*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Riihi ei tuonut ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin

Hallituksen budjettiriihi on eletty iloisissa tunnelmissa. Monessa artikkelissa ja poliittisessa retoriikassa kerrotaan, että talouden suunta on nyt kääntynyt ja kasvu on Suomessa lähtenyt viimeinkin käyntiin. Muutamat lukemat myös osoittavat suunnan kääntyneen: valtion ensi vuoden lisävelka on 2,7 miljardia, työllisyyskäyrä nousee vähitellen, kustannuskilpailukyvyn mittari on vuosikausien jälkeen parempi kuin Ruotsin.

En halua olla pahan ilman lintu, mutta budjettiriihessä ei pystytty tekemään niitä suuria uudistuksia, joita tämä maa kipeästi kaipaa. Uudistus ei ole se, että työn verotus ei juurikaan nouse. Uudistus ei ole vielä myöskään se, että perhevapaita luvataan uudistaa tällä vaalikaudella (miten?). Pieneksi uudistukseksi tosi voidaan sanoa sitä, että työttömyyskorvauksella voi aloittaa yritystoimintaa tai opiskella vähän nykyistä pidempään.

Meillä on monia rakenteellisia vajeita tässä maassa. Ensimmäisenä on yrittäjyysvaje. Edelleen monella on suuri kynnys ryhtyä yrittäjäksi, koska yrittäjän sosiaaliturva on rempallaan, mikäli yrittäjyystulot eivät riitä edes leipään ja veteen. Samoin yrittäjän konkurssi on edelleen myös henkilökohtainen katastrofi. Velan korko on hirmuinen ja luottotiedot on hyllytetty. Missä olivat toimet yrittäjän aseman parantamiseksi?

Toisena on omistajavaje. Ne joilla on ylimääräistä rahaa, eivät helposti sijoita sitä yrityksiin ja työpaikkoihin Suomessa. Kaikki neuvovat sijoittamaan hajautetusti ja turvaavasti. Sijoittamalla kiinteistöihin tuotto on suhteellisen turvattu ja omistus käy vielä vakuutena. Olisin odottanut, että budjettiriihessä yrityssijoittamisesta olisi tehty järkevämpää. Mihin katosi ajatus esimerkiksi Ruotsin mallisesta tulonlähdejaon poistosta tai laajemmasta omistamista tukevasta verouudistuksesta?

Kolmantena on osaamis- ja työllisyysvaje. 80000 nuorta miestä on kateissa työmarkkinoilta ja sillä sektorilla ollaan onneksi uusimassa ammatillista koulutusta. Samoin vihdoinkin uudistettiin se järjettömyys, että työttömyysjaksolla voi opiskella entistä pidempään. Samanaikaisesti me kuitenkin sekoitetaan kova kansainvälinen osaajatarve ja työttömät. Ulkomaisten osaajien maahantuloa halutaan edelleen pidätellä poliittisista syistä.

Ja sitten on vielä se kuuluisa kestävyysvaje. Vaikka me kuinka kuntoillaan, samalla me vanhennutaan. Muutaman vuoden päästä meitä on työelämässä kymmenen jokaista seitsemää työelämän ulkopuolella olevaa ihmistä kohden. Samanaikaisesti olemme ottaneet valtion toimesta lisää velkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana 60 miljardia euroa. Suurempi velka yhdistettynä pienempää työvoimaan ei kuulosta järkevältä yhtälöltä.

 

Harri Jaskari

kansanedustaja; KOK

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

"Ja sitten on vielä se kuuluisa kestävyysvaje. Vaikka me kuinka kuntoillaan, samalla me vanhennutaan. Muutaman vuoden päästä meitä on työelämässä kymmenen jokaista seitsemää työelämän ulkopuolella olevaa ihmistä kohden. Samanaikaisesti olemme ottaneet valtion toimesta lisää velkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana 60 miljardia euroa. Suurempi velka yhdistettynä pienempää työvoimaan ei kuulosta järkevältä yhtälöltä."

Ihan hyviä huomiota ja tuttuja monille. Hallituksissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana monia puolueita, ja monet ovat olleet useamminkin.
Mutta vain yksi on ollut kaikissa ja aina kahden kärjessä.

Minkä katsoisit olevan kokoomuksen vastuun harjoitetusta politiikasta ja velkaantumisen voimakkaasta kasvusta?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mitä itse arvelet kestävyysvajeen syntymisen kannalta: Mikäli kuvitellaan puolue puolueelta vaihtoehtoja, joissa viimeisen kymmenen vuoden aikana hallitusvastuussa olisi ollut ainoastaan yksi yli 50 % kannatuksen vaaleissa saanut puolue, minkä puolueen hallitusvastuun aikana kestävyysvajetta olisi tullut eniten ja olisiko jonkun puolueen toimesta päästy jopa plussan puolelle?

Suomessa kipeiden mutta välttämättömien, ei-niin-mukavien mutta tarvittavien päätösten tiellä on ennen kaikkea ulkoparlamentaariset voimamme, eritoten ay-liike.

Viimeksi mainittu kaikista voimakkaimmin estää tekemästä tarpeellisia muutoksia esimerkiksi työmarkkinoilla.

Kuten on osuvasti sanottu, Suomessa jokaisen puolueen ja jokaisen kansanedustajan tulee olla "riittävän demari".

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Kokoomus on ollut hallituksessa miltei 30v putkeen, ei voi välttää vastuutaan eikä mennä konsensuksen taakse että päätökset on kompromisseja.

Mitä ay-liikkeen ja työläisten pitäisi vielä antaa periksi. Palkkojen alennukset, työehtojen heikennykset, sunnuntaikorvaukset ja muut lisät.
Mistä työnantajat ovat luopuneet? Isoista palkankorotuksistaan, no ei, osingoistaan, bonuksistaan, lisäeläkkeistään? ei. Eivät mistään.

Ovat saaneet miljardien helpotuksia, kelamaksu ja yhteisöverokannan lasku noin ekana. Kiky sopimus siirsi välillisiä työvoimakustannuksia työntekijälle työnantajalta, jonka valtio kompensoi meille eli toisinsanoen valtio antoi jälleen uutta yritystukea jo entisen 4mrd päälle. Näitä yritystukiahan piti leikata mutta sekin "uudistus" haudataan parlamentaariseen valmisteluun.

Kokoomus käy ideologista taistelua palkansaajia vastaan ilmeisenä tarkoituksenaan palauttaa "torppari" yhteiskunta. Tämä ilmeisesti Suomen 100v. juhlien kunniaksi.

Tässä tilanteessa ei ay-liike eikä sen jäsenistö voi alkaa purkamaan sen enempää työsuhdeturvaa, lakko-oikeutta, kuin palkkaetujakaan. Luottamusta omistavaan luokkaan ei juurikaan ole.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #13

Suomalaisessa systeemissä on paljon hyviäkin piirteitä, eikä kukaan ole niitä kaikkia romuttamassa kuten kirjoituksesi vähän antaa ymmärtää. Vuosikymmenten aikana on vain vähän ammuttu ylitse; ilmeisesti jonkinlainen palkka- ja etuisuustaistelumoodi on ikään kuin levyn lailla jäänyt hiukan päälle.

Näissä muun muassa palkansaajapuolen kannattaisi ainakin joustaa:

* Työntekijä voisi itse halutessaan valita meneekö TESin mukaan vaiko paikallisen sopimisen mukaan;

* Ansiosidonnainen laajennettaisiin koskemaan kaikkia työntekijöitä (ei pelkästään kassojen jäseniä), ja loputkin viisi prosenttia ansiosidonnaisen kustannuksista työttömyysvakuutus- ym. sekä budjettirahoituksesta katettaviksi. Tämän ehdotuksen ay-liitot kuitenkin tyrmäsivät toteamalla "emme kannata ansiosidonnaisedun laajentamista koskemaan kaikkia palkansaajia."

* Työntekijän takaisinottovelvoitteen ainakin osittainen purkaminen sekä työntekijän irtisanomissuojan osittainen heikentäminen nykyisistä tasoistaan: Ei voi olla niin, että yrityksen perustanut ja työvoimaa palkanmaksua vastaan tarvitseva työnantaja joutuu kohtaamaan nykyisessä määrin vaikeuksia yrittäessään valita yritykselleen mahdollisimman sopivaa tiimiä, "joukkuetta".

* Demarit voisivat hyväksyä sen, että ansiotuloverotuksen marginaaliverolle asetettaisiin absoluuttiseksi ylärajaksi esimerkiksi 45% - olisi käytävä arvokeskustelu siitä, onko mielekästä sallia jopa 60 % marginaaliveroasteet.

Siinäpä neljä asiaa näin äkkiseltään.

***

Kokoomuskin todennäköisesti olisi voinut vuosien saatossa toki olla terävämpi monessa kohdin, ja tehdä useammasta asiasta suoraan hallituskysymyksen. Kokoomuksen sisälläkin useammanlaisia linjauksia, ja ikävä kyllä esimerkiksi Lepomäen linjaukset talousasioissa eivät vielä toistaiseksi ole olleet valtavirtaa puolueessa.

Kuitenkin niin kauan kuin yksittäisellä puolueella ei ole >50 % eduskuntapaikoista, hallitusohjelmat ovat aina kompromissi hallitusvastuussa olevien puolueiden omista ohjelmista. Ja ihan selvää on, ettei yksittäistä tai yksittäisiä puolueiden edustajia tehdyt kompromissit mitenkään välttämättä miellytä, vaan he joutuvat tyytymään puolueensa sisällä enemmistön tahtoon. Näin katson tilanteen olevan esim. Jaskarin kohdalla.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila Vastaus kommenttiin #16

Kiitos hyvästä ja rakentavasta kommentista. Täydellisessä maailmassa missä voitais vastapuolen hyvään tahtoon luottaa voitaisiin asioista sopia paikallisesti. Sehän olisi se paras paikka sopia monestakin syystä, ei vähiten siksi että yritykset jopa samalla alalla eivät ole samanlaisissa tilanteissa esim kannattavuuden suhteen.
Mutta tätä luottamusta ei ole siksi tämä paikallinen sopiminen ei voi edetä. Neuvotteluosapuolet olisivat aivan liian epätasaväkiset. Enkä oikein jaksa luottaa työnantajien "hyväntahtoisuuteen". Yritystenhän tärkein asia on tehdä maksimaalista voittoa omistajilleen.

Tuosta ansiosidonnaisen laajentamisesta olen samaamieltä. Koska kaikki maksavat työttömyysvak.maksua tulisi kaikkien olla sen piirissä.

Tietyssä suhteessa myös samaa mieltä työhönottovelvoitteen höllentämisestä. Onhan olemassa työntekijöitä jotka eivät vain ole soveliaita/päteviä tehtäväänsä.

Irtisanomissuojan sen enempää kuin lakko-oikeuden raajaamista ei kannata. Korkeintaan joidenkin "myötätuntolakkojen" osalta. Ja ehkä olisi hyvä että työtuomioistuin päättäisi ennen lakkoa onko se laiton? En tiedä olisiko se käytnnössä mahdollista.

Ymmärrän toki että hallitustyöskentely on kompromissien tekoa eikä kukaan saa aina tahtoaan läpi, mutta esim tämä yrittäjien sosiaaliturvan luulisi olevan kokoomukselle ja miksei keskustallekkin niin tärkeä että luulisi että se olisi hoidettu viimeisten vuosikymmenten aikana.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mikä on kokoomuksen vastuu kun verotulot jää saamasta 30 milj.työtuntia ilmaiseksi yrityksille?
"Palkka" sosiaaliturvasta jonka pitäisi kuulua kaikille ilman työvelvoitteita,perustuslain mukaan.

Entä kun n.450 000 työttömän verotulot palkoista jää saamatta kun makuutetaan "työvoimapulasta" valittavien yritysten taholta?

Entä kun köyhien tuet ei riitä edes ruokaan? Kun hintojen korotukset koskee eniten juuri heitä .Hinnat ja ALV on samat toimeentulotukea 487e/kk saavilla kuin miljonääreilläkin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"En halua olla pahan ilman lintu, mutta budjettiriihessä ei pystytty tekemään niitä suuria uudistuksia, joita tämä maa kipeästi kaipaa."

Aivan, mitä luulet saataisiinko me opposition suunnalta vähän painostusta hallitukselle?

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ai painostusta opposition suunnalta hallitukselle siinä, että niitä kipeästi kaivattuja suuria uudistuksia toteutettaisiin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minusta tuntuu ääliömäiseltä että hallituksen edustaja tulee valittamaan ettei hallitus saa mitään aikaiseksi. Kansanedustajien kai periaatteessa pitäisi edustaa kansaa, sinä vaikutat olevan toista mieltä.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #8

Onneksi kuitenkin lisäsit tuon sanan 'tuntuu', muutoin kommenttisi olisi ollut todella ääliömäinen.

Yksittäinen kansanedustaja ei mitenkään välttämättä edusta hallitusta ellei satu olemaan pääministeri tai oikeastaan vielä valtiovarainministerikin.

On siis todellakin mahdollista olla hallituspuolueen edustaja, ja moittia silti hallituksen tekemisiä.

En tiedä, tulisiko kansanedustajan tehtävä muuttaa pelkäksi edustamistoiminnaksi, nimittäin kansan edustamiseksi. Nähdäkseni kansanedustajan tehtävä tulee yksinkertaisimmillaan nähdä yhteiskunnassa tarvittavien päätösten ja ratkaisujen, niin mukavien kuin ikävienkin tekijänä ja laadullisen keskustelun niin eduskunnassa kuin yhteiskunnassa edistäjänä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

Turha puolutella kokoomusta, puolue on ollut lähes joka hallituksessa pari viime vuosikymmentä ja pelkkää alamäkeä ja huonoja päätöksiä Suomen kannalta saanut aikaan. Jaskari ei ole mikään riviedustaja vaan kuuluu puolueen johtoryhmään joten vastuu pehmeistä puheista on vastaava. Meillä on enmmistöhallitus, opposition räksytyksestä ei tarvitse välittää ja silti hallitus vain jahkailee ja ottaa velkaa. Palkkatyötä suomalaiset tarvitsivat eikä tukia.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

"..opposition räksytyksestä ei tarvitse välittää"

Todella suurta ymmärtämättömyyttä heijastava väite. Kuten ylempänä kirjoitan, meillä on merkittäviä ulkoparlamentaarisia voimia ja niille annettuna liian suuri valta-asema, mikä käytännössä estää useiden välttämättömien päätösten tekemisen. Tämä todennäköisesti on Suomen talouskehityksen kannalta kahden kolmen keskeisimmän ongelman joukossa.

"Meillä on enmmistöhallitus, opposition räksytyksestä ei tarvitse välittää.."

Henkilön, joka on elämänsä aikana paljon seurannut politiikkaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa ei odottaisi jääneen ymmärryksessään noin vajaaksi suhteessa demokratian luonteeseen.

"..ja silti hallitus vain jahkailee ja ottaa velkaa"

En ole kovin tyytyväinen tämän hallituksen toimiin talousasioissa. Alkuun kuulosti lupaavalta, mutta liian paljon yksinkertaisesti vesittyi.

Mutta siitä voit olla varma, ettei sellainenkaan hallitus, joka olisi tarkoituksenmukaisia talousuudistuksia lähtenyt määrätietoisesti toteuttamaan jo alusta lähtien olisi Suomen viimeisen parin kolmen, etenkin viimeisimmän vuosikymmenen tilanne huomioiden päässyt velanoton suhteen nollavuoteen ennen kuin aikaisintaan viimeisenä hallitusvuotenaan.

Yhteiskuntien taloudet ovat dynaamisia systeemejä, joihin kohdistettavilla (poliittisilla) vaikutuksilla on vaikutsten näkymisen suhteen aina jonkin mittainen hystereesi, viive. Velanottomme suhteen tilanne on pitkään ollut niin paha, että sen suhteen hystereesi muutosten näkymisessä ensimmäisenä nollavuotena on lyhimmilläänkin muutamien vuosien luokkaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #11

Ikävä vain eduskunta- ja hallituskauden pituus ovat yhteiskunnallisten "ominaisviiveiden" kanssa samassa suuruusluokassa, ja yleensä seuraavissa vaaleissa melko tyypillisesti voittava, toisensuuntaisia linjoja edustava oppositiopuolue todennäköisesti vesittää hallitusvastuussa olleiden puolueiden toteuttamat kompromistiset muutokset.

Toivon mukaan Kokoomus selviää seuraavien vaalien yli pääministeripuolueeksi, ja kykenee muodostamaan tarjolla olevista muista puolueista riittävän tehokkaan hallituksen - ei esim. Kataisen hallituksen kaltaista liian laajapohjaista värisuoraa. Tällöin meillä voisi mahdollistua tilanne, jossa tiettyyn, riittävässä määrin samaan suuntaan toteutettavan politiikan ja erikseen talouspoliittisten toimien kestoaika ylittäisi yhteiskunnallisten ominaisviiveiden aikaskaalan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Uudistus ei ole myöskään se, että hallitus hukkaa koko kauden pystymättä tekemään keskeisintä rakenneuudistusta eli yritystukiuudistusta. Yli kaksi vuotta tuhlattu ja nyt aletaan perustella parlamentaarisen työryhmää. Ilmeisesti Kokoomus ei kannata vapaata kilpailua vaan jopa haitallisia yritystukia. Surkeaa.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Valtion velkaa on onnistuttu kasvattamaan sujuvasti ja julkisen koneiston koko säilyttämään ylisuurena. ' Kansallisen ' Kokoomukset edustajat ovat tätäkin joutuisasti vieneet eteenpäin. Jo vuosia hyvällä menestyksellä.

Koska nenänkaivajavirkamiehet ja hyvä-veli yhdistyksen vekkulit.

Jippii ja kiitos

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvin on tehty velkaa.Kuin hullumies Huittisesta .
Jaettu verovapauksia ,enemmän kuin veroja on tullut kirstuun -07-17.
Perintöverokin jottei veropakolaiset täytä Finnairin koneita Caym.saarien lennoilla.
Perheyrityksethän on perustettu juuri perintöveron poiston takia.
Kertoili vero-proffa Niskakangas MOT ohjelmassa."Rikkaiden verovapaa vyöhyke"!
Hyvä apu on ollut myös varallisuusveron poisto joka sekin hyödytti eniten juuri perheyrityksiä.
Sitähän oli kulisseissa sorvaamassa kepu,kok,rkp,vihr.
lähde:
Vihreälanka.
"Kuinka kepu junaili varallisuusveron poiston demareiden piikkiin"!
Kirjoitti Ala-Nissilä (kesk) kirjassaan .Nimi tais olla "Politiikka on joukkupeliä" jotain siihen suuntaan.

Joukkuepeliä juu. Lehmäkauppaa. Mulle (kok) Kelamaksunpoisto-Sulle(kesk) Takuueläke.
SKL
ja taas hävisi kirstusta n.2 mrd/vuodessa

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Edustaja Jaskari toitte esiin huolenne ja pettymyksenne budjettiriihen aikaansaannoksiin, erityisesti kannoitte huolta siitä ettei budjettiriihessä taaskaan saatu aikaiseksi päätöksiä yrittäjien sosiaaliturvan kuntoonsaattamiseksi.

Ihan aiheellinen huoli, mutta muistaako edustaja Jaskari, että kokoomus on ollut hallituksessa miltei 30v. yhtäjaksoisesti, vuodet 1987-2003 ja 2007-2017 ja vieläpä kaksi kertaa pääministeripuolueena.

Teillä on siis ollut kolme vuosikymmentä aikaa saada tämä asia kuntoon, sillä muistan tästä aiheesta puhutun vuosia ja vuosia. Mikä on ettei kokoomus, joka mainostaa itseään yrittäjäpuolueena (tosin välillä työväenpuolueena tyyliin "sari the sairaanhoitaja), kykypuolueena. Pistää vähän miettimään kokoomuksen taitoa ja osaamista sekä poliittista tahtoa. Herää kysymys onko puolue tarpeeksi yrittäjähenkinen, löytyykö sieltä osaamista sitten kuitenkaan, köyhien kurittamiseen ei yliopistoopintoja tarvita, pelkkä pahansuopaisuus riittää.

Kehottaisinkin yrittäjiä miettimään kannattaako kokoomusta äänestää. Ennen vuoden 15 vaaleja pidettiin kyllä yrittäjien, nimenomaan pienyrittäjien asemaa komeasti esillä, mutta missä on tulokset, ne Sipilän ja Orpon "vatulointi korissa". Samaa vatulointia osoitti jo Pääministeri Katainen 3v jasitä jatkoi "kunniakkaasti" Pm Stubb.

Kokoomuksen saldo mainitulta 30v ei juuri mairittele, hirveä velkamäärä, eriarvoistuminen, massatyöttömyys köyhyyden lisääntyminen noin äkkiä mainitakseni.
Suomella eikä suomalaisilla ole enää varaa kokoomuksen hallituksiin. Suomi kaipaa tuloksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hienosti summattu. Kokoomus toimii lähinnä suuryritysten etuja palvellen EK:n ohjauksessa.

Ei tarvitse kuin katsoa vaikkapa Suomen Yrittäjien liiton ja EK:n näkemysten eroa paikallisessa sopimisessa ja yritystuissa, niin huomaa kenen etuja Kokoomus ajaa. Vanhan suuren pääoman etua vastoin pienempien nousevien yritysten etua. Yritystukityöryhmä totesi puolibäliriihen selvityksessä vain kymmenen prosentin tukevan uudistumista. Orpo totesi kaikilla tuilla olevan puolustajana - se siitä.

Jaskari on seuraava Häkämies - ainakin sitä hän yrittää. Onhan sekin yritystoimintaa vaikkei sitä itse koskaan ole muuten tehnyt.

Käyttäjän pasianttila71 kuva
Pasi Anttila

Oletteko huomannet että nämä suomen talousvaikeudet (ei enää viimeaikoina)ja huoltosuhteen heikkeneminen ym. negatiiviset asiat eivät juurikaan vaikuta kokoomuksen suosioon, paitsi ehkä positiivisessa mielessä. Tuntuisi että kansa pitää muita puolueita syyllisenä huonoihin asioihin ja talouslukuihin mutta ei kokoomusta.
Tämä taitaa johtua kokoomuksen erittäin hyvästä viestinnästä, muut puolueet ovat taas tässä epäonnistuneet vihreitä lukuunottamatta. Itseasiassa vihreät on ainut puolue tällähetkellä joka pystyy hillitsemään kokoomuksen nousua. Ilman vihreiden suosiota olisi kokoomus yli 25%:ssa.

Ennen perussuomalaisten nousua oli kolmella suurella n. 65% kannatuksesta, nyt on yli 10% puolueita jo 5 ja vasemmistoliittokin melkein 10%:ssa. Tämä "hajanaisuus" on satanut kokoomuksen laariin. Sen peruskannatus on kova, miltei 20% kun taas "persujen" nousu on syönyt varsinkin keskustan ja demarien kannatusta. Tällä hajaannuksella ja hyvällä viestinnällä kokoomus pystyy nyt hallitsemaan. Varsinkin demarien hajaannuksella.

Nämä sen väitteet vastllisesta talouspolitiikasta ym. ovat ideologista "sodankäyntiä" ay-liikettä ja työläisiä vastaan.
Nämä väitteet tulee ampua alas ja saada suomen kansa ja myös pienyrittäjien näkemän tämän valheen taakse. Se on ontto ja ajaa vaan pääoman ja omistajien asiaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Selitysyrityksenä puolueiden nykykannatuksille todennäköisesti turhan kompleksinen ja siten paikkansapitämätön.

Huomattavasti todennäköisemmin paikkansa pitävä selitys lienee se, että ihmiset hiljalleen ovat alkaneet näkemään vasemmistopuolueiden epärealististen ja samalla hyvin populististen, pelkästään lyhytnäköiseen suosion kalasteluun keskittyvien talouspoliittisten linjausten ja puheiden lävitse.

Josa Jäntti

Jaskari on oikeassa - hallitus ei uskalla tehdä rakennemuutoksia. esimerkki :puoluekaveri Sampsa Kataja ( kok) ehdotti , että meillä riittäisi vain yksi työeläkeyhtiö KEVAn lisäksi. ETERA sulautui äskettäin Ilmariseen ja se kehui, miten paljon fuusiosta oli taloudellista hyötyä organisaatioiden yhdistymisen avulla kautta. Miksi fuusio rajoitettiin vain tähän ? Katajan kanssa olivat samaa mieltä Suomessa vierailleet kansainväliset eläkeasiantuntijat. Tuhlaamme työeläkemaksuja n. 700 miljoonaa ( yhtiöt + ETK + Tela ) joka vuosi päällekkäisten organisaatioiden ylläpitämiseen ! Yhteen eläkeyhtiöön voitaisiin palkata parhaat sijoitusammattilaiset takaamaan edelleen mahdollisimman hyvät tuotot eläkerahastoille ( n. 200 miljardia ).
Tee Sinä aloite rohkeana edustajana !

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset