Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Hyysäämistä vai tekemistä?

Työttömyysluvut ovat karua luettavaa. Heinäkuun lopulla työttömiä oli 381 000, joka on yli 30 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysturvamenot ovat nousseet jo yli 5 miljardin euron. Se lähestyy jo vuotuista valtion velanottoa. Laman syvimpänä vuonna 1993 maksettiin työttömille turvaa 5,3 miljardin euron edestä.

Jos työttömyysaika lyhenisi yhdellä päivällä, säästettäisiin 26 miljoonaa plus arviolta 50 miljoonaa tuotannon lisäyksenä. Yhden prosenttiyksikön työttömyyden lasku merkitsisi jo yhden miljardin euron säästöä.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että samanaikaisesti työpaikkoja oli tarjolla 61 200, joka on 5000 työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten. Suomen passivoiva työttömyysturva ei kannusta lähtemään töihin – olisiko jo aika tunnustaa tämä tosiseikka.

Tuttavani merkittävässä rekrytointifirmassa kertoi, että tällä hetkellä etsitään 500 kokkia työsuhteeseen. Työttömänä on 350 kokkia, joiden ei kannata lähteä töihin, koska tarjolla ei ole kokopäiväistä työtä. Ratkaisuna tuodaan kokkeja Filippiineiltä.

Tässä kohtaa voi jo huudahtaa, että me pahvit voisimme herätä! Suomi joutuu vähentämään 600 miljoonaa tuiki tärkeitä koulutusmenoja, mutta täyttämällä vaikka pieneltä osalta nyt vapaana olevat työpaikat säästäisimme työttömyysmenoissa helposti kaksi miljardia.

Keinotkaan eivät ole rakettitiedettä. Ensinnäkin sovitetaan työttömyysturva ja työnteko sellaiseksi, että aina kannattaa ottaa työ vastaan. Mallina voisi olla vaikka kokoomuksen ehdottama perustili. Rationaaliset perustelut työn pakoilulle loppuisivat.

Toiseksi tehostetaan ”työn etsimistä”. Voimme toteuttaa esimerkiksi Henkilöstöpalveluyritysten liiton esittämän palvelusetelin käyttöönoton. Ehdotuksessa sähköinen palveluseteli (arvo esimerkiksi 2000 euroa) lähetetään automaattisesti kaikille työnhakijoille kuukauden työttömyyden jälkeen.

Sitten työnhakija valitsee akkreditoidun tahon (TE-toimisto, yksityiset välitysfirmat jne) ja valinnan jälkeen maksaa palvelusetelillä 600 euroa (30% setelin arvosta) etukäteen palveluista. Loppusumma maksetaan vasta, mikäli työllistyminen onnistuu. Johan tulisi intoa työpaikan etsimiseen.

Kolmanneksi helpotetaan vihdoinkin ihmisten rekrytointia. Ensinnäkin uuden työntekijän koeaika pitää nopeasti saada ainakin puoleksi vuodeksi, jotta nähdään kunnolla, soveltuuko henkilö työhön. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkan sivukulut voitaisiin puolittaa. Paikallista sopimisoikeutta pitää nopeasti lisätä.

Uskon, että jo edellä mainituilla toimilla saamme 2 miljardin säästöt työllisyysmenoissa ja voimme palauttaa koulutuksen ja osaamisen taas kunniaan Suomessa. Elämä on arvovalintoja hyysäämisen ja tekemisen välillä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Koittakaahan päättää montako tuhatta työtöntä Suomessa pitää olla,että inflaatio ei lähtisi laukkaamaan...kysy vaikka Vartiaiselta neuvoa ja tule sitten kertomaan työttömyydestä lisää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikään em. ehdotuksista ei olennaisesti paranna työllisyyttä kun jokaista avointa työpaikka kohden on kymmeniä, ellei satoja hakijoita.
ennen valtio ja kunnat järjesti hätäaputöitä ja työllistämistöitä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Porvarimiljonäärit hylkäävät Suomen. Pääministeri piilottelee miljooniaan ulkomailla, vauraat elintasomiljonäärit ja eläkeläiset pakenevat nollaveromaihin ja se "johtuu suomalaisten liian korkeasta palkkatasosta"?

Voimme aivan absoluuttisesti huomata, että Suomea johtaa itsenäisyytemme ajan isänmaattomin hallitus.

http://yle.fi/uutiset/professorin_yllatysvaite_vie...

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Yksi miettimisen arvoinen seikka olisi suhteuttaa työnantajamaksut palkkakustannuksiin liikevaihdosta.

On aloja joissa palkanosuus liikevaihdosta voi olla jopa 85% ja aloja joissa se on vain muutama prosentti

Useimmiten alat joissa on suuri palkkaosuus prosentti ovatkin juuri ihmisiä tarvitsevia yrityksiä ja he ottaisivat helpommin lisää työväkeä jos siihen olisi edellytyksiä.

Tällähetkellä keskiarvo palkkakustannusten osuus liikevaihdosta on 13,5% tätä voisi pitää lähtökohtana työnantajamaksujen perus osana, sen jälkeen kun palkkakustannukset nousee niin työnantajamaksut alenee.

Tässä olisi se hyväpuoli, että työnantajat laskisivat tarkemmin kannattaako vähentää työntekijöitä vai ei.
Samaten tuotanto paranee ilman suurempia lisäyksiä palkkakuluihin nähden.

Vieläkö huomioidaan se että jokainen työtön joka työllistyy tällätavoin on poissa työttömyyskortistosta, eikä tarvitse asumistukia eikä monesti perustoimeen tulotukia, kompensoituu lisääntyneellä verotuksella sen mitä työnantajamaksuissa menetetään.

Kukaan osapuoli ei häviä mitään, päinvastoin. Jokainen voittaa omallatavallansa.

Tämä oli vain ajatus jota voisi miettiä, olisiko tässä mitään järkeä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kilpailukyvyn kannalta pitää myös miettiä mikä palkkakustannusten osuus on yritysten arvonlisästä. Keskimäärin se on noin 50-60%. Sillä arvonlisällä tehdään kuitenkin se toiminta kannattavaksi, ei liikevaihdolla.

Ehkä yleisemmin voisi vain sanoa että verotuksen painopistettä pitäisi siirtää tuotannon ja työn verotuksesta kulutuksen ja voitonjaon verotuksen suuntaan. Laskemalla esimerkiksi työn sivukuluja miljardilla ja verottamalla sen saman summan lisää arvonlisäverona, yrityksen tuloverona sekä osinkojen verotuksessa, verotulot, osinkojen nettomäärät tai palkat eivät laskisi mutta suomalainen tuotanto saisi hiukan suhteellista etua.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Arvonlisäverokantojen entisestään eli tapista vielä ylöspäin hilaaminenhan se kulutuskysynnälle gutaa tekisikin. Sinä, Pekkaseni, taidatkin olla etevä matemaatikko ja realisti.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

ALV on vain yksi tekijä kuluttajahinnan muodostuksessa. Tuotantokustannusten lasku laskisi osaltaan vastaavasti kuluttajahintaa. ALV on myös juuri yksi IPUlaisten esittämän robottiveron muoto. Se kohdistuu lisäarvoon myös silloin kun ihminen "ei tuota sitä".

Edit. Ainiin ja ALV:tä peritään sekä kiinalaisesta että suomalaisesta työstä jotka myydään täällä. Tuloveroa esimerkiksi peritään vain suomalaisesta.

Jaakko Häkkinen

"Tuttavani merkittävässä rekrytointifirmassa kertoi, että tällä hetkellä etsitään 500 kokkia työsuhteeseen. Työttömänä on 350 kokkia, joiden ei kannata lähteä töihin, koska tarjolla ei ole kokopäiväistä työtä. Ratkaisuna tuodaan kokkeja Filippiineiltä."
-- Aivan pimeää touhua!

Hyviä ideoita. Ilmeisesti jonkinlainen perustulo olisi ainoa keino purkaa kannustinloukut. Kokoomuksen perustili laskettaneen näihin?

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

HJ: "Mallina voisi olla vaikka kokoomuksen ehdottama perustili."

Ei voisi. Laitaoikean malli käytännössä lopettaa yhteiskunnan: tuloksena vahvimpien ja ahneimpien selviäminen ja rikastuminenkin normaalien ihmisten kustannuksella. Realistinen ja riittävä perustulo on ratkaisu, ja IPU:n malli on näkemistäni mielekkäin, joskin mielekkyyttä on parissa muussakin mallissa.

HJ: "Voimme toteuttaa esimerkiksi Henkilöstöpalveluyritysten liiton esittämän palvelusetelin käyttöönoton..."

Emme voi. Henkilöstöpalveluyritykset ovat itsessään laillistettua varkautta, jota ei terveessä yhteiskunnassa tarvita. Työn välittäminen tapahtukoon julkisen toimijan kautta.

HJ: "Ensinnäkin uuden työntekijän koeaika pitää nopeasti saada ainakin puoleksi vuodeksi..."

Ensinnäkin ei pidä. Nykyinen koeaika on vähintään riittävän pitkä eikä ajan pidentäminen palvele varsinkaan pysyvyyttä - sen enempää työntekijän kuin myöskään työnantajan kannalta - ja oletan jopa kokoomuslaisen oivaltavan tämän, kysehän ei ole rakettitieteestä.

HJ: "Paikallista sopimisoikeutta pitää nopeasti lisätä."

Ei pidä. Kohtuullinen ennustettavuus ja yleisesti ymmärrettävä käsitys toimivasta palkkatasosta on etu myös työnantajalle. TES:hän ei ole ylin sallittu palkka vaan alin ja hyviä tekijöitä saa rahalla sekä muilla kannustimilla.

Ja lopuksi, Harriseni, omin sanoinesi "tässä kohtaa voi jo huudahtaa, että me pahvit voisimme herätä!" Herääpä siis, Harri, ja yritä edes ensimmäisen kerran elämässäsi nähdä, että työ- ja elinkeinoelämä on kokonaisuus, sen sijaan, että vuodesta toiseen tietoisesti näet ainoastaan avaimenreikäperspektiivistä ja sieltäkin vain yhteen suuntaan, jolloin näkymäsi todellisuuteen on perin rajallinen. Näkeminen on osaltaan tahdon asia. Ensin on katsottava ja suostuttava näkemään, näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat ja mieluiten kokonaisina.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Oletko harkinnut uraa AY-jyränä? Olisi lahjoja tuohon eieiei-hokemiseen.

Käyttäjän SaaraSeittenranta kuva
Saara Seittenranta

Työttömistä työnhakijoista käsittääkseeni yli 100 000 on työkyvyttömiä työnhakijoita. Tämä työkyvyttömien työnhakijoiden määrä on käsittääkseeni kasvusuuntainen. Samaan aikaan eläkelaitokset taitavat riemuita siitä, että työkyvyttömyyselääkkeelle siirtyvien määrä on laskenut. Johtuen siitä, ettei nämä eläkelaitosten lääkärit myönnä niitä työkyvyttömyyseläkkeitä. Nämä työeläkelaitosten ja KELA:n lääkärit tekevät päätöksiä välittämättä potilaita/ asiakkaita hoitavien lääkäreiden mielipiteistä. He tekevät päätöksen tapaamatta potilasta / asiakasta. Luonnollisesti jonkun tälläisen tahon päätös ihmisen työkykyisyydestä ei tee ihmisestä yhtään sen työkykyisempää. Eläkelaitokset voivat sujuvasti myöskin hylätä monisairaiden ihmisten kuntoutustukihakemuksia. Sekään ei tee kenestäkään työkykyistä. Työttömyysturvamenot kasvavat samaan aikaan, kun eläkelaitokset kykenevät vähentämään omia menojaan. Samaan aikaan suuri osa näistä työkyvyttömistä työnhakijoista on vailla asianmukaista terveyden - ja sairaanhoitoa. Kun on työtön ja työkyvytön, niin se ei kiinnosta ketään. Tässä maassa pyritään kylläkin estämään joidenkin sairausryhmien asiamukaista hoitoa, siihen voi osallistua mm. KELA:n lääkäreitä. Tämä tarkoittanee sitä, ettei kaikilla työkyvyttömillä työnhakijoilla ole minkään näköistä resurssia siihen, että he pystyisivät tekemään töitä sen toimeentulonsa eteen, vaikka halukkuutta olisi.

Suomen passivoiva työttömyysturva on hyvin suhtellinen. Työmarkkinatuki on reilut 500 euroa kuukaudessa. Onko se liikaa? Ei ole. Suomi on saannut huomautuksen liian matalasta sosiaaliturvasta.

Toinen juttu, jos duunari tienaa jossain pääkaupunkiseudulla vaikka kuukausipalkkana käteen 1200 euroa kuukaudessa. Maksaa vuokraa 700 euroa kuukaudessa, niin käteen jää se 500 euroa kuukaudessa. Tässä tapauksessa ei varmastikaan kannata muuttaa sen työn perässä pääkaupunkiseudulle. Duunareiden työehtosopimusten mukaiset palkat ei ole mitenkään tähtitieteellisiä. Jonkun työn perässä muutamiseen vaikuttaa pääkaupunkiseudulla niin ikään se asumisen hintataso. Jos tuttavasi maksaa niille kokeille jotain pientä esim. yllä mainittua liksaa, niin en ihmettele jos kokkeja ei löydy. Noi siirtotyöläisetkään ei välttämättä viivy pitkään täällä, kun huomaa miten muualla maailmassa voi saada enemmän rahaa. Onhan tänne yritetty tuoda hoitajiakin filipiineiltä, mutta jonnekin hekin ovat kadonneet. Ei niitä ainakaan siellä tainnut enää olla, jonne näitä hoitajia joskus haettiin.

Oletko ajatellut yhtään, et täällä on työttömiä, jotka laittavat satoja työhakemuksia, saamatta edes aina sitä vastausta siltä kunnianarvoiselta työnantajalta. Jossain vaiheessa ihmisten innokkuus työnhakuun sitten vaan lopahtaa, ja ymmärrän sen täysin - jos vuodesta toiseen pistää hakemusta hakemuksen perään, eikä pääse edes työhaastatteluun.

Joskus tuntuu myöskin, että työnantajilla on niin tähtitieteellisiä vaatimuksia sille työnhakijalle, ettei ihmiset edes viitsi vastata niihin hakemuksiin. Nuorten varsinkin on vaikea työllistyä, jos haetaan kokenutta ja kaiken tietävää. Joskus itsekin törmännyt siihen, kun ei tiedä jotain järjestelmää tai ei ole ollut jonkun työnantajan palveluksessa aiemmin, tai tehnyt sitä nimenomaista työtä, niin ei pääse edes haastatteluun. Sekään ei yhtään innosta, jos pääsee työhaastatteluun kuuntelemaan päänaukomista ja mollaamista. Jos on hyviä työnantajia, niin ei heillä ole mitään ongelmaa saada työntekijöitä. Ei se ole kaikkien työttömien vika, et joissain työnantajissakin on vikaa, - ja joillain ei vaan ne ihmiset pysy töissä. Työpaikoillakin on parannettavaa ja kehitettävää. Yrityksen maineella on merkitystä. Ihmiset voivat googlailla tänä päivänä siitä, et millainen joku työpaikka on. Työntekijöiden vaihtuvuus kertoo huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista. Joskus myös kielii siitä, ettei jonnekin vain enää haluta töihin.

Työpaikoilla pitäsi kyllä siirtyä enemmän tähän päivään liittyviin toimintatapoihin, yrittäjämäiseen toimintaan. Byrokratiasta ja käskyttävästä kulttuurista pitäsi päästä vuoropuheluun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pieni perustulo toki ratkaisisi koko eläkeongelman. Työkyvyttömyyseläkkeelle ei tarvitsisi hakea kun eläke olisi se perustulo. Samalla terveydenhuollon kuormitus vähenisi merkittävästi kun kymmenen tuhatta lomakepotilasta poistuisi jonosta.

500€ kuussa ei ole likipitäenkään se suomen perusturvan taso. Esimerkiksi Helsingissä vuokrat ja muut menot huomioiden sekä maksuhelpotukset laskien toimeentulotuki nousee helposti sinne 1300€ joka on jo rutkasti huomautusrajojen yläpuolella. Se vastaa Bruttona 10€ tunti kokopäivätyötä.

Jos laittaa satoja työhakemuksia saamatta edes vastauksia, on ihan oikeasti jo syytä harkita 1) koulutusta tai 2) työnhakukurssia. Vaikka etenkin jälkimmäinen kuulostaa tylsältä, nykyään todella monelta se CV:n ja hakemuksen kirjoitustaito puuttuu täysin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Todella hyvä kirjoitus.

Kun kouluttauduin metallialalle työnantajan aikuiskoulutuksen kurssille. Niin siellä oli eräs pitkään raskasta työtä tehnyt lähes eläkkeellä oleva henkilö. Hän ei päässyt eläkkeelle, koska lääkäri Kelassa päätti hänen olevan työkykyinen vaikka kolme muuta lääkäriä olivat toista mieltä, kädet, selkä ja polvet rikki. TE-keskus oli sen miehen pakottanut ottamaan kurssin ja käymään 3 kk kurssitusta ja 3 kk työharjoittelua työnantajan työpaikalla ja kun työnantaja valitsee ne potentiaaliset työntekijät. Mies vapautui ja sai jäädä työttömäksi istuttuaan enimmän aikaa tumput syvällä työhaalarien taskuissa.

Mielestäni tuollainen pomputtaminen oli hävytöntä ja olisi se yhden miehen sijaan voitu kouluttaa joku nuorempi jannu saamaan jalkaa väliin työelämään.

Ne päättäjät eivät myös ymmärrä, että jos joku on asunnossa vankina eikä kykene esim. asuntolainan takia muuttamaan työn perässä. Luottotietojen häiriö estää vuokraamasta tilapäistä asuntoa.

Tuossa on vähän tietoa, mitä halusin lisätä mutta paljon olisi kirjoitettavaa.

Tällaiset sähläykset osoittaa, että Suomessa on paljon korjattavaa byrokratiassa ja ettei ihmisille edes anneta pienistä asioista anteeksi vaan annetaan kärsiä.

EDIT: Laitettu osoittamaan kommenttiin #10, jostain syystä Puheenvuoro ei näytä kunnolla kenelle on osoitettu kommentti.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Suomen passivoiva työttömyysturva on hyvin suhtellinen. Työmarkkinatuki on reilut 500 euroa kuukaudessa. Onko se liikaa? Ei ole. Suomi on saannut huomautuksen liian matalasta sosiaaliturvasta."

Kyllä tuo 500 on passivoiva kun sen saava ei suostu työhön josta saisi vaivaiset 300 tai 400 kussaa. Entä miksi sitten pitäisi suostua? No jotta Suomen vienti saadaan jaloilleen ja kilpailukyky kuntoon viis siitä teetetäänkö työt suomessa nälkäpalkalla ja huonoilla työehdoilla suotuvathan ihmiset (ja lapset) Etiopiassa ja Bangladeshissakin siihen. Jos työtekijä vaatii parempaa palkkaa tai päästä käymään vessassa aletaan solvaamaan laiskaksi ja ahneeksi. Eihän työssä ole kyse siitä että palkalla tulisi kattaa elämistä saati asumista, työtä kun tehdään ihan vain työn ilosta. Sitten on paljon parjattu ALV, jonka nosto ei vaikuttaisi kenenkään elämään.

Niinkö?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Jaskari sanoo: "Samanaikaisesti työpaikkoja oli tarjolla 61 200."

TE-ministeriön toissapäiväinen tiedote sanoo: "Kaikkiaan TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna 61 200 työpaikkaa."

Haastan Jaskarin etsimään ylläolevista väittämistä keskeisen ajatusongelman. Helpotan hommaa ja annan vihjeiksi sanat "samanaikaisesti" ja "kaikkiaan". Ei ole paha rasti; kouluni kuudesluokkalaiset selvittivät aamulla paljon vaikeampia pulmia.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Kysymys Pekalle.

"Kilpailukyvyn kannalta pitää myös miettiä mikä palkkakustannusten osuus on yritysten arvonlisästä. Keskimäärin se on noin 50-60%. "

Kuinka palkjon on sitten materiaalikustannukset yritysten arvonlisästä jos ne ovat 60% liikevaihdosta?

Tilastokeskus tietoa.

Vuonna 2014 metallin vientiteollisuuden palkkakustannusten oasuus oli 7% liikevaihdosta, materiaali ja raaka ainekustannusten ollessa 60%

Nähdäksen ei ole eroa laskennallisesti, osatanko työvoimaa ( 7% liikevaihdosta) vai rautatankoa ( 60% liikevaihdosta) josta ostamani työvoima sorvaa akselaeita

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Voit toki etsiä halvempia toimittajia saadaksesi kilpailuetua mutta hankalaa se on. Teräs maksaa sen muutaman hilun kilolta ostit sitä sitten missäpäin maailmaa vain.

Arvonlisä on se josta maksetaan palkat, investoinnit ja elätetään valtio. Ja kun minä ostan yhden konetunnin koneistuskeskukselta, puolet hinnasta muodostuu työntekijän palkasta.

Arvonlisä myös kumuloituu tuotantoketjussa. Jos minä ostan tangon terästä, sen kuljetuksessa, valmistuksessa, Malmin rikastamisessa ja etsinnässä jne jne on sisällä työvoimakustannuksia. Minulle se on raaka-aine ja jollekin toiselle jaloste. Talous toimii arvonlisäyksellä.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Arvonlisä on se josta maksetaan palkat,"

Arvonlisä on myös prosenttiosuus liikevaihdosta, sen sisällä olevat kustannukset ovat prosenttiosuuksia arvonlisä osuudesta.

Eli jos yrityksen palkkakustannukset ovat 7% liikevaihdosta ja arvonlisäosuus on 14% liikevaihdosta, niin sen sisällä palkkakustannukset ovat 50%

"Ja kun minä ostan yhden konetunnin koneistuskeskukselta, puolet hinnasta muodostuu työntekijän palkasta."

Kirjanpidollinen kikkailu kustannuksista. Jos minä yrittäjänä jo omistan koneet ja laitteet, en minä käytännössä niitä enää uudelleen maksa, vaan maksan työntekijän palkan joka on suoraan palkkakustannus, muut ovat tuotantokustannuksia. Mutta kun myyn tuotteen eteenpäin, silloin lasken kokonaiskustannukset, koneiden käyttökustannukset, materiaalit sekä työntekijän palkkakustannukset jotka ovat osa kokonaiskustannuksia tuotteen valmistuksen kannalta, kun lasketaan hinta myytävälle tuotteelle.

"Arvonlisä myös kumuloituu tuotantoketjussa. Jos minä ostan tangon terästä, sen kuljetuksessa, valmistuksessa, Malmin rikastamisessa ja etsinnässä jne jne on sisällä työvoimakustannuksia."

Yrittäjälle ei ole mitään merkitystä mistä osatekijöistä hankkimansa raaka-aineen hinta muodostuu ja toimittaako sen perille vaikka ajokoira.
Vain sillä on merkitystä millä hinnalla sen saa hankittua itselle sekä millä kateprosentilla sen voi myydä eteenpäin uutena tuotteena.

Kun toimin itse yrittäjänä, näillä perusteilla laskin kannattavuuden.
Kirjanpitäjä laski sitten erilllaisilla "kikkailuilla" miten kuluja saatiin kirjanppidollisesti sopiviksi.

Käyttäjän HenriMantysaari kuva
Henri Mäntysaari

Olisi kiintoisaa saada Jaskarin kommentti tähän.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Maassa on kalliisti koulutettuja työttömiä, mutta ehkä Jaskari tietää senkin, ettei valtiotyönantajallekaan kelpaa edes ilmainen työ?
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&sou...

Käyttäjän jyrkikasvi kuva
Jyrki Kasvi

Ja kuten hyvin muistamme, yksi työssäkäyvä työllistää myös muita, kun on varaa käyttää palveluita ja ostaa tuotteita, ja ne muut edelleen muita. Eli noiden 5000 paikan täyttäminen loisi lisää avoimia työpaikkoja.

Taudinkuvasta olen hyvin pitkälle samaa mieltä, lääkkeistä joudumme varmaan hieman keskustelemaan. Onhan tämä hullua, että eräskin tuttavani joutui pyytämään työnantajaa irtisanomaan itsensä, koska hänen perheellään ei ole varaa siihen, että hän on töissä. Töiden loppuminen nosti kuukausituloja satasilla, ja se on lapsiperheessä iso raha.

Mallina voisi olla vaikka perustulo, jolloin työtä kannattaisi aina ottaa vastaan ;)

Vellu Väisänen

Passivoiva työsuhdeturva?? Miten pihalla voi kirjoittaja olla? Eiköhän se passivointi tule byrokratian ja sanktiomentaliteetin kautta, nää on niin hottista suomessa. Mikä yleensä on työpaikka? Ne nimikkeet, jotka on suomeksi paskan myyntiä puhelimessa provisiopalkalla? Se, että Stocka lähettää irtisanotulleen mahdollisuuden hakea 2 kk:n työsuhteita? Piipahdin Islannissa, hieno syke. Sitä maata EI olla ajamassa alas. Töitä on ja siellä sillä on arvo. Siitä saa myös rahapalkkaa oikein.

Käyttäjän perkelix kuva
Martin-Éric Racine

Todellisuudessa on mol.fi:ssa noin 12,000 työpaikkaa joista noin 9,000 ulkomaillla ja noin 3,000 Suomessa. Työttömiä taas on Suomessa noin 400,000. Työn etsimistä ei siis tarvitse tehosta, vaan työpaikkojen luomista täytyy pikapuoliinkin tehostaa.

Osa-aikaisen työn ei yksinkertaisesti kannata, kahdesta eri syystä: 1) sillä palkalla ei elää, 2) sosiaaliturvan täydentävät tuet eivät reagoi riittävän nopeasti vaihteleviin tuloihin.

Käyttäjän PasiMoilanen kuva
Pasi Moilanen

Olisko Jaskari reilua aloittaa pyykinpesu omasta pesästä ja lakkauttaa takautuvasti ex. kansanedustajien elinikäinen sopeutuseläke? Ei onnistu vai? No sitten vaikka laskea nykyedustajien "sopeuttamiseläke" normaalien palkansaajien 500 päivään? Mielestäni tämän jälkeen olet oikeutettu ottamaan kantaa työttömän reaktioon ottaa vastaan tilapäistyötä! Tulkaa nyt herran tähden alas kansan pariin sieltä norsuntornista.
Vai mitä sanot nelikymppisestä ex. kansanedustajasta joka eleilee eläkkeellä vaikka omassa kylässä on avoin opettajan paikka josta ko. kansanedustaja 12 vuotta aiemmin loikkasi eduskuntaan...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Reilua olisi kansanedustajan lukea ja vastailla kommentteihin mutta herra vaan vastaa liian harvoin.

Muistin tämän juuri ja ei olisi pitänyt kirjoittaa tänne Jaskarin blogiin.

Krista Sorri

Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että työttömiä on liikaa. Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuun lopun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä on 381 600. Joukossa on varmasti myös niitä, jotka eivät edes halua mennä töihin. Joukossa on kuitenkin kaltaisiani kohtuullisesti koulutettuja yksinhuoltajia, jotka sattuvat asumaan "väärässä maakunnassa". Valtionhallinnon vuosikymmeniä toteuttaman helsinki-keskeisen politiikan ansiosta suuri osa avoimista työpaikoista on pk-seudulla. Em katsauksen mukaan avoimia työpaikkoja oli te-toimiston tiedossa heinäkuun lopussa 29 936 (en tiedä, mistä olette oman lukunne saanut, mutta tämä nyt ainakin on virallinen tilasto). Näistä työpaikoista 35% on Helsinki-Uusimaa-alueella (työttömistä 27% sijaitsee samalla alueella).
Tämä keskittyminen johtaa siihen, että väestö pakkautuu pienelle pläntille, asuntojen hinnat nousevat ja paine palkkojen nostamiseen nousee nousemistaan. Kannattaisiko harkita esim teollisuuden polttoaineverotuksen keventämistä, jotta työpaikat jakautuisivat laajemmalle alueelle? Aikaa myöden myös palvelujen tarve laajenisi maakunnissa ja ne 350 kokkiakin löytäisivät työpaikan perheensä läheisyydestä.
Kaikenkaikkiaan toivoisin teidän huomioivan, että vaikka kaikki työttömät olisivat päteviä kaikkiin avoimiin tehtäviin, olisi silti 13 henkilöä per avoin tehtävä. Työttömyysturvaamme sisältyy ikäviä kannustinloukkuja, mutta en usko, että edes merkittävä osa työttömistä on työtön chillaillakseen. Kovin moni meistä haluaisi mahdollistaa lapsilleen harrastusmahdollisuudet ja lomamatkat, eikä niitä niin vain säästetä työttömyyskorvauksesta.

Käyttäjän JouniJoneViitanen kuva
Jouni Viitanen

Eipä ole kokin eikä tarjoilijan paikkaa auennut, ei edes sitä osa-aikaista. Hakenut tänä vuonna ainakin 40 paikkaan. Ei edes haastatteluun ole kutsuttu.Ollut kuitenkin yli 25 vuotta alalla josta 9 vuotta esimiehenä ja pystyn tekeen molempia puolia. Enkä asu maalla jossa yks -kaks kuppilaa.
Entisen työnantajan palveluksessa saanut tehdä muutamia vuoroja tänä kesänä, mutta hänelläkään ei ole enempää ollut tarjota.
Et älä sää Jaskari jauha pas***, ettei ihmisiä työt kiinnosta.

Jukka Luosujärvi

"Tuttavani merkittävässä rekrytointifirmassa kertoi."

O.o Jopas nyt, faktat kehiin poju, niin katsotaan yhdessä miksi 350 kokkia ei mene täyttämään niitä 500 paikkaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset