*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

ROHKEUS EHKÄ VOITTAA SITTENKIN

Viime aikoina hallitusta on taas syytetty milloin mistäkin. Asiat tehdään väärin, asioissa hutiloidaan, päätösten vaikutusarvioita ei ole riittävästi tutkittu jne. Vastauksena tähän voi sanoa, että onneksi hallitus tekee. Edellisen hallituksen loppuaikoina ei pystytty muuta kuin riitelemään.

Samanaikaisesti koko yhteiskunta on alkanut vähitellen tekemään ja luottamaan tulevaisuuteen. Viimeinen bkt:n kasvuluku on jo 2,3 %. Ilmapiirin nopeaa muutosta kuvasi muutama päivä sitten yhden iltapäivälehden otsikko, jossa sanottiin, että Suomi on muuttunut yhdessä yössä Euroopan mutasarjalaisesta kasvun kärkipään maaksi. Näin nopeasti ne ajatukset muuttuvat.

Nyt ei saa jäädä kuitenkaan paikoilleen. Olen itse huolissani siitä, että paremmat ajat sallivat laiskottelun, nostavat vastarintaa kaikkia muutoksia kohtaan ja vaatimuksia jakopolitiikasta. Nyt jo ay-liike on vaatinut suuria palkankorotuksia. Veronalennukset eivät kuulemma kelpaa, vaikka lopputulos olisi sama. Vaatimus on ihan sama kuin tuikkaisi varmuuden vuoksi ison reiän pelastusrenkaaseen. Järjetöntä.

Olen huolissani myös hallituksen laiskistumisesta ja valmistautumisesta jo seuraaviin vaaleihin. Puolet eduskuntakaudesta on mennyt ja riski politikointiin lisääntyy sitä mukaa, kun uudet vaalit lähestyy. Emme voi nyt keskeyttää rakenneuudistusta, kun ihmiset on herätetty siihen, että muutos on mahdollisuus. Rapatessa roiskuu ja nyt ei pidä tyytyä kävelyvauhtiin tai typerään poliittiseen peliin.

Hienoa, että yhä useammat ihmiset Suomessa pitävät muutoksia mahdollisuutena. Uusi SOTE tulee ja aktiivisimmat miettivät jo uudistuksen mahdollisuuksia. Uusia ideoita ihmisten terveydestä huolehtimiseen tulee päivittäin. Avoimessa kilpailussa tarjonnan on vastattava kuluttajien tarpeita. Eri palveluntuottajien laatu, innovatiivisuus ja kustannusedut pääsevät aidosti esiin.

Seuraava suuri aalto on työvoimapalvelujen uudistaminen. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta maakuntien järjestämisvastuulle vuoden 2019 alusta. Tiedän taatusti, että tämäkin uudistus aiheuttaa hirveän vastustuksen opposition ja erilaisten viiteryhmien taholta. Odottakaa vaan kesän ja syksyn tappelua teeman ympäriltä.

Toivoisin kriitikkojen kuitenkin ensin kysyvän itseltään, toimivatko työvoimapalvelut nykyisin moitteettomasti tai voisiko avoin kilpailu tuoda jotain aidosti uutta työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen? 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ihan liian kiirettä pidetään! Ei hosumalla hyvää tule.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Vastauksena tähän voi sanoa, että onneksi hallitus tekee. Edellisen hallituksen loppuaikoina ei pystytty muuta kuin riitelemään".
Parempi tuokin kuin huonot päätökset.
Hallintarekisteri varsinkin yhdistettynä sotemuutokseen löyhkää aivan liiaksi korruptiolta.
http://uusi.voima.fi/artikkeli/2011/muistio-kokoom...
Jo nyt poliitikkoja on siirtynyt kimalaisten ja muiden yksityisten leiriin rahastamaan ja lobbaamaan.

Ns. kansanedustajan nettotulot ovat n. 400.000 eur/vuosi ja sitä kyllä osataan nostaa. Onhan viikkotyöaika 4 pv ja työvuosi peräti 6-7 kk. Kyllä sillä raatamisella on ansainnut kaiken mikä vaan on kahmittavissa.
Onhan kansanedustajan pätevyysvaatimus niinkin kova kuin täysi-ikäinen Suomen kansalainen.
Aikanaan kukkakaupan lähetiltäkin vaadittiin enemmän.

Muiden bruttotulot 5-15.000 eur/vuosi on taas aivan liikaa. Siitä pitää tinkiä.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Melko korkeiksi Pekka arvioi kansanedustajan nettotulot.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Silti hieman alakanttiin.
Palkan laskin todellisen ja kulukorvaukset pienimmän mukaan.
Taxietua ovat rahastaneet 0-1600 eur/a. Joku oli jo selvittänyt. Käytin 50 eur/kk.
Bussi- ja junaetuna 20 eur/kk kummallekin.
Lentoetuna 100 eur/kk. Eivät varmaan lennä rahtitilassa.
IT-korvauksiksi laskin vaivaiset 50 eur/kk sisältäen laitteet ja käytön.
Tosin laskin mukaan myös avustajan palkkion ja eri kerhot.
Puoluetukiaiset (Yht. 30 Meur/a) eivät ole tuossa mukana, vaikka käytännössä ehkä niistäkin jossain vaiheessa ja tilanteessa hieman otetaan palkan jatkeeksi.

Nettotuloiksi sain n. 358.000 eur/a, joka vastannee n. 700.000 euron vuosipalkkaa.
Taitavat raukat olla palkkakuopassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Harri Jaskari,
toteat SOTEsta "Avoimessa kilpailussa tarjonnan on vastattava kuluttajien tarpeita."

Onko mielestäsi avointa kilpailua se, että yksi keskeisimmistä kilpailun komponenteista eli hinta on samoin kaikille palveluntarjoajille. Samasta hoitokokonaisuuksista maksetaan maakunnana taholta kaikille sama summa. Ja tämä lyödään kiinni pitkillä sopimuksilla - aika erikoista "vapaata kilpailua".

Kokoomus on näennäisesti kannattamassa vapaata kilpailua, mutta kun tulee kyse vaikkapa yritystukien poistosta, niin aate kummasti hukkuu jonnekin.

Kun mietitte niitä valtavia Sotesäästöjä, nin muistakaahan seuraava: nykyisillä palvelua tuottavilla kunnallisilla toimijoilla ei ole voittotavoitetta. Joten kun ulkoinen ryhtyy tarjoamaan haluaa se vaikkapa 25%:n käyttökatteen. Saadakseen tämän aikaan sen tarvitsee olla 25% tehokkaampi kustannuksissaan kuin julkinen. Tässä vaiheessa ollaan vasta samassa maakunnan kannalta kuin aiemmin. Siitä suuremmat tehokkuuden parantumiset menevät sitten joko firmalle tai maakunnalle säästöinä, riippuu kuinka hyvät diilit on saatu neuvoteltua.

Oletteko miettineet voisitteko yhtiöittää ja kenties ulkoistaa myös poliisin ja tuomiolaitoksen? Niitä ei olla vielä taidettu suunnitella? ;-)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus näyttää bisnesosaamisensa ostamalla Talvivaaraa ja myymällä Nestettä. Neste on vakavarainen tuottava yhtiö ja Talvivaaraan uppoaa vaikka kaikki valtion velkarahat. Kemiran myynti oli pahin bisnesmoka mutta kyllä tämäkin hallitus näyttää ettei mokaamiset ole loppu.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tässä Jaskarin sanoma lyhyemmässä muodossa, kun tuppaavat kansanedustajat puhumaan eduskunnassa niin pitkään, että heidän puheensakin keskeytetään :

"
Viime aikoina hallitusta on taas syytetty milloin mistäkin. Samanaikaisesti koko yhteiskunta on alkanut vähitellen tekemään ja luottamaan tulevaisuuteen.

Olen itse huolissani siitä, että paremmat ajat sallivat laiskottelun. Olen huolissani myös hallituksen laiskistumisesta ja valmistautumisesta jo seuraaviin vaaleihin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirretään valtiolta maakuntien järjestämisvastuulle vuoden 2019 alusta.
"

~~~~
\o/
~~~~

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

"Viimeinen bkt:n kasvuluku on jo 2,3 %. Ilmapiirin nopeaa muutosta kuvasi muutama päivä sitten yhden iltapäivälehden otsikko, jossa sanottiin, että Suomi on muuttunut yhdessä yössä Euroopan mutasarjalaisesta kasvun kärkipään maaksi. "

Ihmeitä tapahtuu, mutta halventunut öljy taitaa olla kasvun takana, ei niinkään hallituksen ansiota.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Miksi maa makaa näin ? Tämäkö on työttömien syy jota hallitus kyykyttää?

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005219007.html

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/talvivaaran-tap...

Tästä kaikki alkoi ja on yhä eduskunnassa esillä nyt
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001623332.html

12.12-15
Kun kokoomus yritti laajentaa kannatuspohjaansa, se tarrautui sairaanhoitajiin, joille järjestettiin reilu palkankorotus 2008. Tuo korotus aiheutti palkkaliukuman ja tuli vähitellen muillekin. Korotus tuli maalle kalliiksi, sillä palkkaliukuma vei kilpailukyvyn.
IL Blogi Loka-Laitinen

JK. Kyllä kansa maksaa jos tyritään.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Siitäkö pitää olla huolissaan, jos talous kasvaa yli 10 vuoden paussin jälkeen? Nordean Kangasharjulla oli sama pelko ja luin rivien välistä, että hän haluaisi taantumaan vielä jatkuvan, jotta työelämäjoustoja ehdittäisiin tekemään enemmän. Aika epäisänmaallista puhetta toivoa ettei kasvua tulisikaan, koska työehtoja ei voi muuten huonontaa riittävästi.

Veronkevennykset eivät aja samaa asiaa, mutta suuri tuloiselle ne ovat taivaanlahja ja pienituoloisille merkitsevät 20 euroa kuukaudessa lisää. Se ei ole yhtään mitäään näillä hinnoilla.

Jos palkat nousevat, paranee ostovoima, joka säteilee talouteen positiivisesti ja verottajakin saa enemmän kertymää. Veronkevennyksethän ovat sielä verottajan kirstusta pois.

Käyttäjän JoniJurmu kuva
Joni Jurmu

Köyhien määrä on yli kaksinkertaistettu sitten 90-luvun laman jälkeen. Siinä sitä talouskasvua kerrakseen. Ja se maailmanlaajuinen talouskasvukin on kuulema suomen hallituksen ansiota :D

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset