*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Naapurikateus on tärkeämpää

Viime päivinä on keskusteltu paljon sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon esityksistä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Suurimman huomion ovat saaneet ehdotukset perintö- ja lahjaveron ja suurimpien tuloluokkien työn verotuksen kiristämiseksi. Samanaikaisesti Hiilamo kritisoi raportissaan sitä, että työllisyysasteen kohottamiseen ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota.

Näkemys kuvaa hyvin sosiaalipolitiikan professorin taustaa sosiaalipuolen ammattilaisena - ei talouden. Kakun ajatellaan aina olevan samankokoinen, kyse on vain siitä, että minkä kokoisiin paloihin kakku jaetaan. Tulonjaon tasaisuus on tärkeämpää kuin se, onko maassa tuloja. Kateus naapurin mahdollisesta rikastumisesta on tärkeämpi kuin oma työllistyminen. Kakun tekijöitä syyllistetään: ottaako joku röyhkeä isomman osan kakusta, vaikka on tuonut jauhot, kerman, mansikat ja paistouunin mukanaan.

Ristiriitaisen esityksestä tekee se, että samanaikaisesti professori vaatii aktiivisia työllisyystoimia. Ensin otetaan pois kiinnostus yrittää/edetä urallaan eteenpäin ja työllistää ihmisiä ja sitten syyllistetään samat henkilöt siitä, miksi he eivät investoi Suomeen tai miksi he myyvät yrityksensä ulkomaille ja hajauttavat sijoituksensa maailmalle kotimaan sijasta. Ratkaisuksi Hiilamo esittääkin uber-tyylisiä työpaikkoja.

Mitä professorin tavoitteiden toteuttaminen sitten merkitsisi? Jo nykyinen perintö- ja lahjavero on merkinnyt sitä, että sukuyhtiöt myydään mieluummin muualle kuin etsitään jatkajaa omasta porukasta. Moni yritysten jatkajista taas joutuu ottamaan suuret lainat veron maksamiseksi. Tämä raha on pois yritysten kasvattamisesta ja ihmisten työllistämisestä. Samanaikaisesti huudetaan lisää kasvollisia omistajia ja työllistäjiä Suomeen. Ristiriitaista.

Perintö- ja lahjaveron voimakas kiristys kirpaisee myös niitä, jotka ovat koko elämänsä säästäneet oman asunnon maksamiseksi ja haluavat jättää jotain myös seuraavalle sukupolvelle. Suomalaisten ei anneta vaurastua ja vaurastumisen kautta osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Ruotsissa ja Norjassa perintö- ja lahjavero on poistettu. Ei ihme, että Ruotsissa on neljä miljoonaa osakesäästäjää ja Suomessa 800 000. Tänä vuonna Ruotsissa on arviolta listautumassa 54 yritystä pörssiin, Suomessa kenties neljä. Ruotsalaisten annetaan vaurastua.

Professori puuttuu myös työn verotuksen progressioon ja vaatii palkkakattoa. Ilmeisesti maksimissaan 60 prosentin vero palkasta ei ole professorin mielestä riittävä? Minä mietin, mitä huikea verotus tekee työnteon kiinnostukselle. Samanaikaisesti Suomeen yritetään rekrytoida ulkomaisia osaajia verokannustimilla. Eikö kaikkien osaajien pitäisi olla samalla viivalla? Mielestäni järkevä maksimiveroprosentti työstä voisi olla 40. Toivottavasti tämän hallituksen aikana saavutetaan edes se taso, että ainakin puolet ansaitusta palkasta jää omaan käyttöön.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Mixei Jaskari kirjoita suoraan, ettei hän yksinertaisesti kannata tuloerojen kaventamista?

Ei tarvitsisi käyttää kakunleipomisen tai naapurikateuden kaltaisia kuluneita populistisia metaforia, jotka kertovat enemmän siitä, kuinka Jaskari näkee asiat ympärillään kuin kansantaloudesta tai suomalaisten enemmistöstä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kokoomuspoliitikkona erottelet taas kokonaisuudesta asioita. Muuttakaa pääomatulojen verotusta edes EU:n keskitasolle, niin palkkaprogressiotakin voidaan keventää.

Jos nimittäin lähdetään purkamaan kokonaisveroastetta osiin, niin sieltä voidaan erottaa EU:n käyttämän jaottelun mukaan työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. EU julkaisee statistiikkaa näistä merkittävällä viiveellä, mutta verotuksen rakenne ei tietääkseni ole merkittävästi muuttunut Suomessa.

Tilastokeskuksen Olli Savela avaa näitä kirjoituksessaan Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. Kirjoituksessa kerrotaan:

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia."

"Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."

Suomi on kärkisijoilla työn ja kulutuksen verotuksessa, mutta reilusti alle keskiarvon pääomatulojen verotuksessa. Jostain syystä Kokoomus ei tätä mainosta. Verotuksen progressiota työstä voitaisiin keventää mikäli pääomatuloja kohdeltaisiin hieman tasa-arvoisemmin suhteesa työhön.

En valitettavasti ole kerennyt katsomaan uudempaa statistiikkaa, mutta myös tuo verotyöryhmän raportti tulee kaavioillaan tätä näkemystä. Savelan kirjoitus:
http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osu...

Kokoomus pitää esillä työn arvostamista, mutta kuitenkin pitää kynsin hampain kiinni nimenomaan saavutetun varallisuuden eduista.

Osallistu Jaskari kerrankin keskusteluun ja vastaa näihin kahteen kysymykseen:

Miten ja miksi Suomessa on päädytty tilanteeseen, jossa pääomaan kohdistuvat verot ovat EU:n keskiarvon alapuolella ja kaksi muuta reilusti yläpuolella?

Miksi pääomatulojen verotus on merkittävästi alhaisempaa kuin työn?

Veroja voidaan toisaalla korottaa ja toisaalla vähentää. Jos arvostatte työtä, niin tekisitte näitä muutoksia. Kuitenkin tyrmäsitte yhdessä Sipilän kanssa kaikki yritysverotyöryhmän asiantuntijoiden ehdotukset.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tämähän voisi selittyä vaikka sillä että Pääomatuloja on Suomessa vähän suhteessa palkkatuloihin ja toisaalta ne ovat voimakkaasti keskittyneet eläkerahastoihin jotka eivät maksa veroa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Osa selittynee kenties sillä, mutta ei kaikki.

Sivuhuomiona on todettava, että Uuden Suomen toimitus on kyllä uskollinen ja vankkumaton Kokoomuksen Jaskarin kannattaja poiminnoissa, vaikkei herra koskaan osallistu keskusteluun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #4

Jos ajatellaan että eläkerahastot maksaisivat pääomatuloveron sijoitustensa tuotoista, siitä olisi kertynyt useita miljardeja lisää pääomaverotuottoja vuosittain. Päästäisiin tuohon mainittuun tavoitteeseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yksi selitys on että rikkaita on niin vähän ettei näitä kannata verottaa, lähtisivät pian maasta. En vaan ole keksinyt miksi näitä täytyisi pidätellä, eivät edes investoi mihinkään työllisyyttä lisäävään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Siinä kansakunnan ykkösälykkö ja suuri työllistäjä Makkonen panee parastaan.

Kuka rikas EI työllistä Suomessa?

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Perintövero pitäisi poistaa kokonaan. Samoin perimisoikeus. No jaa. Ehkä tuollain 10.000 euron maksimiperintö voitaisiin sallia. Sen ylittävät perintöosuudet valtion kassaan.

Se tarkoittaisi, että varakkaampien olisi fiksu lahjoittaa omaisuuttaan lapsilleen jo elinaikaan mikä toisi oletettavasti enemmän rahaa kulutukseen ja nopeammin kuin varallisuuden ja omaisuuden pitäminen vanhuudenhöppänöiden hallussa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se tarkoittaisi, että varakkaampien olisi fiksu lahjoittaa omaisuuttaan lapsilleen"

Siirrettäväksi pois Suomesta. Muista nyt EU:n perusperiaatteet joista Suomi ei noudata kuin pääomien vapaata liikkumista.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Perintöveron kasvattaminen noin radikaalisti lisäisi työttömyyttä merkittävästi. Suurin osa sukupolvenvaihdoksen kynnyksellä olevista firmoista on suhteellisen pieniä, pienellä katteella toimivia firmoja. Jos toiminnan jatkaminen vaatisi perintöveron korkeuden takia suurta velanottoa, on parempi pistää pillit pussiin, kuin odottaa sen tapahtuvan konkurssin kautta. Kuitenkin nämä firmat työllistävät merkittävän osan työläisistä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jaskari kirjoittaa "Kateus naapurin mahdollisesta rikastumisesta on tärkeämpi kuin oma työllistyminen. Kakun tekijöitä syyllistetään: ottaako joku röyhkeä isomman osan kakusta, vaikka on tuonut jauhot, kerman, mansikat ja paistouunin mukanaan."

Tämä oikeastaan tiivistää hänen ja monen muun kokoomuspoliitikon ylimielisen asenteen, jonka vuoksi tämä maa on jakautumassa kahtia eikä saada millään aikaan tunnetta siitä, että oltaisiin samassa veneessä. Samat kaverit sitten virallisesti pitävät puheita henkilöstöstä tärkeimpänä voimavarana ja puhuvat arvoista.

Jos vaaditaan kikyä ja palkkamalttia työntekijöiltä, niin pitäisikö vastineeksi olla osinkomalttia ja malttia johtajien palkkioissa? Vai maksetaanko ne eri kassasta eivätkä vaikuta yrityksen kuluihin? Jos katsoo Hiilamon kuvaajaa pörssiyhtiöiden johdon palkkakehityksestä viime "kriisivuosilta" niin, kumma kyllä siellä kasvu jatkuu nopeampana ja ennallaan. sitten kerrotaan kuinka muuten johtajat siirtyvät ulkomaille, kertokaapa montako suomalaista merkittävän ulkomaisen pörssiyhtiön johtajaa tiedät Nallen lisäksi?

Kokoomuksen politiikassa korostuu se, että ne jolla ne kakkutarpeiden omistajat turvataan kaikin keinoin ja suojellaan pysähtynyttä tilaa ja olemassaolevaa varallisuutta sen sijaan, että luotaisiin uusille tilaa ja mahdollisuuksia. Teillä oli mahdollisuus puuttua haitallisiin yritystukiin, jotka kohdistuvat kilpailua vääristävästi ja vanhoja aloja ylläpitävästi - ette tehneet mitään.

Samaan aikaa uuden luomisen suhteen leikkasitte nimenomaan niihin kohdistuvista tuista. Jukka Leppälahti kertoo:
"OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan. Järjestelmästä puuttuu visio ja siksi järjestelmää ei kehitetä ja ohjata johdonmukaisesti."

Hän esittää kysymyksen: "Tuhannen taalan kysymys on mitä tekevät nyt päättäjät, joiden johdolla päädyttiin nykytilanteeseen. Ei tästä ole montaa viikkoa kun tehottomista yritystuista piti siirtää varoja uudistaviin innovaatiotukiin. Siis piti…"

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Kokoomus ei ole antamassa uusille keinoja rikastua vaan ylläpitää ns "vanhaa pääomaa" ja sen etuja. Joten muuttakaa kurssia ja kohdistakaa toimet kasvuun ja uuden luomisen mahdollisuuksiin. Ei tässä kadehdita naapuria, joka tekee töitä menestyksen eteen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Palkkamaltti ja paikallinen sopiminen on tärkeintä pk-sektorille. Olisi ehkä parempi katsoa kuinka siellä osingot ja johdon palkat ovat kehittyneet. Joo, 40 pomoa Suomessa tienaa miljoonan ja viisi yritystä (joista kaksi ruotsalaisia) maksaa hervottomia osinkoja - eli yli puolet kaikista Suomen osingoista. Mutta firmoja on 300.000.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

No, katsotaampa nyt alkuun listaamattomien yritysten osinkokehitystä vuonna 2015 ja 2014.

Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä
2015: 2 200 237 000
2014: 2 031 450 000
Kasvua edellisvuodesta 8,3%

Sitten kun katsotaan paljostako maksetaan veroja:
Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä
2015: 801 744 000
2014: 717 035 000
kasvua 11,8%

Tuosta sitten voi laskea, että verovapaata osinkotuloa listaamattomista oli
2015: 63,6%
2014: 64,7%

Tämä kehitys tapahtuu siis samaan aikaan, kun talous on kriisissä, palkkoja pitää alentaa, menee hemmetin huonosti yrityksillä - aika erikoista? Vertaappa lukuja palkkoihin ja niiden verotukseen. Tuo nyt sitten edustaa niitä muita yrityksiä, joita penäsit.

http://www.stat.fi/til/tvt/2015/tvt_2015_2016-12-1...

Jos tiedät mistä tietää muiden yritysten johdon palkkakehityksen, niin kerrohan. Mistä muuten tuo 40 pomoa on lähtöisin?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Tuohan ei ensinnäkään kerro kaikkea, sillä osinkoja maksetaan paljon tahoille jotka eivät ole verovelvollisia per se. Työmarkkinajärjestöt, säätiöt, konserniyhtiöt jne.

Toisekseen Suomen palkkasumma heiluu jossain 100 miljardin hujakoilla. Siihen voi ruveta suhteuttamaan osinkojen merkitystä.

Kehitystä ei myöskään voi tarkastella vain yhden vuoden osalta. Vuodesta 2007 vuoteen 2016 palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on noussut 37.1%:sta 39.4%:iin ja samaan aikaan yritysten toimintaylijäämä laskenut 25.3 prosentista 19.7 prosenttiin. On aika harhaanjohtavaa sanoa että tässä olisi siirretty mitään palkansaajilta firmoille..

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Palkkojen verotus on korkeaa kansainvälisesti vertaillen vain keski- ja erityisesti hyvätuloisten osalta. Voidaanhan me säätää vaikka 40% tuloverokatto niin pääomatuloverojen osuus nousee siihen tavoiteltuun osuuteen. Eihän tätä ongelmaa tarvitse ratkaista nostamalla toista veroa kun voi laskea toista.

Joku lehtijuttu pomoista oli. En äkkiä löytänyt. Oheisessa jutussa ainakin väittivät pomojen palkkojen laskeneen 2015. 2016 ei vissiin vielä julkaistu.

http://www.talouselama.fi/uutiset/selvitys-porssiy...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

Ei taas toki kerro kaikkea, muttei poista sitä, että asiaa pitäisi pystyä tarkemmin tarkastelemaan.

Kuitenkin kun tykätään käyttää Ruotsia esimerkkinä, niin siellä käsittääkseni listaamattomista yhtä lailla osinkovero 30% ilman verovapauksia. Ei summa ole palkkatulojen tasolla, mutta merkittävä kuitenkin. Homman pitäisi olla yksinkertainen ja tasapuolinen.

Päivän Talouselämä muuten keskittyy 500 suurimman analyysissä siihen, että suomalaiset yritykset eivät kasva eikä uskalla ottaa riskejä. Kannattavuus taas on hyvällä tasolla. Kun puhutaan työpaikkojen luonnista, niin näin niitä ei synny.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Olen melkein samaa mieltä osinkojen verotuksesta. Inflaation suuruinen tuotto tulisi olla verovapaata ja loppu aina verollista. Suunnilleen tätähän ovat myös verotuksen uudistusta pohtineet työryhmät ehdottaneet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Ei pelkästään osinkotuloverotuksen kohdalla, vaan kaiken pääomatuloverotuksen kohdalla pitäisi saada inflaatiovähennys. Muutoinhan se verotus on sosialismia eli omaisuuden takavarikointia.

Jos vaikka joku voittaa kymmenen miljoonaa lotossa ja sijoittaa rahat siten, että saa niistä viisi prosentia varmaa tuottoa, niin siitä 500.000 euron tuotosta hän joutuu maksamaan noin 170.000 euroa veroa, jolloin jäljelle jää 330.000. Jos haluaa kolmen prosentin inflaation vallitessa säilyttää pääoman arvon ennallaan, niin tuosta 330.000 eurosta hänen täytyy palauttaa pääomaansa 300.000 euroa, eli kulutukseen jää vain 30.000 vuodessa.

Ei ole lokoisaa miljonäärielämää aivan.
Eli ei ole helppoa lottovoittajallakaaan. ;)

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso Vastaus kommenttiin #17

Tuossa on oikein verottajan tietoisku listaamattoman yhtiön osingoista. https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Sijoitukset/Osakkeet_ja_osingot/Osingot_listaamattomasta_yhtiosta(11937)

Tuosta, että suomalaiset yritykset eivät uskalla kasvaa ja investoida, johtuu myös aika pitkälle osinkojen paljous lähivuosina. Pankkitileillä rahoja ei kannata makuuttaa, joten kansantaloudellisestikin kannattavampaa on maksaa osinkoja. Silloin ainakin osa tuosta potista menee kulutukseen ja toivon mukaan luo uusia työpaikkoja. Näin ollen ongelman ydintäkin pitäisi etsiä sieltä, mikseivät yritykset uskalla investoida ja kasvaa, eikä päivitellä sen seurauksia, eli osinkojen maksun lisääntymistä.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Jaskari on hyvä esimerkki siitä mihin keskiverto Kokoomuksen kansaedustaja yltää. Yksinkertaisen propagandan kirjoittamiseen. Sitähän varten hän siellä on. Toistamassa pääoman sanomaa milloin ahneen työttömän syyllisyydestä nykymenoon tai kateellisen naapurin merkityksestä asenteisiimme verokeskustelusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomen tuloveroprogressio on jo nykyisellään käytännössä maailman korkein. Aika erikoista, että joku sitä vielä haluaa korottaa.

Tämä johtunee suomalaisesta "herraviha" mentaliteetista.

Ei niin väliä vaikka kansantalous kärsisi, kunhan vain saadaan "herrat kuriin".

Viroa tasaveroineen voidaan pitää verrokkimaana. Täydellinen toimeliaimattomuus 90-luvun alun tilanteesta nykypäivään on vaihtunut yhteiskunnaksi, joka kymmenen vuoden kuluttua kilpailee vakavasti elintasossaan Suomen kanssa.

Ruotsia pidetään "vanhasta muistista" tulonsiirtojen ja korkean tuloverotuksen maana, mutta progressio siellä on loivempaa kuin Suomessa ja perintövero on poistettu kokonaan. Samoin lahjavero ja kiinteistövero.
Toisaalta ylistetään sitten kuinka hyvin Ruotsilla on mennyt, kun se "ei kuulu euroon".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Veronmaksajain keskusliiton laskelmissa ylimmällä heidän laskelmatasolla Ruotsin ja Suomen ero on 0,7% ja toisaalta marginaalivero Ruotsissa pari-kolme prossaa suurempi eli suurista eroista ei ole kyse.

Miten ihmeessä Tanska pärjää kokonaisveroasteellaan ollen vieläpä muistaakseni onnellisin kansa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Laita linkki niin voin tutkia tarkemmin. Noita tilastoja on eri vuosilta ja itse progressiosta on vaikeahko löytää selkeitä vertailuja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten Tanska pärjää kun siellä varallisuuserot ovat suuremmat kuin Jenkeissä?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Pelkän tuloeron lisäksi merkittävässä asemassa lienee alempien luokkien mahdollisuus pärjätä eli millä tasolla he ovat. Tanska kenties mahdollistaa paremman elämän myös noilla tasoilla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

Tarkoitatko että Suomessa jollakin on mielestäsi huono elintaso?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #33

Minusta tuo on eksoottinen väite kun huomioi globaalin mittakaavan. Ehkä ongelma ei olekaan elintasosta vaan suhteellisuudentajussa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

OK, Afrikassa on nälkää. Globaali vertailu on toki se hyvä lähtökohta keskusteluille. Nyt hätä köyhimmiltä poistui, kun ajattevat globaalisti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Näin kävi minulle. Luulin olevani köyhä kunnes näin oikean köyhän. Se ei valita netissä, koska se ei pääse sinne. Se ei saa sossusta rahaa ruokaan, vaatteisiin, kotiin ja kaljaan. Tajusin että minulla ei tosiaan ole hätää.

Pitää olla sairaan itsekäs jos kutsuu Suomessa itseään hädänalaiseksi. Siis aivan totaalinen mulkku.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #36

P.P:"Pitää olla sairaan itsekäs jos kutsuu Suomessa itseään hädänalaiseksi. Siis aivan totaalinen mulkku."

En ihan varma ole siitä että maassamme kovinkaan moni olisi kutsunut itseään hädänalaiseksi, mutta kun nyt esim. itse saan kuukausittain ansiosidonnaista noin 600€ käteen, niin kuinka mielestäsi minun pitäisi itseäni nimittää? Korostan siis edelleen sitä, että siinä on ainut tulonlähteeni, en siis saa sossusta rahaa kotiin, en kaljaan, en vaatteisiin. Toki avokkini tienaa kuussa noin tuplaten minuun nähden, kun osa-aikaisena kyläkaupan kassalla.

Muistathan Pekka, että elämme Suomessa ja "köyhyys" vertautuu sen mukaan. Se että Intiassa voi ihmisiä kuolla nälkään, ei varmastikaan oikeuta näiden "jaskarien", sun muiden todellisuudesta irtiolevien "kansan edustajien" kommentteja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #40

Kutsuisin sinua - ja itseäni - suomalaisittain pienituloiseksi.

Olennaista on se että kun keskustellaan esimerkiksi sosiaaliturvan tasosta, puhutaan asiaperustein eikä kehdata ruikuttaa että taso on jotenkin surkea ja ihmiset kärsivät. Koska täällä ei sellaista järjestelmällistä kärsimystä ole.

Voi olla että systeemi on hiukan omituinen, sinunkin varmaan pitäisi erota ja muuttaa omilleen jotta elintaso nousisi.

Enkä minäkään pidä sosiaaliturvaa per se huonona asiana. Päin vastoin. Ja odotan että se myös nousee talouden kasvaessa - Toki saajien määrä huomioiden.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Kateus ja ylpeys estää laillistamasta kannabiksen. Sen avulla monet voisi vaurastua. Toki kateelliset tämänkin tuomitsee.

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238205...

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Miksi ihmeessä ihmiset(kuten itsekin) viitsivät kommentoidä tämän todellisesta elämästä syrjäytyneen kapitalistin purkauksiin, koskei itsekään ole niitä ikinä puolustamassa. Itse toivo kenellekään pahaa, mutta kenties ensi vaaleissa jääminen pois edustajapaikoilta saisi taas hieman todellisuudentajua iskostumaan ko blogistin jakeluun.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse kommentoin oikeastaan siksi, etä Uusi Suomi kerta toisensa jälkeen antaa varauksettoman tukensa ja näkyvyyden Jaskarille. Nytkin se otti tämän poimintoihinsa, teki siitä erikseen täysin kritiikittömän uutisen sekä julkaisi molemmat erikseen Facebook-fiidissä. Tämä toistuu kerta toisensa jälkeen Jaskarin kohdalla, vaikkei hän koskaan ole mukanana keskustelussa. Tämä on suora ja taattu Jaskarin propagandakanava.

Piti oikein katsoa, mitä tämä kapitalisti on tehnyt ja millainen oma kokemus hänellä on yrittämisestä tai työskentelystä yrityksessä. Eduskunna CV:stä sekä sidonnaisuuilmoituksista selvisi, ettei hän ole ollut koskaan yrityksessä töissä. Ensin kuusi vuotta tutkijana, sitten kauppakamarilla sekä Teollisuuden ja työantajain keskusliitossa sekä sitten Kokoomuksen puoluesihteerinä kunnes joutui eroamaan tehtävästä.

Omistajana hän toimii Vicolo Oy:ssä 25% osuudella. Vicolo Oy yrityksenä vuokraa kolmea taloa Toscanassa lomailuun. Yrityksen pääoma on PRH:n mukaan 2500 euroa.

Kapitalisti sanan alkuperäisessä merkityksessä hän ei näemmä ole eli pääomatuloilla yms eläjä. Sen sijaan kapitalistien lobbaaja hän on ja koko ura on kiinni siitä, kuinka hyvin hän heidän etujaan ajaa. Tässä näemme helmiä siitä.

Kokemus yrityksissä työnteosta ja yrityksiin sijoittamisesta on siis näemmä lähellä nollaa - kuultua ja luettua eikä ollenkaan omaa vaikka tuntuukin niin syvällä rintaäänellä puhuvan yrittämisestä ja vaurastumisesta työnteolla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Osakepääoma pidetään tarkoituksella yrityksissä mahdollisimman pienenä sillä se summa käytännössä vangitaan yrityksiin kaikissa tilanteissa. Yleensä kun firmaa pääomitetaan, minimipääoman lisäksi annetaan pääomalainaa. Sen voi saada joskus poiskin jos yritys tekee voittoa.

Jaskari ja kokoomus ei ole suinkaan ainoa joka pääsee nostoihin poikkeuksetta.

Oma kriteerini äänestämiseen on kokemus sekä yksityisen sektorin palkansaajan että työllistävän yrittäjän roolista. Sosiaalisesta luokkanoususta runsaasti lisäpisteitä - kokemus persaukisena opiskelusta on oikein kasvattava. Yhteiskunnan kannalta keskeisintä on ymmärtää työn ja omistamisen tasapainon tärkeys. Kun nuo toimivat, hyvinvointi seuraa automaattisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Onko OECD muuten väärässä tutkimuksissaan?

"OECD: Kasvaneet tuloerot haittaavat talouskasvua – myös Suomessa
Talousjärjestö arvioi, että Suomen talouskasvu olisi ollut viidenneksen korkeampaa ilman tuloerojen kasvua."

https://yle.fi/uutiset/3-7677446

Usein esitetään perusteluna väittämää, että Suomessa on pienet tuloerot suhteessa muihin, mikä pitää paikkansa. Kuitenkin jaskarin ehdotukset johtaisivat tuloerojen kasvuun, joka on sitten mukamas kasvua ja hyvinvointia tuottava tie. Ei ainakaan OECD:n mukaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos olisit lukenut raportin uutisen taustalla, olisit myös kertonut mekanismin johon OECD nojaa - ihan uskottavasti.

Kyse on siis siitä että pienituloisten opiskeluinvestoinnit ovat vähäisempiä kuin kyvyt antaisivat myöten. Samalla OECD toteaa että kyse on tilastollisesta arvioinnista eikä se välttämättä päde minkään yksittäisen maan tarkastelussa.

Olennainen kysymys kuuluu: kuinka pienituloisetkin saadaan opiskelemaan kykyjensä mukaisesti? Tuloeroja voi nimittäin tasata myös siten että tätä koulutusongelmaa ei tule siinä korjattua.

----

Sivuhuomiona OECD muuten myös sanoo 2016 Suomen maaraportissa että esim työttömyyskorvauksen nosto kasvattaa tuloeroja pitkällä aikavälillä lisätessään työttömyyttä. Eli tuloerojen tasauksen painopiste pitäisi olla työllisyyden kasvattamisessa kaikin keinoin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tiedän kyllä, että opiskeluinvestoinnit köyhien osalta ovat avainasia. Koko tutkimusta en kerkeä lukemaan nyt tarkistaakseni, mitä muita tekijöitä on katsottu vaikuttavan.

Jos katsoo hallituksen toimia, niin onko tuon avainasian edellytyksiä parannettu vai heikennetty?

Työllisyyden kasvua ratkaisisi paljon, siinäkin on paljon vaikutusta sillä, miten se tapahtuu. Tempputyöllistäminen ja tilastokikkailu, jossa lopulta näkyy työllisenä siten, että on kurssilla tai tekemässä valtion tuella jotain tuskin on se avain.

Työllisyyden parantaminen aidosti tarkoittaisi kasvua. Joka esim tuon aiemmin mainitsemani Talouselämän 500 suurimman tutkimuksessa on Suomen ongelma. yritysten kannattavuus on varsin hyvässä kunnossa, mutta se on saatu aikaan kustannuksia viilaamalla ml väen vähennykset. Ellei synny uutta vietävää ei synny aidosti uutta työtäkään. Tekeksin yms vähennykset ovat olleet suuntaus aivan väärään suuntaan. Yrityksen suurin riksi toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä - tällä tiellä on liian moni suomalaisyritys. On uskallettava investoida.

Sivuhuomioon toteaisin, että yksittäisenä tekijänä varmaan noin. Muistaakseni kävimme joskus keskustelua Tanskan mallista, jossa on velvollisuuksia mutta toisaalta myös olennaisesti parempi turvan taso. Se näyttäisi toimivan. Suomeen vaan kätevästi oltaisiin tuomassa vain velvollisuuksia. Tämä on useissa keinoissa ongelma eli poimitaan osa, joka itselle sopii unohtaen kokonaisuus.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minun havaintojeni mukaan yletön kateus rikkauksista on Suomessa harvinaista.

Ongelmana on se, että Kokoomuksen oikean laidan politiikka on sellaista, että se monin tavoin huonontaa tulohaitarin alapäässä olevien ihmisten olosuhteita. Jos joku harmittelee sitä kun itsellä on yksi auto, jolla pärjää hyvin ja naapurilla kaksi hienompaa ja kalliimpaa autoa, se olisi kateutta. Mutta jos joku harmittelee sitä, että lukio jää kesken siksi, ettei ole varaa kirjoihin tai joutuu lukukausien aikana hanttihommiin omien vanhempien elättämiseksi, luokkatoverien pystyessä jatkamaan opintojaan, se ei ole kateutta vaan aiheellista suuttumusta omien perusoikeuksien särkymisestä.

Todennäköisesti se johtaa myös kielteisiin asenteisiin koko markkinataloutta kohtaan, oli se aiheellista tai ei. Mitä enemmän taloudellisista syistä yhteiskunnan perustoiminnoista syrjäytyviä on, sitä levottomammaksi yhteiskunta menee.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Todennäköisesti se johtaa myös kielteisiin asenteisiin koko markkinataloutta kohtaan"

Ei Suomen hallitukset tai EU edes tiedä mitä on markkinatalous, tukea tukien päälle ja lisää sääntelyä. Energiatuotanto on yksi hyvä esimerkki älyttömästä sääntelystä ja vahvasta ideologiasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten tuollaiseen tilanteeseen "joutuu"? Eivätkö ihmiset ole tietoisia siitä että toimeentulotukea saa myös lukion kirjoihin? Samoin kun kenekään ei tarvitse itse elättää vanhempiaan ellei halua, sillä hekin ovat Suomessa oikeutettuja sosiaaliturvaan.

Tämä hallitus jätti toimeentulotuen kaikkien leikkausten, myös indeksijäädytysten, ulkopuolelle.

Kai Hentilä

Kun veroprosentti lähentelee 50% (40% + sivukulut), niin se on vaan yksinkertaisesti liikaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset