*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

SUOMEN BIOTALOUS TIENHAARASSA

Mahdollisesti jo kesäkuussa EU:n komissio linjaa Suomen biotalouden tulevaisuuden kannalta hyvin merkittäviä suuntaviivoja. Kysymys on ennen kaikkea siitä, paljonko Suomen metsistä pystyy ilman sakkomaksuja ottamaan puuta elinkeinoelämän käyttöön. Kiista on syntynyt erityisesti hiilinieluista.

Tieteellisesti mitattuna Suomen metsien kyky sitoa hiiltä kasvaa myös seuraavina vuosina (hiilivarasto kasvaa). Sen sijaan tieteellisesti on mitattu, että puun käytön voimakkaasti lisääntyessä vuotuinen nielun kasvu hidastuu (hiilinielu). Nämä kaksi termiä menevät monelta täysin sekaisin.

Poliittisesti lobbausta heikentää vielä Euroopan tiedeyhteisön juuri julkaisema raportti (Multi-functionality and sustainability in the European Union forests), jossa on käsitelty Euroopan metsien monikäyttöisyyttä. Siinä johtopäätöksenä on, että on olemassa suuri riski ilmastolle, mikäli puustoa käytetään biopolttoaineen raaka-aineena merkittävästi nykyistä enemmän.

Nyt mielestäni pitäisi laittaa nämä väitteet laajempaan tarkasteluun. Hiilestä ja öljystä tehdään edelleen 80 prosenttia energiasta. Hiilen ja öljyn synty maaperään kesti miljoonia vuosia, joten nollapäästöisyyden ajatus tässä suhteessa on aika mahdoton. Onko hiilitalous parempi kuin biotalous?

Biopolttoaineita taas tehdään lähes kokonaan jätteistä ja tähteistä, eikä tutkijoiden väitteiden mukaisesti puusta. Ja jos jotain tähdepuuta menee mukana, kierto takaisin luontoon ja uudestaan puuksi kestää kenties maksimissaan 30 vuotta. Tämän logiikan mukaan biopolttoaineet ovat ilmaston kannalta miljoona kertaa parempia kuin fossiiliset raaka-aineet.

Metsäraportin tehneille tutkijoille 30 vuoden kierto näyttäisi olevan haasteellista, koska kuulemma kierto pitäisi tapahtua vuoden tai parin sisällä. Sen sijaan puu pitäisi käyttää kestävällä tavalla mm. rakentamiseen, jolloin hiili varastoituu pitkäksi ajaksi. Samalla voitaisiin vähentää hiili-intensiivisiä materiaaleja, kuten betonia ja terästä.

Tässä olen samaa mieltä tutkijoiden kanssa. Sen sijaan väite biopolttoaineiden erittäin haitallisista vaikutuksista ilmastoon vaatii mielestäni lisäselityksiä. Kuinka lähellä on se teknologia, jossa biopolttoaineiden raaka-aineet tehdään nopeasti solutasolla? Eikös biopolttoaineita tarvita vielä pitkään ainakin raskaassa autoliikenteessä ja lentoliikenteessä?

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset