti
Mm 2015 VATTin tutkimuksessa oli jo arviointikehikko valmiina ja sitä piti vain kehittää ja soveltaa. 3 vuotta on kulunut ilman muita vähennyksiä kuin järjetön leikkaus kaikkein hyödyllisimmiksi arvioituun eli Tekes-tukeen.
ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen Ylen kolumnissaan toteaa:
”Kävin nuo lomakkeet läpi. Entisenä yritystukikansliapäällikkönä voin paljastaa lomakkeen tekijöille, että yritystuet on mankeloitu moneen kertaan vastaavan kehikon läpi. Asialla ovat olleet milloin virkamiehet, milloin ekonomistit milloin kaiken maailman muut tiedemiehet. Ei noiden lomakkeiden täyttely mitään uutta tietoa enää voi tuoda. Eikä mitään lisäarvoa tietenkään voi tuoda myöskään jonkinlainen yritystukien arviointineuvosto, jollainen kai asetetaan.”
”Tietoa yritystuista on yllin kyllin. Vain päätöksistä on pulaa. Ja tulee olemaan jatkossakin. Siitäkin voisin lyödä vetoa.”
Joten aika näennäiseltä tämä saavutus vaikuttaa.
Mität tulee ehdotukseen yhteisöverosta ja laikkauksista, niin sinällään kilpailun kannalta olisi oikea ratkaisu, sillä hyötyjinä veronalennuksesta olisivat kaikki yritykset. Säästöjähän tuo ei tuo sillä vuonna 2016 yhteisöverolla kerättiin 4,86 miljardia ja neljänneksen vähenemä siitä olisi samat 1,2 miljardia. Eri asia on kokonaan, mistä Kokoomus on ehdottanut otettavaksi ne 1,2 miljardia ja kuinka ne olisivat sopineet vaikkapa Keskustan pirtaan.
Lopputulema on kuitenkin pyöreä nolla ja se ratkaisee. Hallituksella on parlamentaarinen mandaatti tehdä näitä asioita halutessaan, mutta kohta kolme vuotta on kulunut eikä se sitä lupauksistaa huolimatta ole pystynyt tekemään. Parlamentaarinen ryhmä oli vain vastuunsiirtoa ja kuten Virtanen totesi, niin käytännössä tämän asian hautaamista viiden metrin syvyyteen maahan.
Mitä muuten tarkoitat itsestäsi yrittäjälansanedustajana, tietääkseni et ole yrittäjä koskaan ollut etkä edes yrityksellä töissä?
Ilmoita asiaton viesti
Harri Jaskari on mukana useiden eri yritysten toiminnassa pienenä omistajana, hallituksen jäsenenä tai ulkopuolisena asiantuntijajäsenenä. Hän on mukana Aurinkotekno Oy, Exote Oy, Lippula Oy, Nordic Senior Services Oy, Team Action Zone Oy, Tutorhouse Oy ja Vicolo Oy -yritysten toiminnassa. (Wikipedia)
Ilmoita asiaton viesti
Tekeekö se ihmisestä yrittäjän, jos on pienomistajana tai yrityksen hallituksessa? Minusta ei – käsitän jotain muuta yrittäjyydellä.
Ilmoita asiaton viesti
Paras olisi ollut, että heti kättelyssä olisi leikattu puolet pois tuista tai tulonsiirroista, jos tuki-sanaa ei saa käyttää. Tuki-sanahan on kirous, joka on kovattu muulla esim maataloudessa ympäristökorvaus. Tämän jälkeen olisi alettu miettiä miten suunnataan.
Ilmoita asiaton viesti
Yritys- ja maataloustuet ovat aina kritiikin kohteina.
Valtion rahoja jaetaan paljon enemmän paljon turhempiinkin kohteisiin.
YLE:n saama raha on 475 miljoonaa euroa vuodessa. Eikö se ole kaikki verorahaa, eli tukea? Tampereen Työväenteatteri nosti kauhean äläkän, kun sen tukea oltiin leikkaamassa. Ministeri Sampo Terho lupasi heti sinne 2 miljoonaa euroa tukea.
Kun Oopperatalo 20 vuoden suunnittelun ja 6 vuoden rakentamisen jälkeen valmistui vajaat 30 vuotta sitten, sen hinnaksi sanottiin 780 miljoonaa markkaa. Eli 150 mk jokaista suomalaista kohden. Tämän päivän arvion mukaan hinnat voisi melko suoraan muuttaa euroiksi. Nämä kulttuurilaitokset eivät ole kannattavia, vaan niitä kompensoidaan julkisella rahoituksella. Hyvin harva yksityishenkilö maksaa itse oopperalippunsa. Useimmiten ne maksaa joku firma asiakkaitaan viihdyttääkseen. Maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia.
Meistä jokainen tarvitsee päivittäin maatalouden tuotteita, mutta miten moni käyttää ”kulttuuripalveluja”.
Ilmoita asiaton viesti