*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Vihdoinkin konkurssin tehneiden haasteet selvitetään

Vuoden verran olen yhdessä Hjallis Harkimon kanssa vääntänyt aloitteita teemojen yrittäjyys, riski, onnistuminen, epäonnistuminen, konkurssi ja uusi alku ympärillä. Me kaikki tiedämme, kuinka paljon olemme menettäneet yrittäjäpotentiaalia lukuisten konkurssien myötä. Konkurssien, jotka tekevät lähes mahdottomaksi uuden alun.

Kesän aikana olemme käyneet Hjalliksen kanssa lukuisia keskusteluja asiasta uuden Oikeusministerin Antti Häkkäsen kanssa, keräten tietoa yksittäisten ihmisten kohtaloista konkurssin pyörteissä. Tarinat ovat usein surullisia. Monesti ihmiselämä on lähes tuhottu, koska suuret unelmat ovat kääntyneet painajaiseksi.

Totta kai konkurssin tehneille yrittäjille voisi sanoa, että olisit vähän katsonut eteesi ja välttänyt turhia riskejä. Oma vikasi. Näin sanovat ihmiset eivät ole koskaan uskaltaneet ryhtyä yrittäjiksi. Yrittämiseen liittyy aina riski ja epävarmuus tulevaisuudesta. Kaikki olisivat yrittäjiä, mikäli kaikki olisi varmaa.

Onneksi ministeri Häkkänen on toiminnan miehiä. Nyt Oikeusministeriössä käynnistetään yrittäjän uutta mahdollisuutta koskeva kansainvälinen vertailu. Vertailumaita ovat EU:n jäsenmaat ja USA. Yhtenä teemana selvitetään, olisiko tarpeen esimerkiksi helpottaa henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautumista.

Nykyisin konkurssin yhteydessä usein yrityksen omaisuus myydään nopeasti ja halvalla ja ketään ei kiinnosta yrittäjän tulevaisuus. Ulosottoprosessi on usein julma ja vaikka sitä kuinka noudattaa, pääsy ”kunnon kansalaiseksi” kestää vuosikausia kauemmin kuin monissa muissa maissa. Viivästyskorkojen taso passivoi velanmaksajan innon lopullisesti.

Konkursseihin ja velkajärjestelyihin liittyvien asioiden uudistus ei ole koskaan helppo pähkinä purtavaksi. Helposti rahoittajat sanovat, että samalla tukitaan yritysten rahahanat. Selvitystyön aikana toivoisimme kuitenkin, että konkurssiyrittäjän ääni kuuluisi lopputuloksessa.

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Niinettä lisää velkoja veronmaksajien maksettavaksi kaiken muun lisäksi?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Pankit poistavat luottotappionsa taseistaan ennen lopullista tilinpäätöstä, samoin muutkin yritykset. Veronmaksajat osalliistuvat maksamiseen, tavalla tai toisella.

Mielestäni nopeutettu käsittely säästäisi veronmaksajien rahoja. Konkurssin tehneen velallisen korko on 18% pankille, tästä johtuen pankit venyttävät panttina olleita kiintöistöjä vuosia, eli pankilla ei ole haluakaan, realisoida pantteja. Tämän kaiken maksaa veronmaksaja.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Paljonkos se kepu,kok tekikään velkavankeja PK-yrityksistä -90 luvulla?
KOP ja SYP hyväksi. 65 000 PK-yritystä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Velkoja myytiin norjalaiselle perintäyhtiölle, joka aloitti aggressiivisen perintätoimen yrittäjän veloista ja takaajien vastuista. Näin velkojen vanhentuminen vältettiin.

Yhä noita perintävelkoja monet maksavat, eikä loppua näy!

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Ihan sama. Olisiko joskus syytä katsoa eteenpäin, sinunkin, eikä aina muistella vanhoja?

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

Asianosaisille, niitä velkoja edelleen vuosikymmenten jälkeenkin maksaville, heidän perheilleen ja lähipiireilleen ei todellakaan ole "ihan sama". "Ihan sama" -kommentointi on käsittämätön, jonka voi selittää vain täydellinen tietämättömyys noista 90-luvulla tapahtuneista yrittäjiin kohdistetuista julmista vääryyksistä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Leikataanko lisää? Korotetaanko veroluonteisia maksuja?
Korotetaanko -90 luvulla tehty käteen jätettävää summaa kk elantoon (toimeentulotuen verran) kun velkoja peritään.

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän ongelman kanssa?

25.8.2016 15:01
Ulosotto on merkittävä kannustinongelma !
Ulosoton suojaosuus on 22,60 euroa päivässä.
- Kaksi kolmasosaa näistä rahoista peritään ulosottovelan maksuun. Tämä on merkittävä kannustinongelma, koska asumistuessa huomioidaan bruttotulot, mutta ei ulosmittausta.

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut ennätyslukemiin.
-Tilastokeskuksen torstaina julkaisemista tiedoista ilmenee, että velkaantumisaste oli viime vuoden lopussa 126,5 prosenttia
16.3-17 IL

18.8.2016
Suomessa on jo yli 370 000 ihmistä, jolla on maksuhäiriömerkintä. Miia, 43, on yksi heistä.
-Hän on pyristellyt nuoruutensa velkojen kanssa jo parikymmentä vuotta.

Tulottomia jo 45 000 -17

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Henkilöä ei tulisi koskaan voida sotkea yrityksen luottoihin. Kun yritys saa tavaraluottoa tai yrityslainaa, ei sen omistajia pitäisi voida laittaa mihinkään vastuuseen yrityksen lainojen takaisinmaksuista, jollei yrityksessä ole tehty talous-
tai konkurssirikoksia. Ainut yrityksen juridinen muoto olisi siis osakeyhtiö. Yrityksen kyky vastata vastuistaan rajautuu silloin sen varoihin.

Henkilötakauksen vaatiminen tai vakuuksien vaatiminen omistajan yksityisomaisuudesta on perverssiä. Vain osakeyhtiön tulisi olla sallittu yrityksen muoto, jotta omat ja firman vastuut pysyvät oikeissa lokeroissa.

Luotottajien luototettava yritystä perustuen yrityksen historiaan ja kehitysnäkymiin, tai jätettävä luotottamatta. Asiallisesti ja lakeja noudattaen johdettu yritys voi joutua maksukyvyttömäksi hetkellisesti tai pysyvästi.

Tästä seuraavat tappiot kuuluvat yhtä lailla luotottajien kuin omistajien rasitteiksi. Tavarantoimittajat ja luotottajat ovat olleet hyötymässä asiakkaansa liiketoiminnasta kuten yrityksen omistajatkin. Riskit kuuluvat myös kaikille. Kenenkään etuilu riskien välttämisessä ei ole perusteltavissa.

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

JÄLJET JOHTAVAT 90-LUVUN SYLTTYTEHTAILLE

Suomessa tuomioistuimet ovat olleet 1990-luvun alkupuolelta lähtien vahvasti poliittisessa ohjauksessa. Oikeuslaitoksemme menetti riippumattomuutensa presidentti Koiviston pitämässä "oikeuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa" eli Koiviston konklaavissa Linnassa 6.5.1992, jossa Koivisto ohjeisti miten tuomarien tulee tuomita, kun oikeussalissa vastakkain ovat pankit ja yrittäjät. Konklaavissa läsnä oli yhteensä noin 30 henkilöä: korkeimman oikeuden sekä muiden tuomioistuinten 11 tuomaria, yliopistojen oikeusoppineita, virkamiehiä ja presidentinkanslian väkeä. http://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2013/09/770-koi...

Konklaavitilaisuudesta laadittu 36-sivuinen muistio on ollut salainen Koiviston pyynnöstä ja Tarja Halosen päätöksellä 19.8.2002 alkaen, yhteensä noin 25 vuotta. http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi, http://jormajaakkola.fi/

Olettaa sopii, että Koivisto väkineen on vallassa ollessaan hiljentänyt myös koko suomalaisen lehdistön ja mediaväen. 90-luvulla alkaneiden pankkiskandaalien suhteen tutkivat journalistimme ovat yksinkertaisesti vain sulkeneet silmänsä ja vaienneet liikuttavan yksimielisesti koko aiheesta, joitain satunnaisia, yksittäisiä kirjoitettuja juttuja lukuunottamatta.

Sipilä-gateen liittyen MTV:n Huomenta Suomessa vieraili 1.12.2016 JSN:n aikaisempi tj Risto Uimonen muistuttaa mm:
"Muistutan, että YLE:llä oli todella kova kriisi 80-luvulla, kun YLE ajautui kahtena eri vuonna erittäin kovaan ristiriitaan presidentti Mauno Koiviston kanssa ja pääministeri Kalevi Sorsan kanssa. Sorsa painosti YLE:ä sillä, että hän ei suostunut myöntämään YLE:lle lupamaksun korotusta. https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/698521/asiantuntijat-arvioivat-sipila-gatea-kaikki-karsivat

Käyttäjän ErkkiAnttila1 kuva
Erkki Anttila

Haasteet olisi helppo selvittää kysymällä konkurssiyrittäjiltä.

Yhden konkurssiyrittäjän lain määräämä velttoilu tuottaa valtiolle tappiota 100.000 euroa vuodessa. Tuhat velttoilijaa on 100 miljoonaa euroa tappiota.

Yhtä ulosottolakia muuttamalla saataisiin tämä raha valtiolle. Ja esim. viiden vuoden karenssin jälkeen velat anteeksi automaattisesti ja luottotiedot takaisin ja verottajalta ennakkoveronumero.

Nykyään parhaat voimat ovat pakkolevossa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Loistava asia. Kuinka paljon menetettiin 90-luvulla työpaikkoja, kun yrittäjät ajettiin konkurssiin Viinasen- Ahon aikana. Eikä paluuta ollut minkään pykälän suojana.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Pankit taisivat lopulta olla voittajia. Surulliset tarinat yrittäjistä, jotka menettivät elämäntyönsä ohella kaiken omaisuutensa - monet vapaaehtoisesti myös henkensä, säilyvät ja elävät yhä keskuudessamme.

Nykyisessä ajassa elää paljon tuon ajan lapsia, jotka näkivät ja kokivat vanhempiensa raskaat menetykset. Voidaan jopa puhua jälkipolvesta, joka vertautuu sodanjälkeen syntyneeseen ikäpolveen.

On hyvä, jos vähitellen alkaisi löytyä ymmärrystä ja toimenpiteitä, joilla 90 -luvun yrittäjät vapautettaisiin veloistaan ja korvattaisiin menetykset asianmukaisesti.

Kaikki ne yritykset, joilla oli valuuttaluottoa, putosivat mahdottomuuden kuoppaan, kun Suomi devalvoi. Ei sen jälkeen ollut mitään keinoja selvitä edes koroista.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Mirjami kirjoittaa oikein, näinhän siinä kävi. Pitää vielä lisätä että ei kyseessä ole pelkästään yrittäjät. Saman litanian voi kirjoittaa yrityksissä töissä olleista ihmisistä ja heidän tarinoistaan.

Yrityksia lienee monenlaisia, toiminimiä, pieniä yrityksiä, vuokratuoliyrittäjiä, keskisuuria yrityksiä, pörssiyhtiöitä, jne,,

miten tämä konkurssilainsäädäntö pitäisi määritellä?

Kenen velat annetaan anteeksi?

Millainen konkurssilainsäädöntö pitäisi olla yksityisille ihmisille?

90-luvun alun konkursseista ja yksityisten henkiöiden konkursseista osa tapahtui ulkopuolisten syiden takia,,osa sen takia että tuli vauhtisokeus ja ahneus ja suuret velat otettiin ennen tuloja ,,osassa yhdistyi molemmat. Osa tapahtui osaamattomuuden takia, osa sen takia että raha oli vähän kuin nykyiset pikavippiluotot,,pankit tarjosi rahaa,,jopa kantoivat,,

Kyllä kai konkurssiveloille tai yksityisen henkilön veloille pitäisi joku maksimiaika olla jonka jälkeen niitä ei peritä,,mutta miten se määritellään ja minkälaisissa tapauksissa?

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

Työttömyysluvut räjähtivät täysin uudelle tasolle Suomeen keinotekoisesti luodulla lamalla, jossa tuhansia toimivia yrityksiä ajettiin keinotekoisesti konkurssiin rahoittajien toimesta ja presidentti Koiviston siunauksella 90-luvun alkupuolelta alkaen.

Työttömyysluvut ovat 25 vuoden jälkeenkin edelleen korkeammalla tasolla kuin lamaa edeltävällä ajalla 80-luvun lopussa:
http://www.findikaattori.fi/fi/34

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine

90-lama, konkurssit, työttömyys, kun yrittäjiltä vietiin väkivalloin firmansa, elämäntyönsä, työpaikkansa, firman omaisuus ja lisäksi vakuutena usein ollut yksityinen omaisuutensa. Vakuudet pankkien ja ulosoton toimesta realisoitiin pilkkahinnoin, jolloin eivät riittäneetkään, vastoin alkuperäisiä lainasopimuksia, kattamaan enää yritystoiminnan velkoja. Näille omaisuuksistaan putsatuille yrittäjille jätettiin vielä velat vastattaviksi, jotka perintäfirmat ovat moninkertaistaneet vuosien aikana, joista ei ole ollut edes minkäänlaista teoreettista mahdollisuutta selviytyä.

90-luvun keinotekoisen laman jäljiltä, valtiovallan siunauksella leikattiin siis siivet kymmeniltä tuhansilta aktiivisesti yhteiskunnassa toimineilta ihmisiltä, alistaen heidät velkaorjiksi elinkautiseen velkavankeuteen. Pankkisodassa ahdinkoon ajetuista ihmistä kaikki eivät kestäneet velkaorjuudessa ja vapautuakseen siitä tekivät itsemurhan, tämän joukon on arvioitu olevan määrältään noin 14 500 ihmistä.

90-luvulla alkaneessa Pankkisodassa ahdinkoon ajettujen, oman käden kautta elämänsä päättäneiden noin 14 500 ihmisen määrää, voidaan lukuna kokoluokkansa puolesta verrata vaikkapa Suomen sotasurmissa 1914-22 kuolleiden 39 550 henkilön määrään.

90-luvun itsemurhatilastot nähtävillä http://www.findikaattori.fi/fi/10

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

En halua kiistää etteikö itsemurhia lamasta ja konkursseista aiheutunut paljonkin, mutta tämä säännöllisin väliajoin toistuva väittämä 14500:sta tarkoittaisi sitä, että jokaikinen Suomessa tehty itsemurha yli kymmenen vuoden ajanjaksolla olisi aiheutunut lamasta ja muista syistä ko ratkaisun tehneet olisivat pitäneet taukoa.

Tämä ristiriita selviää helposti, kun menet katsomaan itse linkkaamaasi findikaattorin taulukkoa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa Vastaus kommenttiin #17

:)

Pitää paikkansa. Sattumoisin opiskelin 2005 turvallisuusasioita ja tein siinä ohessa itsemurhatilastoista laskelmia. Tilanne oli ennen vuotta 1986 vuodesta 75 lähtien vuositasolla noin 1200itsemurhaa (findikaattorissa tosin alle tuhat?). 86 alkoi määrät kasvamaan ja huippuvuonna 1990 tapahtui 1520itsemurhaa. Määrä palautui 1200 alle vasta 1999-2000. Aikavälillä 86-2000 keskitasoon n.1200 nähden kuoli oman käden kautta 2250ihmistä enemmän.
Nythän onneksi määrät on pudonnut tuonne 6-700 välille.

Findikaattorin käyrä on sinänsä hyvin kuvaava että 60 luvulla vapautui viina ja kalja ja 80luvun puolivälissä raha,,,ilmeisesti on nyt 2000luvulle tultaessa pojasta polvi parantunut,,tosin on kyllä samalla ikäluokat vanhentunut että silläkin on tekemistä asian kanssa, vanhuus kun pääsääntöisesti vähentää koheltamista.

Toki syynä on rahapolitiikka mutta myös se että lainarahaa otettiin käyttöön surutta,,rahahanat vapautui 8o luvun puolivälissä ja kansa ei osannut sitä käsitellä, ei yksityisesti eikä yrityksellisesti. Siihen sitten iski neuvostoliiton murros ja kansainvälinen kauppalama, eihän siihen muuta tarvita.

Velka on edelleen huonompi ratkaisu kuin käteisellä maksaminen (puheet pienistä koroista sinänsä on osittain huijausta) velka on silti aina maksettava, eli etukäteen ei pidä käyttää rahaa jos ei ole pakko, siis ottaa velkaa.

Mikä pitäisi perintäkulun olla kun ihmisen tekee konkurssin syystä tai toisesta,,sidottuna indeksiin,,annettava velat anteeksi,,jne,, vaikea yhtälä sinänsä. Osa hoitaa asiat siten että ei joudu konkurssiin tai velkavankeuteen, osa ei, näin kävi 90-luvullakin. Kuka on sitten se joka määrittelee kuka saa velat anteeksi ja kuka ei?

Käyttäjän SariLaine kuva
Sari Laine Vastaus kommenttiin #16

SAIRASTUTTAAKO VELKA?
JENNI BLOMGREN & NICO MAUNULA & HEIKKI HIILAMO
15 vuoden seurantatutkimus pitkäaikaisesti ylivelkaantuneista
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/11622...

Pitkäaikainen ylivelkaantuminen heijastuu terveyteen. Velkaantuminen lisää
erityisesti naisten sairastavuutta. Tutkimuksen kohteena oli 64 000 suomalaista.

Johdanto
Suomen 1990-luvun laman jäljet ovat olleet pitkään tutkimuskiinnostuksen kohteena. Bruttokansantuote aleni vuosina 1991–1993 yhteensä 11 prosenttia ja työttömyys kohosi muutamasta prosenttiyksiköstä lähes 20 prosenttiin (Kalela & al. 2001).

Kyseessä oli kriisi, joka mullisti suomalaista hyvinvointivaltiota (Julkunen 2001). Systeemimurroksena kriisi koetteli kaikkia kansalaisia, mutta yksilö- ja kotitaloustasolla se kohdistui voimakkaimmin niihin, jotka laman vuoksi menettivät työpaikkansa, yrityksensä ja/tai luottotietonsa.

Artikkelimme käsittelee sitä, miten viimeistään 1990-luvun laman aikana alkunsa saanut pitkäaikainen ylivelkaantuminen on ollut yhteydessä sairastavuuteen. Tarkastelemme aluksi taustaluvussa ylivelkaantumisen määrittelyä, yleisyyttä, velkaantumisen yhteiskunnallista sääntelyä sekä sen terveysvaikutuksia. Tämän jälkeen mallitamme ylivelkaantuneita koskevalla rekisteriaineistolla ylivelkaantumisen yhteyksiä lääkekorvausoikeuksilla mitattuun sairastavuuteen.....

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Kuten sanoin, niin en kiistä etteikö todella ikäviä vaikutuksia ollut, mutta tuo 14 500 ei pidä paikkaansa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

No nyt kiireesti sitten myös kansalaisten asioiden kimppuun.

Suomalaisten rahat eivät aina riitä edes terveydenhoitoon: ulosottoon meni viime vuonna 400 000 maksua
”Yksi syy lienee se, että Sipilän hallitus päätti korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksujen enimmäismääriä jopa 27,5 prosenttia.

-TERVEYSKESKUSMAKSUJEN päätymistä ulosottoon Verronen pitää huolestuttavana.
”Perustuslaki takaa jokaiselle sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne eivät saisi jäädä toteutumatta asiakasmaksujen vuoksi.”

-Viime vuonna kaikista vireille tulleista ulosottoasioista 14 prosenttia johtui asiakasmaksuista.
Maksuja saatiin takaisin ulosotossa 19 miljoonaa euroa.

Suomessa jo satoja asuntoja pakkomyynnissä.
IS 9.10

-Aikooko hallitus rikastuttaa perintätoimistoja tuolla?
Entä kun luottotiedot on mennyt hankkia asunnon ?
Entä kun työnantajatkin tarkistaa luottotiedot ,lisääkö se työnsaannin mahdollisuutta?
Olisiko henkilökohtainen konkurssi mahdollista velallisille?
Poista edes pienituloiset eläkeläiset ulosoton piiristä?

Käyttäjän 111111111111111111111111 kuva
Anu Huusko

Pankit tarvitsevat laina-asiakkaita, joten rahahanojen uhkailu kiinnilaittamisella on pelkkää pullistelevaa uhkailua. Lainansaantiehdot pitäisi ennen kaikkea sitoa yrityksen maksukykyyn / omaisuuteen eikä kenenkään henkilökohtaiseen omaisuuteen, olipa yritysmuoto mikä hyvänsä. Mikä onkaan parempi diili pankille, kuin pistää konkurssiyrittäjä maksamaan yrityksen velkaa korkoina moneen kertaan? Korkoakordia ei anneta, koska Suomen lainsäädännön mukaan ei ole pakko. Pankki voi siis saada korkoina lainan pääoman jopa nelinkertaisena takaisin pääoman lyhentymättä pennin hyrrällä. Tämäkö tervettä?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Pitää aloittaa totuuskomissiolla, jossa käsitellään perusteellisesti Koiviston konklaavin 66.000 yrittäjän tuhoaminen.

Mihin perustuu niiden papereiden salaaminen 100 -vuokdeksi.

Yrittäjyys ei tule lisääntymään Suomessa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Nimenomaan! Tähän ei nähtävästi juurikaan kiinnitetä huomiota!??

"Mihin perustuu niiden papereiden salaaminen 100 -vuodeksi."!!!!!!???

Jos kysymyksessä on VAIN yrittäjien holtiton velanotto, 100 vuoden salaamista ei tarvita!
Mutta, jos kysymyksessä on terveitten yritysten ja omistajien omaisuuden haltuunotto, silloin SALAAMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ!

Kummasta arvelette olleen kysymys?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#25
Potiikot kuvittelevat koko omaisuutensa ja henkensä antaneen yrittäjän suku unohtaa asiat kuin vaalilupauksen.

Ei siinä yrittäjiksi ole tunkua. Sen näkee hyvin Suomen elinkeinorakenteesta.

Kohta loppuu maatalous.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaskari toteaa: "Ulosottoprosessi on usein julma ja vaikka sitä kuinka noudattaa, pääsy ”kunnon kansalaiseksi” kestää vuosikausia kauemmin kuin monissa muissa maissa."

Kun ennen selvitystä kansanedustaja toteaa näin, niin toivoisin nyt sitten esimerkkejä muista maista, jotka näyttävät tämän lauseen toteen. Viittaus tehtävään selvitykseen ei ole vastaus, sillä hän kertoo näin olevan.

Esimerkiksi missä maissa asiat ovat paremmin ja miten tämän voi todeta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset