*

Arkadianmäen heikkoja signaaleja

ONKO KONKURSSIN JÄLKEEN ELÄMÄÄ

Suomessa tehdään 3000 konkurssia vuodessa. Olen usein miettinyt, millaisia elämänkohtaloita näiden konkurssien taustalla on. Kuinka monta tuhottua unelmaa olisi voinut välttää vaikka velkasaneerauksella? Entä konkurssin jälkeinen elämä? Kuinka harvalla on mahdollisuus uuteen alkuun?

Tällä viikolla Talousvaliokunnassa olemme miettineet, pitäisikö Suomessa parantaa jotenkin sellaisten yrittäjien asemaa, jotka joutuvat vaikeuksiin liiketoiminnassaan. Kun useimmilta viranomaisilta kysyy, Suomessa on Euroopan parhaiten toimiva järjestelmä velkajärjestelyineen. En ole aivan varma, vastaavatko yrittäjät samalla tavalla?

Mielestäni yrityksen joutuessa selvitystilaan täytyy aidosti jättää yrittäjälle mahdollisuus selviytyä. Olemme nyt keskustelemassa esimerkiksi siitä, että voisiko maksukyvyttömyysmenettelyn saada yrittäjän toimesta subjektiivisesti estettyä vaikka neljäksi kuukaudeksi tai jopa vuodeksi. Tämä antaisi mahdollisuuden löytää uusia rahoittajia yrityksen jatkon varmistamiseksi.

Mikäli perinteisillä keinoilla yrityksen jatkaminen osoittautuu todella hankalaksi, seuraavana miettisin velkasaneerausta. Nykyisin velkasaneeraus on Suomessa kallis ja jäykkä toimenpide. Pitäisikö velkajärjestelystä löytää joku ”kevyempi versio”. Ainakin valtion osalta pitää miettiä, että valtio muuttuisi ensisijaisesta velkojasta jonon häntäpäähän. Valtio on kyllä varmasti saanut oman osansa yrityksen tuloista esimerkiksi arvonlisä- ja palkkaveroina.

Totta kai silloin tällöin todetaan, että konkurssi on yrittäjän paras vaihtoehto. Joskus yrittäjä ei vaan voi sille mitään, että markkinoilla matto vedettiin alta pois. Silloin nopea konkurssimenettely ja mahdollisuus uuteen alkuun olisi parasta, mitä yrittäjyyteen positiivisesti katsova yhteiskunta voisi tarjota.

Konkurssitilanteessa Suomi ei valitettavasti näytä parasta puoltaan. Yrittäjien joutuminen konkurssiin ja 20 vuoden maksuohjelmaan on enemmän kuin elinkautinen, josta yleensä vapautuu 13 vuoden jälkeen. Pitäisikö meidän tehdä uudet säännöt velkojen sovitteluun ja esimerkiksi kohtuullistaa korkokustannuksia ja viivästyskorkoja?

Tosiasiana voi myös sanoa, että jotkut Suomessa elävät konkursseista. Konkurssin jälkeen pesänhoitajina ei saa olla tahoja, joille prosessin vetkuttelu antaa leivän. Tähän voisi olla ratkaisu Ruotsin mallin mukainen konkurssiasiamies. Ruotsissa konkurssiasiamiehen toimisto valvoo tarkasti pesänhoitoa ja analysoi pesänhoidon palkkioita. Kukaan ei saa päästä hyötymään toisten epäonnesta.

Harri Jaskari

Kansanedustaja, kok

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''ONKO KONKURSSIN JÄLKEEN ELÄMÄÄ''

Tottakai on. Yrittäjänä jossain muussa valtiossa.

http://rakennusliikeerbau.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Onko Elämää? Sen voi päätellä esim. näistä,mitkä on enimmäkseen ollut kepu,kok hallitusten päätöksiä

http://yle.fi/uutiset/3-5310744

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214008-4-paivaa-s...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Harri!

1990-luvun lamassa konkurssin kärsineillä ei ole elämää.

Taustalla on Koiviston konklaavi.

Lue viime viikon torstaina (2.3.) ilmestyneen Karjalan Kuvalehden sivuilta
http://karjalankuvalehti.fi/images2/pankkikriisi_k...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Ei Suomessa, mutta ulkomailla voi toimia ilman mitään rajoituksia, kuten jo tuhannet ja tuhannet ovat tehneet.

Ei kaikki veroja rakasta, vaan haluavat työpanoksestaan itselleen ja perheelle muutakin kuin kipeän selän.

Harri Jaskari ei ole koskaan kommentoinut plogejaan ja tuskin niitä edes lukee. Mairea ilme kertoo paljon...........

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Korjaan:
Suomessa ei 1990-luvun lamassa konkurssiin joutuneella yrittäjällä ole elämää.

Sama käytäntö jatkuu muutenkin.

Tässä linkissä on OP:n lainasopimuksen hirttosilmukka kohdassa 9.4.
https://www.op.fi/media/liitteet?cid=151705214&src...

Onko muilla pankeilla samoin?
Kun pankin vakavaraisus laskee alle 8 %:n, voi pankki sanoa lainat ylös ja laittaa velallisen omaisuuden lihoiksi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja koska samaisena aikana kurjistettiin köyhimpien ja työttömien,pienituloisten sosiaaliturvaa leikkauksilla.Jotka on yhä voimassa. Niin mistähän ne leipäjonot syntyi -93 jotka vieläkin on katukuvassa.

-Kuuskoski nimitettiin keskustan Esko Ahon johtaman porvarihallituksen sosiaali- ja terveysministeriksi. Hän erosi tehtävästä keväällä 1992 hallituksen tekemien säästöpäätösten vuoksi. Kuuskoski koki, ettei sosiaali- ja terveysministeriölle annettu sananvaltaa säästötoimien kohdentamisesta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

Pitää muistaa, että myös 1990-laman ja konkurssien seurauksena työttömiksi joutuneet ovat kärsijöitä.

Kuntien talousahdinko liittyy samaan asiaan.
Kuntien valtiosuuksia karsittiin rankalla kädellä. Sama meno jatkuu, valtionosuuksia ei ole palautettu.

Kurjistaminen jatkuu.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #12

Totta.Ja vaikka oli nousukausi ja talous parani mitään leikkauksia ei palautettu.Päin vastoin .Tukia heikennetiin lisää ja niiden saamiselle tehtiin työvelvoite--08-10-15.
Nyt-16 lapsilisien ja eläkkkeisiin ei tule ideksikorotusta.

Eikä toimeentulotuen korotus 7e korvaa sitä että köyhät ei saa edes
12xvuodessa lapsilisiä 17v/per lapsi.
Koska ne lasketaan tuloksi ja vähennetään edm.tuesta.
Lapsi saa vain oman toimeentulotuen.Ei lisää siihen kuten muut tulojen päälle.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #12

Ei.Ja kuntien osuuksia vähennettiin jatkossakin lisää.Näin syntyi jonot ja SOTE pehmustettiin siihen. Kun palvelut heikkeni rahan puutteen takia.

Voi olla että tuo yritysten alasajo ja pankkien hyväksi tehty päätös johtui siitä kun ulkomailta oli lainahanat kiinni ja IMF ym.kärkky jo ovella. Jotta saatiin pankit kuntoon .

Mutta salaus asioista viittaa ettei kaikki mennyt ihan oikeudenmukaisesti.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

#15
Kuntien verotus on ihan tolkutonta suhteessa palveluihin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #15

#15

Kyseessä on ainoastaan Suomen oma valtionhallinnonpäätöksenteko ja todellakin nimenomaan presidentti Koiviston määräämä ulkopolitiikka:

Tulevan EY-jäsenyyden ehto eli pankkien vakavaraisuuden nosto eli ETA-sopimuksen liitteisiin kirjoitettun määräys toteutettiin laittomin keinoin.

Myös Valtion vakuusrahasto perustettiin pankkien pelastamiseksi, jolla peiteltiin Suomen Pankin 20 miljardin markan kirjanpitorikos loppuvuonna 1992.

Valtion vakuusrahastoon ja SSP:n pilkkomissopimukseen liittyvät asiakirjat määrättiin sadaksi (100) vuodeksi salaisiksi.

Kjeld Möller on tutkinut asiaa enemmänkin, jopa väitöskirjatutkimuksen joka hyllytettiin.
Ks. varsinkin kohdasta 7:40 eteenpäin
https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kansan vaaleilla valituilla eduskunnan päättäjillä ei ollut muuta "vaihtoehtoa"`? Silloin nämä pettivät kansan luottamuksen .

Menestyvistä yrittäjistä syntyi syrjittyjä työttömiä!

Esko Ahon hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 14.10.1993 neljän pankin KOP:n, OKL:n, PSP:n ja SYP:n sekä valtion vakuusrahaston allekirjoittaman SSP-sopimuksen. Hallituksen talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan kuuluivat
-pääministeri Esko Aho,
-valtionvarainministeri Iiro Viinanen,
-ministeri Mauri Pekkarinen,
-ministeri Jan Erik Enestam ja
- ministeri Toimi Kankaanniemi.

Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen 22.10.1993. Tässä sopimuksessa sivulla 17 määriteltiin, että pankit saavat poistaa ylikapasiteettia seuraavilta aloilta: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, sekä vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus julistettiin salaiseksi.
-Näin pankeille annettiin vapaat kädet poistaa markkinoilta edellä mainittujen alojen yrityksiä ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin.

http://pankkikriisi.blogspot.fi/2008/11/menestynei...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Marja-Liisa Kalkela!

Näiden ministerien toimien määrääjänä oli ulkopolitiikasta (ETA-/EY-jäsenyydestä) Hallitusmuodon 33 §:n valtaoikeuksilla yksin määrännyt presidentti Mauno Koivisto.

ETA-sopimuksen liitteisiin oli kirjoitettu Suomea koskenut mukautusmääräys nostaa pankien vakavaraisuus direktiivin edellyttämälle 8 %:n tasolle 1.1.1995 mennessä.

Suomen pankkien vakavaraisuus ei täyttänyt EY-direktiivin ehtoa ja aika oli käymässä vähiin. Niinpä kaikki konstit otettiin käyttöön yrittäjien ja takaajien omaisuuden ryöstämiseksi pankin haltuun.

Marja-Liisa Kalkela mainitsee myös Valtion vakuusrahaston.
Löysin tiedon, että Valtion vakuusrahastoon ja SSP:hen liittyvät asiakirjat on julistettu sadaksi (100) vuodeksi salaisiksi.
Viimeiset asiakirjat vapautuvat salassapidosta 89 vuoden kuluttua vuonna 2106.

1990-luvun lamaan liittyvistä asioista kertojat on leimattu hörhöiksi.

Mauno Koiviston määräämät asiat ovat tabuja. Valtamedia jättää kertomatta.

Presidentti Koivisto ei noudattanut Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettua vallan kolmijakoa, joten hän teki valtiopetoksen.

http://karjalankuvalehti.fi/images2/pankkikriisi_k...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #11

Totta. Ja salaus kai ja pyyntö lähti pankkimaailman pomoilta.

Tuskin Koivisto olisi sitä yksin päättänyt.Isopääoma puhui.

Siinä on meittin jälkipolville ihmettelemistä . Itse kasvetaan jo koiranputkea tuolloin.
Mutta alkaa jo vähän risoa kun jo kolmatta lamaa maksellaan ja EU pankkien tukia.
Kyllä vähempikin riittäisi. -70 luvun lamahan osui myös isonikäpolven maksettavaksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #14

Kyllä Koivisto yksin määräsi, koska ETA-ja EY-sopimukset olivat ulkopolitiikkaa, josta presidentti Hallitusmuodon 33 §:n mukaan määräsi presidentti.

Pankkien pelastamisessa - laittomin keinoin - oli kysymys ETA-sopimuksen liitteisiin Suomea koskevasta pankkien vakavaraisuuden nostamisessa direktiivin edellyttämälle tasolle.
Kiitos Kjeld "Kelle" Möllerin, löysin tuon määräyksen ETA-sopimuksen liitteistä.

Pankkien johtajat tietenkin huomasivat, että pankit tulevat voittamaan kaikki oikeuskäsittelyt eli, että pankkitukipiikki on auki.

Koiviston konklaavi(6.5.1992) oli pankkien ja velallisten välisten kiistojen oikeuskäsittelyjen vedenjakaja, jonka jälkeen pankki voitti.

Lue Karjalan Kuvalehti 1/2017
"Tekikö http://karjalankuvalehti.fi/images2/pankkikriisi_k...

https://www.youtube.com/watch?v=-vziUPPE7p0&featur...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #14

Kjeld Möller on tutkinut asiaa enemmänkin, jopa väitöskirjatutkimuksen, joka hyllytettiin.

https://www.youtube.com/watch?v=I3LfLx2JNFg
Ks. varsinkin kohdasta 7:40 eteenpäin.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Tämä ei liity yritysten konkursseihin mutta talousongelmiin yleisesti. Talousongelmista kärsivälle yrittäjälle perintätoimistojen perintämaksut ovat suuri ongelma. 200 euron myöhässä oleva vakuutusmaksu nousee helposti sadalla eurolla.

Yksityisten ihmisten kohdalla on lainsäädännössä rajoitettu perintämaksujen suuruutta. Yritysten kohdalla ei näin ole ja tietyt yrityksen vakuutukset esimerkiksi toiminimellä ovat pakollisia ja myöhästyessään perintämaksut nostavat summaa nopeasti. Toiminimi yrittäjä on luonteeltaan enemmän yksityishenkilö kuin esimerkiksi oy tyyppinen yritys ja vastaa koko omaisuudellaan. Perintämaksujen enimmäismäärän määrittäminen ainakin tmi:n, mahdolisesti ay:n ja ky:n kohdalla olisi yrittäjän oikeusturvan ja taloudellisen turvan kannalta yhtä perusteltua kuin aikoinaan yksityisihmisten kohdalla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset