*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Yritysverokilpailu on alkamassa

Tiedättekö missä Euroopan maassa on pienin kuilu tulonjaossa ihmisten välillä? Aalto yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala väitti tällä viikolla, että kyseinen maa on Irlanti. Mielenkiintoiseksi väitteen tekee se, että Irlannissa taitaa olla Euroopan matalin yritysverotus. Tällä hetkellä Irlannin yhteisövero on 12,5.

 

Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikkein pahinta tasaiselle tulonjaolle on se, että yrittäjille tehdään kilpailukykyinen maa. Onko Irlannissa se tilanne, että kilpailukykyiset yritykset ovat saaneet luotua paljon työpaikkoja, ihmiset ovat töissä ja tulonjako on tasaisempi? Suomessa työllisyysaste on edelleen alle 70 prosenttia. Tutkimisen arvoisen asia.

 

Toinen suuri verotuksen harha näyttää olevan se, että veron tason laskeminen merkitsee aina vähemmän verotuloja valtiolle hyvinvoinnin rahoitukseen. Kun Suomen yhteisöverokanta oli 24, silloin valtio sai verotuloja 3,7 miljardia vuodessa. Nyt verokanta on 20 ja ensi vuodelle ennakoidaan yhteisöverotuoton nousevan yli 6 miljardin euron.

 

Pitäiskö Suomen reagoida Irlannin tavoin yritysverotuksessa? Tämä keskustelu tulee ajankohtaisemmaksi nopeammin kuin uskommekaan. Sekä Pohjoismaissa että EU:ssa verokannat ovat lähestymässä 20%:n yhteisöverokantaa.

 

Iso-Britannia on jo ilmoittanut, että vuonna 2018 sen yhteisöverokanta on 19 ja vuonna 2020 17%. Ruotsi aikoo alentaa ensi vuonna oman yhteisöverokantansa 20 prosenttiin. USA:n suunnitelmat ovat vielä paljon radikaalimpia.

 

Mielestäni Suomen on reagoitava kasvavaan kilpailuun ja ilmoitettava, että seuraavina vuosien aikana yhteisövero laskee 17 prosenttiin ja viimeistään vuonna 2023 15 prosenttiin. Samanaikaisesti emme saa tehdä sitä kardinaalivirhettä, että ilmoitamme osinko- ja pääomaveron nostosta. Yritysverotus on kokonaisuus, johon kuuluu myös omistaminen.

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, KOK

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Onneksi vuosi 2013 meni jo.

Irlannista ne syyt ja seuraukset?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä - Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.

Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.

Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.

Väite 2: Niin mutta jos lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea

Ei ole - kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.

Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea

Ei ole - 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.

Kun puhutaan kokonaisuudesta, niin tähän pitäisi vielä ottaa mukaan yritystuet, jotka ovat lisääntyneet hallituskaudella.

https://www.taloustaito.fi/Sijoitukset/Osakkeet/VA...

PS. Copypastasitko vanhan virren, kun puhut laskusta vuonna 2013?

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Entäpä ne muut osingot kuin pörssinoteerattujen yhtiöiden, onko mielestäsi niiden verotus kansainvälistä keskitasoa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ilmeisesti sinulla ei ole mitään tietoa taustalla heittäessäsi epäilyksen varjon tälle asialle?

Ensinnäkin harva maa verotuksessaan erottaa pörssiyhtiön ja listaamattoman yrityksen osingon pääomatuloverotuksessaan ja miksi pitäisikään?

Toiseksi samaan hengenvetoon voi todeta, että jostain syystä Suomi näin osittain tekee.

Hallitus teetti taannoin yrityveroselvityksen, jossa kaikenmaailman dosentit päätyivät ehdotuksiin, jotka hallitus hylkäsi.

Työryhmä näki yhtenä merkittävänä ongelmana listaamattomien yritysten osinkoverotuksen, sen vaikutuksista todettiin selvityksessä mm seuraavaa:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"On kuitenkin havaittu, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmällä on yrityksen investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä vääristävä vaikutuksia, erityisesti järjestelmään liittyvän liian korkean tuottoprosentin takia. Epäneutraalisuutensa vuoksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus heikentää pääoman kohdentumista tuottavimpiin kohteisiinsa taloudessa. Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

"Koska osinkoverotukseen liittyvä 8 prosentin tuottoraja on hyvin korkea verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin, verotus on siinä mielessä epä- neutraalia, että investointikannustimet vaihtelevat pelkästään verotuksen takia erilaisten yritysten kesken. Nykyinen osinkoverojärjestelmä suosii erityisesti sellaisia yrityksiä, joiden pääoman keskimääräinen tuotto on suhteellisen korkea. Näiden yritysten omistajien kannattaa kasvattaa yrityksen tuotannollista pääomaa, vaikka investointien rajatuotto jäisi suhteellisen matalaksi. Koska investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia, investoinnit eivät välttämättä kohdistu taloudessa sinne, missä ne tuottaisivat eniten eli hankkeisiin, joiden rajatuottavuus on korkea. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta, jolloin samalla myös palkkataso laskee."

Hiilamo totesi selvityksessään viitaten edelliseen:
"Tuloerojen kannalta erittäin tärkeä tekijä on se, miten muiden kuin pörssiyhtiöiden osinkoja verotetaan. Tuloerojen kasvu 1990-luvun lopussa liittyi ennen muuta verouudistukseen, joka teki mahdolliseksi progressiivisesti verotettujen ansiotulojen muuntamisen kevyesti verotetuiksi pääomatuloiksi henkilöyhtiöiden kautta. Myöhemmin henkilöyhtiöiden verotusta on kiristetty hieman, mutta edelleen henkilöyhtiöiden omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain 7,5 prosentin verolla. Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta. Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti. Kaikki asiaa laajemmin katsovat asiantuntijat pitävät järjestelmää surkeana. Verotus ei kannusta riskinottoon, laajentumiseen eikä uuden työ- voiman palkkaamiseen."

Joten todennäköisesti listaamattomien osalta olemme kenties vielä kilpailukykyisempiä.

Jos sinulla on jotain muuta esittää faktojen tukemana, niin laitahan tulemaan.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen Vastaus kommenttiin #15

"Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta." Tässäpä se on se ydin. Suomen yrityskannasta noin 200 000 yli 60% ovat yksinyrittäjiä tai max 2 hlöä työllistäviä (yleensä perheenjäseniä) on sellaisia Kun jollakin on elettävä ja nettovarallisuutta ei ole, niin ansiotuloverotuksen kautta homma kehittyy. Tästä syystä todella suuri määrä mikroyrittäjiä on omalta pääomaltaan lähellä nollaa (osakeyhtiöt) ja henkilöyhtiöissä oma pääoma on miinuksella (= ollaan verovelkaa). Siihen tilaan pääseminen, että osinkoja pystyisi maksamaan esim. 5000 euroa vuodessa, on kovan työn ja tuskan välillä. Kun se onnistuu vain maksamalla yhteisöveroa oman ansiotuloverotuksen lisäksi. Motivaatio siinä monelta loppuu ja kituutetaan vuodesta toiseen. Tuosta noin 200 000 joukon yrityskannasta 90% on alle 10 hlöä työllistäviä. Yrittäjiltä löytyy se paras asiantuntemus, mitä pitäisi tehdä. Viestiä on välittänyt Suomen Yrittäjät niin kauan kuin minäkin olen ollut jäsenenä (29 vuotta), mutta varsin kuuroille korville. Tilastotieteilijät ja virkamiehet saavat tehdä analyysejä ja johtopäätöksiään omaan tahtiin. Niillä ei Suomi nouse. Kuitenkin lähes joka kunnassa ja maakunnassa nähdään, että ainoa tie entisten työpaikkojen säilymiseen ja uusien syntymiseen on yritykset. Mutta siihen se jää. Toivomiseen ja jopa syyllistämiseen pahimmissa tapauksissa. Verotuksella voidaan tehdä jotain. Ja erityisesti madaltamalla kynnystä ottaa se ensimmäinen ja toinen vieras työntekijä. Avainsanat ovat luottamus poliittiseen päätöksentekoon ja riittävä motivaatiotaso kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen Vastaus kommenttiin #15

No kuule on ihan omakohtaista kokemusta yritysverotuksesta, kun pyöritän pienyritystä, jonka myy palveluksia noin 220 000 eurolla vuodessa. Minulle ja yhdelle ja ainoalle työntekijälleni tästä jää noin 40.000 euroa. Markkinointi, toimitilavuokrat, kalustoleasing yms. on noin 80.000 euroa. Loppu 100.000 euroa on erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja. Kohtuullista?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Vaikea on ottaa kantaa näkemättä kirjanpitoa ja tilinpäätöstä. Et kuitenkaan tunnu tietävän Suomen mallin olevan muita keskimääräisesti heikompi?

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen Vastaus kommenttiin #18

Olen kyllä ollut suurissa kansanvälisissä yhtiöissä töissä parikymmentä vuotta, mutta koska nämäkin firmat ovat tehneet tilinpäätöksensä Suomeen ja koska olen toiminut yrittäjänä vain Suomessa, ei minulla ole omakohtaista kokemusta muiden maiden verotuksista.

Olettaisin kuitenkin ja muistan lukeneeni, että julkinen sektori Suomessa on selvästi keskimääräistä suurempi, joten tästä voi päätellä, että julkisen sektorin pyörittämiseen tarvitaan enemmän varoja kuin keskimäärin ja kokonaisveroasteen olevan siten keskimääräistä suurempi.

Toinen Suomen ongelma on se, että elinkeinorakenne on korporatiivivaltainen, eli yritystoimintaa harjoittavat valtio, kunnat, ay-liike, taloyhtiöt yms. kasvottomat omistajat, josta seuraa esim. piilokorruptio-ongelmat, joista puhutaan Suomessa todella vähän.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #17

Verokannan nollaamisen sijaan Suomi voisi siirtyä verottamaan vain jaettua voittoa. Se ei olisi keltään pois, mutta silottaisi yritysten elontietä suhdannevaihteluissa.

Toinen varteenotettava malli olisi lisätä suomalaiseen tappiontasausjärjestelmään "loss carryback" -menetelmä, joka olisi Viron-malliakin hellävaraisempi valtion verokertymän kannalta, mutta pelastaisi yrityksiä ja työpaikkoja talouden synkimpinä hetkinä.

Juha, pystytkö siirtämään toimintasi Viroon? Jos pystyt, niin se on kokeilemisen arvoinen juttu. Taloustaito-lehti laski taannoin lahdentakaisessa Nato-maassa yrittäjälle jäävän jotakuinkin tuplaten enemmän taskun pohjalle kuin kotoisassa verohelvetissämme. Kokonaisverorasitus on Virossa merkittävästi Suomea matalampi.

Suomalaisen pienyrittäjän kannattaakin vain pitää mölyt mahassaan ja ottaa ilo irti EU:n harvoista hyvistä puolista, kuten työn ja palveluiden vapaasta liikkuvuudesta. Näissä yritysverotusta sivuavissa keskusteluissa menee vain hyvä sylki hukkaan tuuleen huutaessa, sillä opponentit eivät yleensä tiedä yrittäjyydestä hevonööterin vertaa.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen Vastaus kommenttiin #25

On joskun Viroon siirtyminenkin mielessä käynyt - myönnetään. Olen kuitenkin ollut enemmän sitä mieltä, että Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä, ja vaakakupissa on ollut myös se, että valtio on minulle maksanut noin miljoonan markan koulutuksen, jonka kyllä olen maksanut veroina takaisin jo moneen kertaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #28

V.H:n propagandapläjäyksen tiivistetty anti oli se, että Suomen kokonaisveroaste on 12 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Virossa.

Niin ikään vähennysoikeus yrityksen hankinnoista on erilainen kuin Suomessa. Kärjistetysti sanoen: suomalainen yritys saa vähentää arvonlisäverot vain ostaessaan kyniä ja pyyhekumeja, mutta Virossa vähennyksen saa tehdä jopa yrityksen käyttöön hankitusta henkilöautosta toisin kuin Suomessa.

Kannattaakin lukaista tämäkin linkki eri veromalleja pohtiessaan.
https://www.talousverkko.fi/auto-yrityksen-kaytoss...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #29

Itseäni hitusen huvittaa linkkaamasi artikkelin anti. Siinä siis kerrotaan kuinka paljon halvemmalla yrittäjä saa käyttönsä isoimman Audi Q7 maasturin 4.2-litraisella koneella. Onhan se komea kiesi toki tärkeä yrittäjälle, jotta näyttää hyvältä.

Se mitä tiivistäessäsi unohdit linkkaamastani artikkelista on, että Virossa on 33%:n sosiaalimaksu, jota kerätään maksetuista palkoista. Tämä ei kohdistu voittoon vaan kannetaan meni yrityksellä huonosti tai hyvin - tappiota tai voittoa, maksat sen aina.

Tämä saa aikaan sen, että suomalaisen yrityksen henkilöstökustannus on sivukuluineen noin 37 prosenttia liikevaihdosta ja virolaisen yrityksen onkin 40 prosenttia.
Ennen kaikkea sosiaalivero osuu yritykseen sitä kipeämmin, mitä suurempi on palkkojen osuus yrityksen liikevaihdosta. Artikkelissa kuvataan esimerkkinä ICT-alan yritys, jolla pakoilla on suuri osuus:

Otetaan esimerkiksi virolainen ja suomalainen yritys, joissa molemmissa bruttopalkat ovat 30 prosenttia liikevaihdosta.

Oletetaan, että muiden kulujen suhteellinen osuus liikevaihdosta on sama molemmissa maissa ja että omistajat odottavat, että yrityksen voitto ennen veroja on 10 prosenttia liikevaihdosta.

Suomalaisen yrityksen henkilöstökustannus on sivukuluineen noin 37 prosenttia liikevaihdosta ja virolaisen yrityksen 40 prosenttia. Voittomarginaalin ollessa 10 prosenttia, suomalainen yritys maksaa vielä kaksi prosenttia.

Virolainen yritys ei maksa voitosta yritysveroa, mutta jos kulurakenne on muuten sama, ei yritykseen jää 10 prosenttia liikevaihdosta, vaan vain seitsemän.

Työvoimaveron kautta laskettuna verorasitus esimerkin virolaisessa yrityksessä olisi 50 prosentin korkeampi kuin Suomessa!

Jos bruttopalkkakulujen osuus olisi 50 prosenttia liikevaihdosta, kuten esimerkiksi monissa IT-yrityksissä, jäisi esimerkkitapauksessa virolaisen yrityksen viimeiselle riville vain 4,6 prosenttia liikevaihdosta ja piiloveroprosentiksi tulisi huikea 54.

Kertomasi kokonaisveroaste on Suome merkittävästi alempi, se on selvää. Kuitenkin se on vain hieman alle OECD-keskiarvon eikä siten mikään veroparatiisi.

Eri maiden veromalleissa on eroavaisuuksia ja kirsikanpoiminta niistä johtaa harhaan. Vironkin 0%:n yhteisövero ei kerro koko totuutta.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #30

Olipa kiesi Audi tai Rellu, niin Suomessa se tulee järkyttävän paljon kalliimmaksi.

Sosiaalimaksua ei kerätä, jos firma ei maksa palkkoja. Ja kun oikein huonosti menee, palkkoja ei todellakaan makseta - ainakaan yrittäjä ei nosta liksaa, olipa kituva putiikki missä maassa tahansa. Yksinyrittäjien nyrkkipajoja suomalaisfirmoista taitaakin olla rapiat parisataatuhatta, joten siinäkin mielessä Viro näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona monille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #31

Oma kysymyksensä sitten lienee kuinka monen yksityisyrittäjän toiminta on sellaista, että sitä voi tehdä Virosta Suomeen. Veikkaan että aika pieni osa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #32

Siinäpä se. Siksi Suomi voikin hölmöillä yritysten suhteen suhteellisen vapaasti. Itse olen nyhrännyt päätoimisena yrittäjänä bittien kanssa jo kolmattakymmenettä vuotta ja nykyään työni sujuu lähes sataprosenttisesti etänä.

Ainoa este Viroon siirtymiselle on se, etten ole erityisen haltioissani kyseisestä maasta muilta osin kuin sen toimivien sähköisten palveluiden ja yritysverotuksen suhteen.

Suomessa toimii kuitenkin iso joukko kaltaisiani yrittäjiä, joiden toimenkuva sallisi maastamuuton. Uskon, että heistä monet ovat myös itseäni seikkailunhaluisempia - ja onhan Viroon viime vuosina karannut jo tuhansia suomalaisia firmoja.

Täytyy tunnustaa, että jos omalle kohdalle sattuisi yllättävä AngryBirds-luokkaa oleva taloudellinen menestys, nielisin nopeasti itsekin ennakkoluuloni ja siirtäisin kirjani Viroon ihan vain säästääkseni rahaa.

Menestyvät nörttialan yritykset tuottavat tyypillisesti korkeaa lisäarvoa - ja vaikkei Suomi toki niiden poislähdöstä kaatuisikaan, kiky-jumppa ja koulutetun väen työllistäminen muuttuisi taas himpun verran hankalammaksi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vaikka verotuksen keventämistä kannatankin, blogisti vetää rankasti mutkia suoriksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''YRITYSVEROKILPAILU ON ALKAMASSA''

Meinaako Jaskari mennä alle Viron 0% -yritysveron? Se verokanta on ollut jo liki 20 -vuotta.

Jaskari on 20 -vuotta myöhässä. mutta niin on koko Suomikin.

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Minä ihmettelen sitä, että kun kerran EU:ssa ollaan olevinaan yhtä suurta perhettä, niin miksi EU-maat kuitenkin kilpailevat toisiaan vastaan? Ei kait sitä maiden pudotuspeliä kannata EU:n sisällä pelata?

Eli siis, miksi EU-mailla on erisuuruiset yhteisöveroprosentit? Eikös ne voisi olla samat koko EU:n alueella? Vai eikö se EU nyt olekaan niin yhtenäinen ja auvoinen kuin annetaan ymmärtää?

Käyttäjän AnttiRautio kuva
Antti Rautio

Ollaan pelaavinaan samalla puolella yhteiseksi hyväksi, mutta samaan aikaan ollaan valmiita tylsyttämään joukkuekaverin luistimet ja katkomaan sen maila. Tehdään vaikka oma maali, jos sillä saadaan oma nimi lehteen ja itselle pisteitä tilastoihin ja samalla syytetään joukkuekaveria, kun hävittiin peli.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Ei ole koska kansallisvaltiot ajavat vain omaa etuaan. Ihan niinkuin kotimaan politiikassa. Ihmiset nyt vaan on sellasia että oma etu ensin, ihan yksilötasolla.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Jos yritystuista luovutaan, olen valmis alentamaan yhteisöveroa vastaavalla summalla.

Käyttäjän MiikaKautto kuva
Miika Kautto

EU:ssa on tahtotila yhdenmukaistaa yritysverotusta, epäilen että Jaskarin idea toteutuisi. Tosin aina puhetta suomeen mahtuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse asiassa Irlannin malli voisi olla kokeilemisen arvoinen, kun otetaan se kokonaisuus huomioon kuten Jaskari korostaa. Siellä nimittäin ei ole erillistä pääoma- ja osinkoveroa vaan nuo verotetaan tuloverona ja ovat yhdessä progression alainen summa.

Voi yrittäjäfrendisi ja suurien pääomatulojen saajat olla tosin vähän kypsiä, kun veroprosentti helähtää mukavasti ylemmäs verrattuna nykyiseen. Loppuupahan se palkka- ja pääomaverokikkailu, kun kaiki on saman progression alla. Selittänee nimittäin osin myös tasaisempaa tulonjakoa.. :-)

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

"Kun Suomen yhteisöverokanta oli 24, silloin valtio sai verotuloja 3,7 miljardia vuodessa. Nyt verokanta on 20 ja ensi vuodelle ennakoidaan yhteisöverotuoton nousevan yli 6 miljardin euron."

Oliskohan näiden vertailuvuosien talouskasvussa jotain eroja?

Jaskarin logiikalla verokanta pitäisi tiputtaa lähelle nollaa jolloin optimoitaisiin veron tuotto.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossapa mainitun Viitalan tekstiä Evan raportista, tätä Jaskari ei joko lukenut tai unohti mainita:
"Yhteisövero on siis suhdanneherkkä veromuoto. Sen tuotto riippuu yritysten menestyksestä ja voitoista, jotka taas ovat yhteydessä yleiseen talouskasvuun. Jopa yhden yksittäisen suuren yrityksen veromuutokset voivat muuttaa yhteisöveron tuottoa vuositasolla useita satoja miljoonia euroja. Yhteisöveron ja yritysten menestyksen kohtalonyhteys näkyy yhteisöveron tuotoissa viime kymmemenen vuoden aikana.
Vielä vuosina 2007–2008 yhteisöveroa kerättiin lähes 7 miljardia euroa, kun yrityksillä meni hyvin ja esimerkiksi Nokian tulokset olivat poikkeuksellisen hyvät. Sen jälkeen yritysten heikko tuloskehitys painoi verotuotot 4,2 miljardiin euroon vuonna 2011.
Vuosien 2012 ja 2014 verokannan alennuksista huolimatta yhteisöverotuotot ovat pysyneet jotakuinkin 4,5 miljardissa vuosina 2012–2016. Yritysten parantuvien tulosten on arvioitu siivittävän yhteisöveron määrän jo yli 5 miljardin euron vuonna 2017."

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Tuosta näkee kuinka kokoomuslainen lukee tilastoja omaksi hyödykseen. Onse kumma ettei noille mikään riitä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Yhteisöverossa tavoite voisi hyvinkin olla 15...18% välissä vuoteen 2025 mennessä. Uusia yrityksiä tarvitaan erityisesti suoraan vientiin, että vientiin liittyviin verkostoihin. Mm. metalliteollisuuden rakenne on nykyisin aivan toinen kuin 80-luvulla, jolloin ns. alihankinnan osuus oli Suomessa noin 15 % (Ruotsissa jo silloin noin 25 %). Nykyisin toimittajaverkostot tekevät yli 50%. Laivateollisuudessa lähentelee 80%. Työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät enenevässä määrin verkostoyrityksiin, jotka sijaitsevat maakunnissa. Mm. Pohjois-Karjalassa laivateollisuus on työllistänyt 100...200 henkilöä/vuosi noin 15 vuotta. Investointeja tarvitaan. Mutta investoinnit ja yleensäkin kehityshankkeet tarvitsevat omaa pääomaa, jota syntyy pidemmällä aikavälillä vain riittävän kannattavuuden avulla. Teollisen toimittajayrityksen liikevoittoprosentti (hyvillä yrityksillä) liikkuu tyypillisesti 5...8%:n välissä (ennen yhteisöveroa). 10 miljoonan liikevaihtoa tekevän teollisuusyrityksen merkittävään tason kohotukseen tähtäävä investointi (esim. liikevaihdon nosto 25% kolmessa vuodessa) maksaa 2...5 miljoonaa euroa. Rahoittajat edellettävät min. 30%:n omaa pääomaa (= kertyneitä voittoja pitäisi olla kirstun pohjalla 600 000....1500 000€). Toki yritykset pärjäävät aikansa korvausinvestoinneilla ja liittoutumisella vaikkapa Virossa sijaitsevien pienempien yritysen kanssa. Mutta työpaikkoja ei synny.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Kuilu vain syveneen 600 000 työttömän,45 000 tulottoman ja n.700 000 köyhän lisäksi.
Mitä Hallitus ja kokoomuksen rahaministeri aikoo tehdä tämän eteen ettei niin kävisi?

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/ryt...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kotimaan kannalta tärkeämpää on ostovoiman nostaminen.

Yrityksillä ei ole enää kotimaata. Ihmisillä on toistaiseksi. Ehkä tulisi antaa myös henkilöille oikeus päättää missä heitä verotetaan eli työpaikan sijainnin ei tule vaikuttaa asiaan mitenkään.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Tositaiseksi joo mutta nuoret jo näyttää mallia muualle muuttamisessa, tarkoitan hyvin koulutetut nuoret, tänne jää vaan se osa nuorista jotka ei osaa edes lukea kunnolla:)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Perustelut koko blogissa oli niin metsässä ja huteria, että piti käydä ne läpi erillisessä blogissa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset