Arkadianmäen heikkoja signaaleja

TYÖTÄ JA OMISTUSTA

Maailma on veromyllerryksessä. Presidentti Trump sai juuri läpi suuren verouudistuksen. Yritysvero laskee 35 prosentista 21 prosenttiin. Lisäksi yritykset saavat veronhuojennuksen kotiuttaessaan ulkomaille tallentamiaan voittovaroja. Tuloveroprosentti alenee palkansaajilla. Perintövero poistuu. 

Mahdollisen Brexitin seurauksena Iso-Britannia voi joutua rukkaamaan verotustaan alaspäin. Globaalisti puhutaan verotulojen uusjaosta. Kiina ja Intia vaativat, että yhtiöiden maakohtaisessa verotuksessa pitää painottaa entistä enemmän työntekijämäärää. Suuret EU-maat ovat kiinnostuneet verottamaan yrityksiä suhteessa siihen, missä yritysten asiakkaat sijaitsevat. EU on ehdottamassa yhtenäisiä arvonlisäkantoja koko EU:n alueelle.

Kaikki tämä vaikuttaa Suomen verotukseen. Miten ihmeessä pystymme pitämään verotulomme, mikäli yhtiöverojärjestelmä uudistuu globaalisti? Yhteisöveroetumme on nopeasti murenemassa, mutta logistiikan näkökulmasta olemme edelleen maaiman syrjäkylällä? Palkkaveromme ovat monta prosenttiyksikköä korkeammalla kuin OECD-maissa keskimäärin.

Pitäisikö Suomesta luoda työn ja omistamisen yhteiskunta? Tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen saisi päivittäisen leipänsä työn ohella myös yritysten omistamisesta. Kun omistat yritystä, silloin tulot tulevat sinulle, vaikka puolet työntekijöistä olisikin Intiassa. Lopetettaisiin työn ja pääoman vastakkainasettelu.

Tämähän ei tapahdu kertaheitolla. Useimmat kriitikot huutavat jo kurkkutorvi suorana, että älä sinä porvari hulluja puhu. Hyvä kun raha riittää monella tänään edes ruokaan ja asumiseen. Voisimme kuitenkin toteuttaa politiikkaa, jossa jo pienikin osakesäästäminen kannattaa. Ja pienestä kasvaa vuosien myötä suuri.

Politiikkavaihtoehtoja on monia. Yksi hyvin yksinkertainen tapa on pienempien osinkojen verovapaus. Toinen vaihtoehto on Ruotsin mallin mukainen sijoitustili. Sijoitustilin sisällä tapahtumia ei verotettaisi, vaan veroa maksettaisiin tuotosta tililtä varoja nostettaessa. Pienempien yritysten rahoitustilannetta helpottaisi tulonlähdejaon poisto. Puhumattakaan siitä, että Ruotsin ja USA:n tapaan vihdoinkin poistettaisiin lahja- ja perintövero.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, Kok.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Uusia pohdintoja tarvitaan. Nopeasti ei tarvitse tehdä hätäratkaisuja, mutta suunnasta pitäisi löytää laaja yksimielisyys. Verotuksen osuutta (kokonaisuudessaan) tuotteen tai palvelun hinnasta tulisi saada alaspäin. Saadaan kilpailukykyä lisää vientiin ja nettopalkkojen kasvun kautta lisää rahaa kulutukseen. Toimiva elinkeinoelämä tarvitsee "maksavia asiakkaita".

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllähän näihin Trumpin linjauksiin täytyy myös EU:n osallista hieman viiveellä.

Taisin kirjoittaa " täytyy ", mutta oikea ilmaisu olisi ollut "aivan pakko".

Britannia tulee aivan varmasti Brexitin ohella uudistamaan verotustaan enemmän globaalin suuntaan, EU:n käytönnöistä tässä poiketen. Ruotsi taas on aloittanut viisaasti avautumisen liki Palmen sosialismista ja kansankodista kohti globaalin talouden vaatimuksia jo yli 20-vuoden ajan. Suomella sama hapan puuro on vielä kokonaan maistamatta.

Jarno Jakonen

Lopetetaan vain työn ja pääoman vastakkainasettelu; nykyinen verotushan suosii omistavaa luokkaa palkansaajan kustannuksella. Ensiksi voitaisiinkin ryhtyä verottamaan pääomatuloja progressiivisesti samoin kuin palkkatuloja, joissa korkein marginaaliveroprosentti on vuonna 2018 57,1%. Tai toiselta päin katsoen, jos palkkatuloja saa köykäiset 16.000 euroa vuodessa tai enemmän, niin valtio ottaa siitä isomman osan kuin vastaavista pääomatuloista.

Olisiko mahdollista verottaa kaikkia tuloja samalla progressiolla? Lasketaan yhteen palkka- ja pääomatulot ja lasketaan kokonaisveroprosentti siitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset