*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Työttömyys on tabu

Viime viikolla nostin keskusteluun kysymyksen, miksi meillä on suurtyöttömyyden aikana yli 100 000 vapaata työpaikkaa. Saman lukeman nosti esille ministeri Lintilä päivää myöhemmin YLE:n uutisissa. Toivoin, että avaus olisi johtanut avoimeen keskusteluun siitä, miten työttömät ja työt kohtaisivat nykyistä paremmin.

Vielä mitä. Sen sijaan että olisi puhuttu aidasta, alettiin puhua aidanseipäistä. Suurin kritiikin kohde oli se, että ei työpaikkoja ole näin paljon vapaana. Joku väitti, että vapaiden työpaikkojen määrä on 16000. TEM vastasi, että monesti samalla haulla etsitään jopa kymmeniä työpaikkoja. Yksi toimittaja teki yhteenvetoa, että vapaita työpaikkoja saattaa olla 64000.

Sitten puhe kääntyi siihen, että työttömiä syyllistetään. Aamulehden blogissa toimittaja Seppo Roth keskeytti kiivaan keskustelun siihen, kun minua alettiin syyttää kermapersenarkissoksi, pelleksi ja lumiukoksi, jolla ei ole edes oikeutta puhua työttömyydestä. Taloussanomien toimittaja Teemu Muhonen otsikoi, että taas työttömiä syyllistetään väärillä luvuilla.

What!!! Eikö meidän pitäisi puhua ratkaisuista sen sijaan että osoitella toisiamme syyttävillä sormilla! Itse yritin vinkua artikkelissani, että meidän on tunnistettava ja tunnustettava yhteiskunnan muutokset ja tehtävä siitä mahdollisuus mieluummin kuin uhka. Tai ainakin yritettävä selviytyä muutoksista nykyistä paremmin koko kansakuntana.

Yksi muutospiirre on työn muuttuminen yrittäjämäisemmäksi ja työn pirstaloituminen. Tämäkin voidaan ajatella paskaduunien lisääntymisenä tai työtehtävien monipuolistumisena. Aamulla teet erilaista duuria kuin iltapäivällä, jopa eri työnantajalle. Tämän mahdollistamiseksi yhteiskunnan on kuitenkin luotava aivan uusi työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmä. Miksei sitä jo näy?

Toiseksi haasteeksi on muodostunut se, että työt syntyvät eri paikkakunnille kuin nykyiset työttömät. Sanotaanko tähän vain, että ei voi mitään – jatketaan työttömyyttä ja otetaan työvoima Euroopasta. Vai päätetäänkö luoda uutta asuntopolitikkaa, uusia pendelöintikeinoja, uudenlaisia työaikoja, joka mahdollista vaikka nelipäiväisen viikon tai jopa uusia etätyökeinoja.

Sanonpa suoraan, että aivan liian pitkään Suomessa on hoidettu työttömyyden seurauksia eikä puututtu työttömyyden ytimeen. Vuoden 2008 jälkeen sosiaalimenot ovat lisääntyneet 20 miljardilla eurolla, mutta työttömyys on vain pahentunut. Ymmärrän että ihmistä masentaa, kun on lähettänyt 800 työhakemusta – ja haastatteluun on päässyt viisi kertaa eikä kertaakaan töihin. Joku voisi kuitenkin kysyä useimmin, miksi yrittäjä ei uskalla työllistää?

 

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän harmalainen17 kuva
Leo Härmä

Miksi ennen vaaleja annetaan parempi kuva vapaista työpaikoista kuin onkaan..? Yli 100 000 on aivan eri luku kuin 64 000.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Kokoomuslaista yksisilmäisyyttä. Jaskarin kirjoitus oli monin osin ongelmaa ymmärtämätöntä hömppää. Syyllinen löytyi, kun ei ole ymmärrystä. Se on huolestuttavaa, kun kyse on kansanedustajasta, mutta näin se on ollut 25 suurtyöttömyyden vuotta. Työttömien määrä on muuten noin 500000. En ymmärrä miksi viitataan Tilastokeskuksen tietoon, mikä ei anna todellista kuvaa. Siksikö, että muutkin siihen viittaavat?

Kuvaavaa kansanedustajien ja virkamiesten ponnettomuudesta on, ettei edes avoimien työpaikkojen määrää näköjään aina tiedetä. (Saati että kansanedustajat ymmärtäisivät mitä luvut tarkoittavat.) Aloittakaa itse se työnteko ongelman ratkaisemiseksi. Lukuisat kannustinloukut ovat esimerkkejä, että poliitikot ovat jättäneet työnsä tekemättä.

Yksi unohtuu: avoimet työpaikat eivät ole vain työttömille.

Päinvastoin, 16 % työllisistä etsii aktiivisesti töitä ja myös saavat niitä. Se tarkoittaa, että keskimäärin yhtä avointa paikkaa etsii 3-4 työllistä yhtä työtöntä työnhakijaa kohden. Havaintojeni mukaan työlliset saavat luultavasti työpaikan huomattavasti sitäkin useammin. Työmarkkinat pyörivät siis työllisten ja työnantajien ympärillä työttömien joutuessa katselemaan sivusta. Firmat heittelevät "tyhjää tuolia" toisilleen, kun työntekijät vaihtavat suoraan paikasta toiseen. Samalla työtä tekevät vahvistavat osaamistaan siinä missä työttömillä se rapistuu. Erittäin tehotonta kansantaloudellisesti.

Jaskarinkin viittaama autotehdas on esimerkki, että ihmiset muuttavat. Vanhastaan tehtaalla on erittäin paljon muualta Suomesta tulleita töissä. Siitä huolimatta, että ensimmäinen kuukausi tehdään ilmaiseksi. Hakijoita on luokkaa viisinkertaisesti paikkoihin nähden. Toisin sanoen, Harri Jaskari, mistä kohden löydät tästä ongelman?

Jos Thaimaasta tullaan poimimaan marjoja Suomeen ja rakennetaan niillä rahoilla oma talo, voi arvata mistä se markkinoiden yksi kitka Suomessa johtuu. Toinen iso ongelma ovat pätevyysvaatimukset. Melkein aina ensin pitää olla pätevyys ja sitten vasta työ, kun joustavilla markkinoilla olisi päinvastoin. Ensin työ, sitten pätevyys.

Työmarkkinat eivät muuten ole muuttuneet:
http://www.hs.fi/talous/art-2000002893209.html

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä apua on keskustella jostain ongelmasta näin epämääräisten tietojen pohjalta? Eikö olisi syytä selvittää tarkemmat luvut ja ilmiön syitä sosiologisella tutkimuksella. Näin olisi tehty kun suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin.

Ville Valkama

Pahoin pelkään ettei ole yhtenäistä poliittista halua selvittää todellisia lukuja.

Risupakettien piti tuoda 100.000 uutta työpaikkaa ja tehostaa kauppatasetta. Uusia varmaan tuli, mutta moniko meni?

Miten näin on käynyt ja miten tätä tilannetta perustellaan nyt, kun kokonaistavoitteisiin ei ole päästy?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei siinä ole mitään ihmettelemistä kun päätöksenteon perustaksi riittää pelkkä mutuspekulaatio.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Harri Jaskari,
toteat: "Viime viikolla nostin keskusteluun kysymyksen, miksi meillä on suurtyöttömyyden aikana yli 100 000 vapaata työpaikkaa. Saman lukeman nosti esille ministeri Lintilä päivää myöhemmin YLE:n uutisissa. Toivoin, että avaus olisi johtanut avoimeen keskusteluun siitä, miten työttömät ja työt kohtaisivat nykyistä paremmin."

Mitä jos kerrankin osallistut keskusteluun, niin se kenties menee myös toivomaasi suuntaan? Noin kymmenisen blogiasi olen katsonut ja kertaakaan et ole osallistunut kommentointeihin etkä vastannut. Ihmettelen samalla, miksi toimitus palkitsee tämän tavan poimimalla yksisuuntaisen kokoomuspoliitikon blogin kerta toisensa jälkeen.

Esimerkiksi ykköshaasteeseen pirstaloitumisesta on absurdia hallituspuolueet jäsenen ihmetellä ratkaisujen puutetta, siitä vaan tekemään niitä.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Totta. Eihän Harri osallistu ollenkaan keskusteluun, joten tällaista blogia on turha lukea ja tänne kirjoitella. Yksisuuntainen viestintä ei ole nykyaikaa.

Jaakko Paasonen

Jaskari pitää tunnetuista syistä matalaa profiilia, eikä osaa tai uskalla osallistua mihinkään muuhun kuin olemaan samaa mieltä puoluejohdon kanssa.
Tai sitten on vaan muuten yksinkertainen , väkivaltainen narsisti.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Meneekö nyt puurot ja vellit sekaisin? Pitää päättää mistä luvuista puhutaan. Minusta on syytä puhua niistä tehtävistä, joita työttömän on mahdollista hakea.

1. Mainitulla viikolla oli työttömällä mahdollisuus oma-aloitteisesti hakea n. 16700 TE-palveluissa ollutta työtehtävää (näkyvillä olevien ilmoitusten määrä). Työtön ei tarvitse kuin yhden paikan. Jos asiaa katsoo työttömän näkövinkkelistä, niin tuo luku on ainut mistä kannattaa TEMin puhua. Noista paikoita yli 3000 oli kesätyötehtäviä ja merkittävä joukko esillä olevista paikoista on henkilökohtaisen avustajan tehtäviä tai puhelin- yms. myyntiä.

2. Kohdan 1 lisäksi TE-palveluilla on paljon työnantajien ilmoittamia työpaikkoja, joita työnantajat eivät ole halunneet tuoda julkisiksi. Tätä tehtävien määrää TE-palvelut ei ole kertonut, mutta alustavasti saadun tiedon mukaan määrä on merkittävä. Näitä työtön ei voi hakea, koska ei saa niistä tietoa.

3. Edellisten lisäksi ilmeisesti yli 40% avoimista työpaikoista ei koskaan päädy TE-palvelujen tietoon ja ne täytetään muuten tai jätetään täyttämättä. Näitä työtön voi hakea, mutta vaatii melkoista seurantaa, että havaitsee kaikki. Merkittävä osa näistä julkaistaan vain puskaradiossa.

Oleellista on havaita, että kohdan 2 paikkojen täyttyminen ei ole kiinni työttömästä, vaan TE-palvelun kyvystä välittää työnantajille työntekijöitä. Seuraavaksi on syytä kysyä, miksi kohdassa 3 on noin paljon työpaikkoja. Eikö työnantajat usko TE-palvelujen kykyyn hoitaa tehtäväänsä? Ilmeisesti eivät, koska rekrytoivat suoraan.

Edellä olevan perusteella voi kysyä, onko ongelma siinä että
a) työtön ei halua työllistyä vai
b) siinä, että TE-palvelu ei ole kykenevä nykymuodossa työllistämään työttömiä ja tarjoamaan palveluja työnantajille

Kenen vastuulla siis on 100000 työpaikkaa ja niihin työttömän työllistäminen? Työttömällä on haettavissaan vain murto-osa noista paikoista. Suurempi osa on muiden tiedossa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

TEMmin mukaan avoimia työpaikkoja helmikuun lopussa oli 64000 ja tilastokeskuksen mukaan todennäköisesti vähemmän vaikka lukuja ei ole vielä saatukaan. Esimerkiksi 1.12.2016 TEMmin mukaan työpaikkoja oli 30100 mutta Tilastokeskuksella vain 26400.

Poliitikot puhuvat "kohtaanto-ongelmasta" siinä mielessä, että työttömät ja työpaikat sijaitsevat eri paikkakunnilla. Tämä on kyllä totta mutta paljon suurempi kohtaanto-ongelma on se, että yritykset eivät ota avoimiin työpaikkoihin työttömiä vaan työpaikan vaihtajia tai täyttävät ne yrityksen sisältä. Monesti ilmoitus avoimesta työpaikasta on tehty vain muodon vuoksi tai koska laki vaatii. Erityisesti ongelma koskee iäkkäämpiä vaikka kuinka päteviä työnhakijoita. Esimiehet eivät halua palkata itseään pätevämpiä!

Käyttäjän PanuRaatikainen kuva
Panu Raatikainen

Tilastokeskuksen viimeisimmän tiedon mukaan avoimia työpaikkoja on noin 26 000 - ei siis mitään sinne päinkään kuin 100 000.
Lisäksi valtaosa näistäkin näyttäisi olevan osa-aikaista, tilapäistä tai muuta kuin palkkatyötä.
Eri laskentatavoilla voidaan saada vähän erilaisia lukuja, mutta joku tolkku pitää olla. Puhe 100 000 tekijäänsä odottavasta avoimesta työpaikasta on silkkaa fantasiaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työpaikkoja on paljon enemmän. Mitä sinä hyödyt siitä että jatkat valehtelua työpaikkojen määrästä? Voithan sinä todeta että sinua ei kiinnosta, mutta monet saattavat töitä haluta. On aika paljon hedelmällisempää keskustella siitä kuinka julkisen haun duuneihin ja etenkin piilotyöpaikkoihin pääsee.

Ihan uskomatonta että kovalla vaivalla koulutetaan ihmisiä jotka sitten tekevät tutkimusta. Ja kun tutkimus osoittaa jotakin joka ei sovi sinulle, ollaan kuin sitä ei oltaisi koskaan tutkittukaan.

Koko idea tiedon hankkimisessa on se että uutta tietoa omaksutaan ja sitä sovelletaan ajattelussa ja päätöksenteossa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
tuo lukumäärän pyörittely ja vertaus ei tuo oikein mitään ratkaisuja. Näitä pitäisi oikeasti analysoida ja tutkia, kuitenkin hallituspoliitikot vaan heittelevät noita todennäköisesti tavoitteena oikeuttaa kuntavaalit jälkeiset kiristykset.

Miten luvuissa näkyy esim seuraava, mistä kirjoitin toisaalle:
Suomessa tuntuu olevan erikoinen illuusio, jonka mukaan avoimet työpaikat täyttyisivät pääosin työttömillä. Totuus on, ettei juuri mikään kannusta yritystä ottamaan ensisijaisesti työtöntä avoimeen paikkaan ja usein HR näkee sen jopa riskinä.

Olisi todella kiinnostavaa nähdä lukuja siitä, kuinka usein positioon palkataan työtä vaihtava ja kuinka usein työtön. Kaikki näkyvät avoimina työpaikkoina statistiikassa.

Jos kuljetusyritys A hakee rekkakuskia, niin se todenäköisesti palkkaa työpaikkaa vaihtavan Peran, jolloin vanha peran paikka yrityksestä B menee hakuun, sinne palkataan työpaikkaa vaihtava Kake, jonka paikka sitten vapautuu yrityksestä C. Sinne yllättäen jopa valitaan työtön hakija Pirkko.

Eli kolme paikkaa oli avoinna ja sitten joku miettii kuinka ihmeessä rekkakuskien työttömyys ei vähentynytkään kolmella samana aikana. Kun tämä ilmiö kertautuu tuhansien työpaikkojen kohdalla vaikutus on todella suuri.

Näiden tilastojen tulkinnassa jätetään aivan järisyttävä määrä tekijöitä huomioimatta. Kuinka tilastoissa näkyy esim se, että julkishallinnon on lähes aina laitettava paikka julkiseen hakuun, vaikka valittava tulee jopa talon sisältä? Samaa tapahtuu isoissa yrityksissä, haku on vain näennäinen. Miten nämä vaikuttavat?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

Joo, noilla numeroilla ei ole mitään merkitystä. Näen koko ajan ympärilläni työpaikkojen syntyvän tyhjästä ihan vain siksi että oikeat ihmiset kohtaavat. Yrittäjä näkee fiksun kaverin ja antaa osan duuneistaan sille. Jollain on idea ja rahaa, ja kun se tapaa oikeat tyypit hän palkkaa ne. Itse pyörin Otaniemessä ja toki täällä asiat tapahtuvat eri tavalla kuin jossain Kiteen aabeeceellä. Mutta itse periaate on monistettavissa: pannaan ihmiset kohtaamaan. Ja Sitran selvitys osoittaa että tämä ei ole mikään yksittäistapaus vaan paljon yleisempi tapa työllistyä kuin se että hakee työkkäristä töitä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #14

Mutta silti piilotyöpaikat ovat piilolukuja mitä ei voi käyttää missään argumenttina.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #15

Musta Jaskarilla oli tässä pointti: lopetetaan keskustelu siitä mikä luku on oikea (oikeaa lukua ei varmaankaan edes ole sillä markkinat eivät ole staattiset). Keskustellaan siitä miten ihmiset työllistyvät.

Itse ehdottaisin alkuun pajoja jolla työttömät saavat työkalut ja tilat joilla testata omia ideoitaan ja kohdata toisiaan - ihan vapaaehtoisesti ilman sanktioita. Muutama jannu duuniin sinne auttamaan ja viemään hyviä ideoita eteenpäin. Tämä toimii Aallossa järjettömän hyvin ja ideoista syntyy firmoja. Näitä ei syntyisi jos persaukisille opiskelijoille ei tarjottaisi työkaluja joilla tehdä protoja jne.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #17

Jaskari on ollut aitopaikalla yli 10 vuotta,mutta ei ole saanut mitään aikaiseksi asioiden etenemisen suhteen.

Sinulla on hyvä ehdotus..miksi sitä ei toteuteta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Pekka,
esityksesi on hyvä. juri tällaisia tarvitaan eli luodaan mahdollisuuksia kokeilla ja kohdata ihmisiä - oman alan ja muita. Tällaista itse haluaisin nähdä.

Tuntuu siltä, että keinot ovat tällä hetkellä pakoittavia ja kannustuskin on sitä, että ei tule sanktioita mikäli teet kuten käsketään. keinot on valittu säästämään kustannuksia sekä potkimaan persuuksille niitä, jotka eivät riittävästi edistä työllistymistään. Nopeiten määrä saataisi kuitenkin kenties vähenemään tukemalla ja luomalla mahdollisuuksia niille, joilla on vahv ahalu työllistyä. Nyt saattaa olla jopa niin, että omasta aktiivisuudesta rankaistaan, mutta saatetaan väksisin määrätä jotain hyödytöntä. esimerkiksi vuoden lopussa poistettiin matkustustuki niiltä, jotka päivittävät osaamistaan itse valitsemassaan koulutuksessa. jos käyt työkkärin määräämässä, niin siihen saa tukea. Outoa holhousta, joka nojaa siihen että työkkärin virkamies, jolla on tuhansia seurattavia, tietää tilanteen ja tarpeet paremmin.

Tuon ehdottamasi lisäksi voidaan tukea erilaisten osuuskuntien tms muodostumista, jotta ei tarvitse välttämättä suoraan ryhtyä yksityisyrittäjäksi. Itse en myöskään olisi niin huolissaan siitä jääkö jollekin vaikapa vahingossa viiskymppiä liikaa tukea tai rahaa, jos ollaan menossa kohti työllisyyttä. Sen väijymiseen tunnutaan laittavan paljon paukkuja mahdollisuuksien antamisen ja tukemisen sijaan.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus Vastaus kommenttiin #17

P.P:"Itse ehdottaisin alkuun pajoja jolla työttömät saavat työkalut ja tilat joilla testata omia ideoitaan ja kohdata toisiaan - ihan vapaaehtoisesti ilman sanktioita. Muutama jannu duuniin sinne auttamaan ja viemään hyviä ideoita eteenpäin. Tämä toimii Aallossa järjettömän hyvin ja ideoista syntyy firmoja. "

Jos et ole tietoinen, niin meillä on näitä pajoja jo iso läjä, missä tuhannet ja tuhannet nuoret "askartelevat" ja "testailevat omia ideoitaan"..toki taitaa olla niin, että nämä testailut ovat vaan tehty siksi että parempi väki tuntee itsensä paremmaksi. Näissä on myös muutama jannu auttamassa, eli ne ohjaajat, jotka sitten ovat normipalkalla.
Ja vielä kerran muistuttaisin siitä, että meistä kaikista ei ole yrittäjiksi, niin merkilliseltä kuin se saattaakin kuulostaa.

PS jos olisin tämän blogin tekijä, niin pohtisin oikeasti mitä on mennyt vinoon siinä kohtaa kun valittiin kansanedustajaksi. Tai ainakin viimeistään silloin kun kokoomus istunut vuosikaudet hallituksessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #17

lainaus:
Keskustellaan siitä miten ihmiset työllistyvät.
Itse ehdottaisin alkuun pajoja jolla työttömät saavat työkalut ja tilat

Siis kuten ansiosidonnaista työttömyysturvaa vastaan? Jota itse on maksanut vuosia työssä ollessaan?

Löytyskö kotihoidontuilla myös työpaikkoja ? Entä muilla Kelan tuilla?
Kun yritys menee konkkaan eikä onnistu valtioko rientää apuun? Vai jääkö velat työttömän "yrittäjän" niskoille? Alkaako uusi uusi toimeentulotuki putki vai monta kk Kela vaatii "omavastuuta" yrittäjyydestä?
Mites se olikaan se PK yrittäjien työttömyysturva ja Kelasta työttömyyskorvauksien saanti?
Kepu,kok toimesta 2000 luvulla se on yhä heikkoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kun valuutta ei jousta niin työllisyys joustaa. Hallituksella ei ole mitään eväitä talousnousun aikaansaamiseksi, EKP ja EU:n komissio sanelee pelin säännöt.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Lainaan kolme kohtaa:

1) Yksi muutospiirre on työn muuttuminen yrittäjämäisemmäksi ja työn pirstaloituminen.

Kaikille ei tällainen sovi. Kun taylorilainen tehdas pystyi työllistämään lähes kaikki, samoin sellainen maataloustyö, jossa oli aina joukko osaavampia paikalla, niin nyt työtehtäviin ei riitä pystyvyyttä (osamääriä, elämänhallintaa, luonnetta jne.)

2) Toiseksi haasteeksi on muodostunut se, että työt syntyvät eri paikkakunnille kuin nykyiset työttömät.

On jollain tavalla humaania antaa hiukan aikaa paikkakunnanvaihtoon. Ainoastaan äärimmilleen juurettomat lentojätkät ja kulkurit lähtevät viikon varoitusajalla liikkeelle. Mutta halvat majoitusjärjestelyt ja hyvä julkinen liikenneverkko olisivat hyvästä.

3) Sanonpa suoraan, että aivan liian pitkään Suomessa on hoidettu työttömyyden seurauksia eikä puututtu työttömyyden ytimeen.

Mielestäni työttömyyden ydin on globalisaatio. Suomesta poistuu kokonaisia teollisuudenaloja, jotka eivät ole kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Jäljelle jäävillä töillä ja tehtävillä ei ole samaa jakaumaa osaamisvaatimusten suhteen. Esim. vähän koulutettujen miesten ammatit ovat vähenneet.

On muistettava, että talous on väestöä varten, eikä väestö taloutta varten. Ennemmin tai myöhemmin jokainen kansakunta saa kynsilleen kansainvälisessä kilpailussa. Globalisoituminen on tilapäinen jakso (tosin tähän asti myös silloin tällöin toistuva), joka itse haavoittaa itsensä kuolettavasti. Sitten tulee protektionismin aalto.

Tässä mielessä nykyinen huoli työttömyyden luonteesta ja hoidosta on turha. Työttömyys vain pahenee ja kohtaanto huononee, kunnes kulutuskysyntä loppuu tai poliittinen tilanne muuttuu jonkin asteisen fasismin suuntaan (tai tulee sota). Sitten meillä on käsillä ihan uudet ongelmat ja niille uudet ratkaisut.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Miksei sitä jo näy?"

Niin..kokoomus on ollut hallituksessa pian 25 vuotta putkeen. Kerro mikä mättää?

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

(Yksin)yrittäjän ja työntekijän raja pitäisi jos ei nyt poistaa niin ainakin selvästi kaventaa. Kaikille Y-tunnus, jotta voi tarvittaessa laskuttaa työnsä itse. Alv-raja sinne 50 000 paikkeille. Sosiaaliturvan yms. osalta sama juttu, työtön yrittäjä on yhtä lailla työtön kuin työtön palkansaajakin. Mikä ylläpitää tuota keinotekoista erottelua...

Säännöllinen palkkatyö kaikille ei taida olla tulevaisuuden malli, joten olisi hyvä tehdä mahdollisimman helpoksi tehdä mitä tahansa työtä korvausta vastaan, oli kyse tunnista tai vuodesta.

Veroista ja maksuista ei nyt kannata edes puhua..

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Rajan poistamisen seuraus..ksikki perustelee sen jälkeen palkkansa suuruuden riskillä. Toisinsanottuna palkat voisivat nousta jonkin verran,koska kaikkien pääasiallinen tehtävä olisi tehdä voittoa.Tällä hetkellä työntekijöitä himmaillaan kohtuusvaatimuksilla,palkkamaltilla jne.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Ilmainen koulutus. Meillä on diplomi insinöörejä yli oman tarpeen mutta putkimies pasin on lähes mahdotonta löytää itselleen lomittajaa.

Mikko Heikkinen

Mitäs jos kysyis vaikka pitkäaikaistyöttömältä et mikä systeemissä vika eikä pistää jotain toimikuntaa miettiin miten työttömille voisi vielä enemmän antaa keppiä. Mut eihän se toki kiinnosta koska eihän työtön voi tietää miksi on työtön kun se on vain kotona makaava laiska p....

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Niinpä, miksei sitä näy, ja Kokoomus on maata johtanut euroajan alusta lähtien. On tiukkaa olla Kokoomuksessa, kun puolueen johto ja strategia on vähän mitä sattuu.

Paras lähtökohta olisi jonkinlainen perustulo, mutta haasteet ymmärtäen sen voisi korvata toisenlaisella järjestelmällä, jossa esimerkiksi työmarkkinatuen rinnalla saa verollista tuloa olla 600e/kk sen 300e/kk sijaan. Tuollaisetkin tulot jo pienituloisella taas sahaa asumistukea. Asumistukikin pitäisi jotenkin jäädyttää siten, että saa tienata jotain 600e/kk sen asumistuen leikkaamista pelkäämättä. Eli ehkä pysyvä leikkaus asumistukeen max 50% vuokrasta, ja sitten se työmarkkinatuki, ja sitten aina 600e/kk asti verollista tienestiä, jonka jälkeen vasta tulisi palautuspyyntö. Ja palautuspyynnöissäkin pitäisi olla järkeä ja maksuaikaa, jos KELA on niin umpisakea, ettei se kuukauden viiveellä saa itse leikattua niitä tukia. Tässä jotenkin sen verottajan ja KELAn pitäisi toimia yhdessä, että "hep" nyt tulee rahaa, ja sitten kela automaattisesti leikkaa niitä tukia ja tulee vaan lappu postissa. Ja kenenkään pätkätyöläisen tai työnhakijan ei pitäisi virastoaikana joutua käymään siellä KELAssa. Koko roska pitäisi olla netissä, tai tavoitettavissa työaikojen ulkopuolella aina kello 21 asti. Työvoimaa kyllä on, joten siitä on ihan turha kitistä KELAssa.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Jos niitä oli 110 000, niin kohtaanto-ongelmaa auttaisi niiden rehellinen julkistaminen, jotta työttömät voivat hakea niitä.

Heitänpä siis haasteen näiden lukujen esittäjille, että julkistetaan ne. Riita poikki ja pinoon.

Käyttäjän RauniVottonen kuva
Rauni Vottonen

Olen vuosikausia auttanut työttömiä hakemaan töitä täällä raukoilla Itä-Suomen rajoilla. Työttömät eivät ole mikään homogeeninen porukka, joten yhtä ratkaisua asiaan ei ole!

Todellakin, työt ovat muuttuneet pirstaloituneeksi, osa-aikaisiksi sekä epävakaiksi. Se on eräs syy, miksi muuttohalukkuus on vähäistä. Voi olla, ettei töitä riitäkään kuin vähäksi aikaa, tai niistä saatava tulot eivät riitä mielekkääseen elämään. Päinvastoin, eteen voi tulla yhä kasvava velkataakka.

Perheelliset eivät mielellään muuta. Muuttamisen myötä voi katketa ystäväsyyssuhteet sekä sosiaalinen verkosto kuihtua vieläkin olemattomammaksi. Ehkä harrastuksetkin käyvät mahdottomiksi. Nuorilla tilanne on ehkä parempi, sillä he vielä jaksavat solmia uusia suhteita.

Monella on huoli omista vanhuksistaan, joita ei haluta jättää tänne yksin. Tai se oma terveys ei enää ole kovin hyvä. Ammattitaito voi olla niin vanhentunut, ettei sitä osaamista enää ole – eikä koulutuksiin enää pääse kuten ennen. Työttömät ja velkaiset eivät mielellään ota lisää velkaa epävarman työllistymisen takia.

Olen jo vuosia kysynyt, miksi työnantajille ei aseteta samanlaisia vaatimuksia kuin työttömille? Entä jos työnantajia rangaistaisiin siitä, että ne käyttävät aivan liikaa ilmaista työvoimaa tai ketjuttavat liikaa määräaikaisia työtehtäviä? Tai jos tehdään liikaa ylitöitä, eikä palkata siihen tekijöitä?

Me olemme kohta aivan käsittämättömässä tilanteessa, kun työttömän ei kannata käydä töissä koska työnantajan ”ei kannata” palkata työntekijöitä. Miksi nyt vain työtön joutuu sanktioiden eteen? Vai onko tarkoitus, että ajetaan ihmiset ensin asunnottomiksi ja näkemään suorastaan nälkää, jotta heidät voisi palkata töihin ruokapalkalla ja saada katto päänsä päälle konteista? Aivan varmaan se olisi se ”edullisin” tapa yrittäjille…

Käyttäjän mikkowikstedt kuva
Mikko Wikstedt

Kirjoitin asiasta oman blogin: Köyhyys kasaa ongelmat lapsille. Pitkäaikaistyöttömyys on suurin ongelma. Omalta kohdaltani olen huomannut, miten vaikeaa viiskymppiselle on löytää töitä. Eniten minua huolestuttaa nuoret, jotka eivät pääse työnsyrjään kiinni. Mitä kauemmin on työttömänä, sitä vaikeampaa on pitää hyvää mielenvireyttä yllä. Meillä Suomessa ei ole selkeää kansallista työllistämisstrategiaa. Jokainen kuntakin voisi laatia omansa. Se, onko meillä 300000 tai 500000 työtöntä (, jos otetaan piilotyöttömät mukaan) ei ole yksittäisen pitkäaikaistyöttömän kannalta olennaista. Lisäksi on suuri joukko niitä, jotka eivät ole koulutustaan vastaavassa työssä. Vaikka kaikki työ on arvokasta, lienee yhteiskunnan kannalta ei toivottavaa, että insinööri on töissä hampurilaisravintolassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onko pakko hyväksyä kaikki muutokset?
Miten voisi ratkaista ongelma josta ei edees tiedätä mikä se on?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tätä kovasti ihmettelen, miksi näitä lukuja ei jatkuvasti tutkita ja analysoida? Tulevaisuuden kannalta yksi avainkysymyksiä ja mennään epämääräisillä summaluvuilla.

Dataa tutkimalla saataisiin arvokasta tietoa ja jos data on siihen soveltumattomassa muodossa, niin tietojen keruuta pitää muuttaa.

Vai ajaako tietojen epämääräisyys jonkun etuja?

Aktian pääekonomisi tutki hieman lukuja ja huomasi heti merkittäviä asioita:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/218298-huolestutt...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset