*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Katkeran kuplan riski

Tällä viikolla julkaistiin valtioneuvoston selvitys työn murroksesta. Pääpointtina raportissa on vahva työelämän muutos. Vuoteen 2020 mennessä läntisissä teollisuusmaissa menetetään 5 miljoonaa nykyistä työpaikkaa. Maailmanlaajuisesti tarvittaisiin 4 prosentin vuotuinen talouskasvu, jotta työttömyys pidettäisiin edes nykytasolla.

Suomessa on tutkimusten mukaan työttömien lisäksi noin 250 000 palkansaajan joukko, joille kasautuu yhä enemmän työhön liittyvää epävarmuutta. 80 000 miestä on jo nyt pysyvästi työelämän ulkopuolella, he eivät opiskele, eivät hae töitä, mutta eivät ole myöskään eläkkeellä. Karmeita lukuja.

Asioilla on kuitenkin myös toinen puoli. Työpaikkojen katoaminen ei ole sama asia kuin työn katoaminen. Maailman työjärjestö ILO on arvioinut, että maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin 600 miljoonaa työpaikkaa lisää. Työt ovat kuitenkin erilaisia kuin nykyisin.

Perinteisesti ihmiset on jaettu työn osalta palkansaajiin, yrittäjiin, työttömiin ja opiskelijoihin. Uudessa maailmassa tämä kategoria on aidosti vanhentunut. Meillä on entistä enemmän opiskelija-työntekijöitä, eläkeläisfreelancereita, projektityöntekijöitä ja välitilassa olevia ihmisiä (välillä yrittäjä tai työtön, välillä palkansaaja). Yhä useammassa hommassa toimeentulo tulee useammista tulovirroista.

Nyt suuri kysymys onkin, minne uudet työpaikat syntyvät? Suomi kilpailee siinä avoimesti muiden maiden ja alueiden kanssa. Siksi Suomessa pitää aidosti herätä keskusteluun ja tekoihin siitä, millaisia ovat uudet työpaikat ja tukeeko yhteiskunta uusien työpaikkojen syntymistä? Valitettavasti vastaus on ei!

Mielestäni Suomi on edelleen keskittynyt vanhojen työpaikkojen säilyttämiseen. Tietyt ay-liikkeen pamput pitävät kiinni sarvin ja hampain hiipuvista työpaikoista. Yhä useammat pamput kuitenkin ymmärtävät, että tämä taistelu tullaan häviämään. Silti uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin ja yrityskohtaisiin sopimuksiin uudesta työstä suhtaudutaan kielteisesti – koska oma työpaikka on vaarassa. Tämä estää uusien työpaikkojen syntymistä.

Toisaalta on tunnustettava, että kaikki suomalaiset eivät löydä sellaista työtä, josta syntyy riittävä elanto (esimerkiksi 80 000 kadonnutta miestä). Silloin tärkeäksi kysymykseksi tulee se, kokevatko nämä ihmiset olevansa myös yhteiskunnan rakentajia? Tekevätkö he merkityksellistä työtä? Ovatko he osallisia? Syrjäytyvätkö he pysyvästi ja alkavat elää omaa katkeraa kuplaansa?

Tällä hetkellä vastaus edellä oleviin kysymyksiin on pääosin aktiivisen/osallistavan yhteiskunnan näkökulmasta kielteinen ja siksi saatamme olla jo lähitulevaisuudessa suurissa ongelmissa. Negatiivisen osattomuuden seurauksia näkyy jo monissa maissa erilaisena radikalisoitumisena. Maailma on usein syttynyt tuleen vihaisten nuorten (miesten) seurauksena. Siksi suosittelen Suomessa lämpimästi avointa keskustelua myös työn ja sosiaaliturvan uudesta liitosta. Pelkkä pieni perustulokokeilu ei riitä edes alkupaloiksi.

Harri Jaskari

Kansanedustaja (kok.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Pertti Tervala

Jaskari ei vielä nähtävästi ole oivaltanut sitä tosiasiaa, että työttömyyden pääasiallisin aiheuttaja on omistusten ja pääomien keskittyminen. Ymmärtämättömät ihmiset päättäjinä, niin lopputuloskaan ei voi olla kovin kaksinen.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kuinkahan monta prosenttia roboteista seisoo työttömänä?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Täysin samaa mieltä Jaskarin kanssa siitä, että ilman työtä elämä ei ole mielekästä kenellekään. Työttömyys on niin raskas kokemus jokaiselle, joka siihen tahtomattaan joutuu, että siitä ei moni edes puhu. Yritetään vain löytää merkityksen korviketta tai keksitään ilon aiheita lisääntyneestä vapaa-(jouto)ajasta köyhyysrajalla kituuttaen ja parempaa toivoen.

Toisaalta on myös yhteiskunnan kannalta aivan älytönstä haaskausta pitää työttömänä yhtään ketään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laskujeni mukaan yhdeksäs Jaskarin blogin nosto tänä vuonna Uuden Suomen uutisointiin. Taattu Jaskarin EK-propagandan kannattaja vailla kritiikkiä. Blogissa ei taaskaan mitään uutta, ay-liikkeen piikkiin vaan. Vielä kun hän ei näissä ole kertaakaan osallistunut, niin ei voi kuin ihmetellä. Tässäkin oli vuorokaudessa nolla kommenttia ennen tapahtunutta poimintaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Aijjjaaa :)

Eikös kansanedustajat aina ole etuoikeutettuja kaikkialla?

Kansanedustajan kuuluukin kertoa ajatuksiaan kansalle. Jotkut heistä myös joskus kuuntelevat ja jopa kuulevat kansaa. Miten lienee Jaskarin kuulon kanssa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuulo on valikoiva, mutta kuulee kyllä mitä EK sanoo ja toistaa sitä. Vallassa olevan puolueen kansanedustajan tulisi tehdä jotain eikä vain vinkua ay-liikkeestä ties monennenko kerran.

Käyttäjän japaasonen kuva
Jaakko Paasonen

Harri Jaskari..kaikkien ikääntyvien/kin naisten ,ylimielinen
sankari.
Keskustassa kepluloidaan, mutta kokoomis/Jaskari kopekloi.
Näin kertovat..mm.samaam hissiin joutuneet nasraspuoliset kansanedustajat.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius
Mikko Nevanlinna

Kannattaisi miettiä, onko järkevää automatisoida kaikkea sekä siirtää "palveluita" verkkoon ja mobiiliin. Kokoomuksen erityisesti ajama itsepalveluyhteiskunta ajaa Suomen vararikkoon. Automaation verotusta pitäisi tasapuolistaa ihmisen tekemän työn kanssa. Elektroniikkaromu on ekologisesti kestämätöntä ja raaka-aineiden tuhlausta. Ihmiset kuollessaan menevät "kierrätykseen". On kurjaa että digitalisaatiosta hyötyy vain pieni osa eli eliitti sekä vallanpitäjät vieläpä muiden kustannuksella. Monet ovat jääneet ilman työtä ja palvelut ovat monin paikoin heikentyneet. Tällaista Suomeako me haluamme rakentaa? Kaikille pitää löytyä merkityksellistä tekemistä, nyt ei näytä siltä. Ehdotan kansanedustajille jalkautumista ruohonjuuritasolle. Tuloerot ovat nykyisellään ongelma, eriarvoisuuden kehitys pitää pysäyttää ennekuin on myöhäistä. Elämme näennäisdemokratian aikaa...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tässä hallituksen aktivoinnissa /osallistamisessa on valitettavasti piirteitä, joista Thoreau kirjoitti jo 1800-luvulla seuraavaa:
"Useimmat ihmiset tuntisivat itsensä loukatuiksi, jos heitä yritettäisiin värvätä viskomaan kiviä aidan yli ja takaisin vain palkkansa ansaitakseen."

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Kukas sen palkan maksaa, jos ilmaistyötä kehitellään ja veroja alennetaan?

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen

Hyvä kirjoitus ja hyvä aihe. "Työpaikkojen katoaminen ei ole sama asia kuin työn katoaminen." Tämä pitää paikkansa. Työpaikat eivät useinkaan katoa, vaan niitä siirretään toisiin maihin - eikä aina edes halvempiin. Tässä yhteydessä myös osaamisen siirto tapahtuu ulkomaille eikä entiseen tapaan suomalaiselta vanhemmilta osaajilta nuoremmille. Osaaminen Suomessa rapautuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset