Arkadianmäen heikkoja signaaleja

Iloinen nollatyöntekijä

Olen viime päivinä ollut ”työharjoittelussa” useammassa pienyrityksessä. Tiistaina olin puoli päivää paistamassa herkullisia leipiä, keskiviikkona korjasin kolariautojen etuovia ja tänä aamuna lämpöeristin selluvillalla omakotitalon välikattoa. Jo näissä kolmessa yrityksessä on tarjolla lähes kymmenen lisätyöpaikkaa – jos vaan uskaltaisi ottaa uusia työntekijöitä.

Mikä sitten estää uusien työntekijöiden palkkaamisen? Pelko siitä, että laskusuhdanteessa kustannuksia ei pysty sopeuttamaan. Yhden toimitusjohtajan lausahdus oli kuvaava: nyt tarjoamme pidempää toimitusaikaa asiakkaille pienemmällä porukalla. Toinen vaihtoehto olisi ottaa viisi uutta työntekijää ja nopeuttaa palvelua. Mutta mitä sitten teemme, mikäli kysyntä hiljenee?

Haastattelin työn lomassa yritysten omistajia ja työntekijöitä. Kaikki kehuivat, että kun yhdessä sovitaan, homma sujuu. Mikä sitten tekee meidän norsunluutornien näkökulmasta paikallisesta sopimisesta niin hankalaa? Meneekö työmarkkinajärjestöiltä valta? Eikö enää liityttäisikään ammattiliittoihin? Samalla valitettavasti estämme ihmisten palkkaamisen.

Toinen ajankohtainen keskusteluteema TET-jaksollani liittyi työaikaan. Kaikkien mielestä olisi järkevä maksaa tehdystä työstä. Myös minusta se kuulostaa loogiselta. Nyt meidän on lopultakin aika tunnustaa, että meillä on uskomattoman paljon palkallisia vapaita.

Sitten tuli puheeksi monien vihaamat ”nollatyösopimukset”. Tämä nimikin on yhtä kamala kuin ”pakkoyrittäjyys”. Yllätyin kun nuori nainen kertoi, että hänellä on kolme nollatyösopimusta ja hänen mielestä ne ovat mahtavia. Onko nainen tullut hulluksi? Päinvastoin!

Nainen kertoi, että aamupäivällä hän hoitaa kahta perheen esikouluikäistä lasta ja tekee samalla yhden yrityksen kirjanpitoa ja laskutusta. Sitten hän on ilmoittautunut kolmeen kauppaan ”nollatyösopimuksella”.  Koska hän ei saa ”varallaolopalkkaa”, se on aina kauppojen onni, mikäli hänellä sattuu olemaan aikaa. Ratkaisu on aivan ideaali hänelle ja töitä riittää.

Näiden kokemusten perusteella voi vaan kysyä, puhutaanko me pelkästään makrotason jargonia kilpailukyvystä ja Suomen selviytymisestä. Sen sijaan meidän kaikkien poliitikkojen olisi syytä käydä TET-aamupäivässä vähintään kerran kuukaudessa. Päätökset aidoista uusista työpaikoista syntyvät näiden ihmisten mielissä, ei eduskunnan ja hallituksen kabineteissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (51 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Potentiaalinen ääneni saaja - Jaskarin pitkään talousasioissa edustama järkevä linja puhuu puolestaan.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Jaskari jaksaa hämmästyttää, erittäin hieno tempaus vaalien alla, voisin jopa äänestää Jaskaria, jos olisin samasta vaalipiiristä. Onnea vaaleihin H Jaskari.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Miten kehtaatte??Ihminen joka väittää työntekijöitä alkoholisteiksi,sanoessaan ensimmäisen sairauspäivän johtuvan krapulasta!

Kuinka kauan teette duunia nollasopimuksilla?Saatko leipäsi niillä?Elätät perheesi,maksat vuokrasi,talolainasi,laskusi jne.jne.

Suunnittelet elämää yhtä päivää pidemmälle?

Olet kuukauden ilman työtunteja?Kun satut sairastamaan,ei tunteja enää anneta ,jos et ole aina valmis lähtemään,tunteja ei heru,OLET KOKO AJAN VARALLA,SILLÄ EROTUKSELLA,ETTÄ MITÄÄN PALKKAA ET SIITÄ SAA,JA MITÄÄN VARMAA DUUNIA EI OLE.

Toinen kokoomuslainen,joka tilastojaan esitteli,johti harhaan niitä,jotka eivät tiedä,kuinka paljon on heitä,jotka pakosta joutuvat tekemään kahtakin duunia,ja osa-aika,pätkätyö ynm.hanttihommia:opiskelijat ovat he,joille nollasopimukset käyvät.Kaikki muut haluavat vakituisen työn,tai lisää tunteja.Niitä vain ei ole.Sekoitatte mielellänne opiskelijat ns.aikuisiin perheellisiin,ja niihin joiden leipä on kiinni duunista saadusta palkasta,ja varmuudesta huomisesta.

Onneksi liitoissa on yhtenäinen EI,nollasopimuksille,ja sama on saatava myös osa-aika,pätkätyö töihin,joissa ihmisiä käytetään hyväksi.Mukaan lukien kaikki ilmaistyöt ynm.määräaikaisten työsuhteiden jatkaminen vuosikausia.Te,jotka ajatte 6 kk.koeaikaa,eli työntekijöiden hyväksikäyttöä koeajan pidentämisen muodossa:6kk.sitten potku takapuoleen,ja uusi koeaikainen tilalle.Ei tarvitse nostaa palkkaa,ei vakinaistaa,koska syitä ei koeajalla pois potkimiseen tarvita.

Työelämään tutustuminen
Työelämään tutustuminen eli TET[1] on peruskoulun yläkoulun oppimäärään sisältyvä lyhyt työharjoittelu.[2] TET on osa koulunkäyntiä, joten siitä ei makseta palkkaa eikä oppilas ole työsuhteessa TET-paikkaansa. TET järjestetään yleensä 8. ja 9. luokalla (joissain kouluissa pelkästään 9:nnellä), mutta joissain oppilaitoksissa myös 7. luokat käyvät TET:issä esimerkiksi oman koulun keittiössä tai vanhempansa/lähisukulaisensa työpaikalla. TETin kesto vaihtelee. Lyhyimmillään se voi olla 7. luokalla yhden päivän ja joissakin kouluissa kaksi viikkoa 9. luokalla.

TET-jakson aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti yritysten ja työyhteisön toimintaan. TET on monelle nuorelle ensimmäinen kokemus työelämästä. Nuori pääsee näkemään, millaista on työelämä, millaista on olla työntekijä, millaista on toimia työyhteisössä. Tutustumisjakson aikana nuori voi päästä tutustumaan useampiin ammatteihin ja aloihin ja saada näin tietoa ammatinvalintasuunnitelmiensa tueksi. TET:n tavoitteena on koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen laajentaminen ja tehostaminen. Nuoret saavat ainutkertaista tietoa ja omakohtaista kokemusta työelämän vaatimuksista, asetelmista ja oikeasta tekemisestä. Yrityksille puolestaan avautuu mahdollisuus vaikuttaa oppilaiden asenteisiin.

Oliko pikkasen myöhäinen TET-jakso?

Pekka Pylkkönen

Itse aloitin myös työurani käytännössä nollasoppareilla vuokrafirmoissa. Olin erittäin tyytyväinen.

Jos sinä tai joku muu ette ole tyytyväisiä niin ei kai se tarkoita että nollasoppari pitäisi kieltää minulta tai kaveriltani?

Missä firmassa olet kirjoilla? Kannattaisiko vaihtaa? Tai kouluttautua?

Käyttäjän SamuSchwartz kuva
Samu Schwartz

Rauhoitu nyt hyvä ihminen!

Nollasopimus on aina parempi kuin ei mitään. Jos työntekijälle ei nollasopimus kelpaa, sopimukseen ei kannata laittaa nimeään. Ei työlainsäädäntöä voi säätää vastaamaan vain kokoaikaisia työntekijöitä ja kokoaikaisien palkkaamisen tarpeessa olevia työnantajia varten.

Nollasopimusten kieltämisellä ei saada mitään aikaan ja se vain monimutkaistaisi työlainsäädäntöä entisestään. Mainitsemallasi tavalla saman työn pätkittäminen useisiin määräaikaisiin työsuhteisiin on jo valmiiksi kiellettyä, joten en ymmärrä sen argumenttiarvoa. Mitä lisäarvoa nollasopimusten kieltäminen toisi?

Aivan kuten Jaskari sanoi, Suomen massatyöttömyyden yksi syy on juuri se, että työntekijän palkkaaminen on todella iso riski, koska jos työntekijä muuttuu taloudesta tai henkilöön liittyvästä syystä rasitteeksi, hänestä on hankala päästä halvalla eroon. Työvoiman tarpeen pitää olla todella suuri, jotta palkkaamisen riski kannattaisi ottaa. Tämän vuoksi moni työtä haluava jää palkkaamatta vaikka työvoimaa tarvittaisiinkin.

Ammattiliittoja ei kiinnosta pätkääkään työttömät tai lisätyön tarpeessa olevat. Niitä kiinnostavat vain heille ylisuuria jäsenmaksuja verovapaasti maksavat, kokoaikaiset duunarit, joita heidän mielestään olisi parempi palkata yksi kolmen nollasopparilaisen tai osarin tilalle. Vaihoehtoisesti "jämätyö" näiden kannan mukaan pitää teettää ylitöinä jo kokoaikaisessa työsuhteessa olevilla.

Palkkaisitko itse 3000/kk palkalla työntekijän, joka roikkuu tilanteessa kuin tilanteessa housuissasi kuin takiainen, vai palkkaisitko mielummin 4000/kk palkalla, jos tiedät, että pääset hänestä eroon, kun tarvetta hänelle ei enään ole?

Meidän jo valmiiksi älytön työlainsäädäntö on yksi keskeisimmistä syistä Suomen katastrofaaliseen taloustilanteeseen, josta ei pitkän päälle hyödy kukaan.

Ystävällisin terveisin,

Nollasopimusduunari ja opiskelija.

Pekka Heliste

Jos henliö muodostuu taloudelliseksi taakaksi niin henkilö irtisanotaan, tuskinpa ne tilaukset seinään päättyvät , joten kahden viikon -kuukauden irtisanomisaika ei rasita taloutta

Saksn mallia on paljon kehuttu ja seilä työnanatja joutuu maksamaan irtisamisajan palkan päälle irtisanomsikorvaksen , joka voi olla jopa kolmen vuoden palkka

Tätä pidetään kuitenkin joustavana menettelynä, joustavampana kuin Suomen irtisanomista.

Saksalaiset ovat parempia yritysjohtajia ja osaavat hinnoitella nämä tuotteiden hintoihin.

Käyttäjän SamuSchwartz kuva
Samu Schwartz Vastaus kommenttiin #19

Ja silti Saksan BKT jää lärviä kohden yli viidenneksen amerikkalaisista jälkeen. Samoin jää elintaso, vaikka Saksalla olisi kaikki potentiaali ihmisten osaamisen ja ammattitaidon puolesta pestä Jenkit mennen tullen.

Saksaa on muutenkin "hieman" vaikea verrata Suomeen, koska täkäläinen teollisuus on erittäin korkealle jalostettu, toisin kuin meidän suomalaiset kenkätehtaat. Muutenkin melkein pari magnitudia kokoeroa on Suomella ja Saksalla.

Joustavaksi en Saksan mallia kuitenkaan kutsuisi ja Saksallakin voisi mennä paljon paremmin. Eurooppalainen AY-mafiamalli on, kuten edellä sanoin, ongelma Suomessa ja muualla Euroopassa. Kreikka on oma esimerkkinsä maasta, jossa AY-liike on määrännyt maan talouselämän pelisäännöt.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #22

No jaa, USA:ssa tuon 1 % kokoisen eliitin osuus bkt on niin suuri, ettei 99 % elintaso yllä saksaleiselle tasolle

Käyttäjän SamuSchwartz kuva
Samu Schwartz Vastaus kommenttiin #23

Ja tästä 99 % tilanteesta teillä ilmeisesti on kokemusta ja muuta tarkempaa tietoa?

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #23

Jos viitssi vilkaista niin USA:ssa 1 % ansaistee yli 20 % tuloista ja 10 % liki 50 %.

Eipä siitä paljoa jää jäljelle 99% tai 90 %:lle

http://m.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/yhdysvallat-o...

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #23

Eli olet sitä mieltä, että työntekijän ja työnantajan väliin tarvitaan lisää byrokratia. Sillä mitä enemmän sitä on niin sitä enemmän on esteitä työllistää, sillä sopimus on vain työntekijän ja työnantajan välinen, jossa huonomilla työnantajilla myös työntekijöiden vaihtuvuus on suurinta, joka rasittaa näiden tulosta eniten, sillä jos joudut kokoajan kouluttamaan työntekijöitä se rasittaa tulosta eniten.

Tästä voisit pikkasen katsoa miten suuressa maailmassa sosialinenmedia vaikuttaa yritysten maineeseen, jolloin huonomaineinen ei pysty palkkaamaan asiantuntijoita itselleen, sillä nämä eivät huonoihin organisaatioihin mene, joka vaikuttaa välittömästi yrityksen mahdollisuuteen kehittyä.

Eli tiedon välitykseen nopeus tulee tekemään ammattiliitoista turhia, sillä yritykset eivät kestä huonoamainetta työnantajana, sillä ne ketkä hoitavat asiansa oikein vievät parhaat osaajat. Eli kun yritysten organisaatiot paljastetaan suuren julkisuuden alle, niin niiden on pakko muuttaa toimintatapoja, sillä yrityksen imago ei tällaista tule taloudellisesti kestämään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Onhan se hienoa, että kananedustaja edes nyt, oltuaan kansanedustajana vaalikauden, on päättänyt ottaa selvää todellisuudesta.

Rohkaisen muitakin vanhoja kansanedustajia samaan.

Pekka Pylkkönen

Hieno homma. Moni firma ottaisi varmasti mielellään tettiläisiä arkadianmäeltä. Ja tosiaan Sittenpä ainakin eduskunnassa tiedettäisiin mistä puhutaan.

Fakta on että vain silloin ollaan onnistuttu kun sekä duunari että omistaja ovat tyytyväisiä. Onnistumisen mittaamiseen ei tarvitsisi huomioida sitä onko Eteläranta tai Hakaniemi tyytyväinen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minä en ikinä äänestäisi puoluetta joka on taloudessa yhtä älyvapaa kuin kokoomus. Vapaavuori lupasi Talvivaarassa että Suomen valtio kattaa tappiot kun brittiyhtiö saa voittonsa verovapaana.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Kansanedustaja höpöttää nollasoppareista(kunpa näille saisi tulospalkkauksen), toinen on joskus aloittanut työuransa jotenkin..itse kysyisin että mitä sitten?
Miten hvetissä se eläminen onnistuu, jos on prisman kassalla ja saa kuusi tuntia viikossa töitä ja senkin joka toinen viikko? Eikö sillä työllä saadulla ansiolla ole tarkoitus elää?
Jos ei ole töitä tarjota, tahi sitä on vaan silloin tällöin, niin ehkä vuokrafirmat voivat asiassa auttaa.
Se sitten kokonaan toinen juttu, että totta kait on ihmisillä tilanteita missä voisivat tehdä töitä aina välillä ja osa-aikaisesti, mutta näissä "nollasoppareissa" ei ole useinkaan kyse työntekijän ja -antajan yhteisestä tahdosta, vaan työnantajan yksipuolisesta sanelusta.

Pekka Pylkkönen

Jos yrityksellä on tarve työntekijälle 6h joka toinen viikko niin onko se kaikkien etu että nuo työt jäävät tekemättä ja duunari jää kotiin makaamaan?

Tässä on kyse sosiaaliturvan rakenteen ongelmasta. Työn pitää hyödyttää kaikkia osapuolia: firmaa, duunaria ja veronmaksajia. Ei sen pitäisi olla mikään ongelma että osa tuloista muodostuu palkasta ja osa tulonsiirroista. Nykyään vain yhä useampi duuni on projektiluonteista, ei tehtaan liukuhihnalla eläkkeelle tehtävää yhtä vuoroa. Poliitikot ovat vain niin Saatanan hitaita heräämään todellisuuteen - samoin kuin ay-mafia ja vasemmisto yleisemminkin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

" Ei sen pitäisi olla mikään ongelma että osa tuloista muodostuu palkasta ja osa tulonsiirroista."

Osaatko matematiikkaa..nimittäin mistä tuo 6h joka toinen viikko työtä tekevä maksaa tulonsiirtoja sille toiselle joka tekee 6h joka toinen viikko?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Osa meistä tekee töitä enemmänkin ja maksaa myös mieluummin tulonsiirtoja silloin kun kaikki osallistuvat vaikka pienemmälläkin panoksella.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #12

Ketkä teistä maksaa mieluummin tulonsiirtoja? Muistaakseni sinäkin olet täällä huutamassa verotusta ryöstämiseksi. Oliko se tässä sitten?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Verotus jota maksaja ei koe oikeudenmukaiseksi on tietysti varkautta. Ainakin oma moraalini kyllä hyväksyy korkeatkin verot kunhan kaikki osallistuvat tähän yhteiseen projektiin. Minusta esimerkiksi koulutus- ja terveyspalvelut ovat sellaisia jotka tulisi kustantaa kaikille laadukkaina.

Sen sijaan osallistumattoman ihmisen vastikkeeton tuki joka ylittää jopa kokoaikaisen työn palkat on aivan liikaa.

Käyttäjän SamuSchwartz kuva
Samu Schwartz Vastaus kommenttiin #15

Täsmälleen samaa mieltä.

Voisin lisätä, että valtio käyttää varoja laajasti muihinkin tarkoituksiin, kuin välttämättömiin peruspalveluihin ja keskeisiin yhteiskunnan toimintoihin ilman perusteltua syytä. Toisiin asioihin puolestaan käytetään varoja suhteettoman paljon verrattuna siihen, miten tällaiset asiat voitaisiin järjestää toisenlaisella rahoituksella (esim. yksityinen vakuuttaminen ja palvelujen osto osaavammilta ja tehokkaammilta ulkopuolisilta).

Tämä on omiaan alentamaan luottamusta julkisten tahojen verovarojen käytön tarkoituksenmukaisuuteen. Näin veronmaksumotivaatio laskee koko ajan.

Odotettavissa on osaavimpien ja tuottavimpien suomalaisten massaemigraatio ja yhteiskunnallisen epäluottamuksen merkittävä kasvu, joiden syitä poliitikkomme voivat etsiä peilistä.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Nainen kertoi, että aamupäivällä hän hoitaa kahta perheen esikouluikäistä lasta ...Siis hoitaa esikoulussa olevia lapsia?Esikouluikäiset kun ovat aamupäivällä esikoulussa.

Hoitaa laskutuksen ja kirjanpidon?Jaha,kenen kirjanpidon?Omansa,vai miehensä(kö)?Eli pikku kotirouva vähän harrastaa,kun isipapi tekee kunnon duunia vai?Sitten onkin kivaa ja fantsua olla kassalla muutama tunti ,ehkä,jos sattuu niinku huvittaa..??

Käyttäjän hanante kuva
Hannu Kärkkäinen

Jos työuria aiotaan pidentää ja puhutaan vaikka 40 vuoden uraputkesta, niin eiköhän siinä ajassa useammat muuta käsitystä nollasopimuksiin. Minä en oikein ymmärrä tuota kokoomuksen ammattiyhdistysvihaa. Kun ollaan sivistysvaltiossa, ollaan silloin myös sopimusyhteiskunnassa. Kuka ajaa työntekijän etuja jos ammattiyhdistysliikettä ei olisi. Viimeaikoina on tullut selvästi esiin että työnantajat käyttävät isännän otetta vaikka lainvastaisesti. Siitä on seurannut sakkoja ja korvauksia työntekijöille.
Kuka heitä puolusti no tietenkin AY lakimies, joka on hirvitys, kun se puolustaa ihmisten oikeuksia.
Miksi ei puhuta EK;sta, miksi ei puhuta työnantajan järjestäytymisestä, eikä heidän jäsenmaksuista. Eikö asioita sovita työpaikkakohtaisesti?
Kolmikannalla on tähän asti pystytty sopimaan asiat, mikä siihen on tullut ettei enää pysty. Ilmeisesti voittomarginaali on Euron myötä supistunut ja se pitää ottaa nyt jatkossa työntekijän palkoista, lomaoikeuksista ja monesta muusta asiasta.
Itse saan parempaa palkkaa kuin työehtosopimus takaa, senkin voi neuvotella työpaikkakohtaisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Yrittäjät voivat aina tehdä ammattiyhdistysliikkeet tarpeettomaksi..siihen heillä on täydet mahdollisuudet,mutta se vaatii sen,että todellakin tahtoo paikallisesti sopia niin,että kummatkin osapuolet ovat tyytyväisiä.

Sopiiko kysellä näin toisinpäin asiaa tarkastellen,että miksi näin ei ole tapahtunut?

Pekka Pylkkönen

Todella monessa firmassa tilanne onkin noin. Firma eikä duunari välitä tesseistä lainkaan kun asiat aidosti sovitaan siinä duuniporukan kesken. Tämä tietysti koskee lähinnä kohtuullisen pieniä firmoja.

99% firmoista haluaa tarjota duunareille paljon parempaa kuin mitä on pakko.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Eli ammattiyhdistysliikkeet ovat sen 1% vuoksi olemassa..näinkö mahtaa olla? Tarjoamasi perustulo muuttaisi senkin.

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Työehtosopimus neuvottelut ovat muodostuneet melkoiseksi teatteriksi, mielestäni aika on muuttunut siten että sellainen kollektiivinen neuvottelu asetelma on ollut joskus paikallaan, mutta nykyinen neuvottelu järjestelmä ei ole tätä päivää, kyllä tänä päivänä yrityksissä tiedetään asian tila paljon paremmin kuin esim Hakaniemen torin laidalla, tai eteläsataman laidalla, työmarkkina keskusjärjestöt ovat tilanteessa jossa on vaikea myöntää se että ollaan ikään kuin tilanteessa jossa keskusjärjestöt todetaan aikansa eläneeksi ja voitaisiin ne jopa lopettaa.
Yritysten luottamusmiehille pitäisi antaa enemmän koulutusta työmarkkina asioista ja luoda mahdollisuutta kehittää yrityskohtaisia neuvottelu asetelmia jossa luodaan luottamuksellinen ilmapiiri työnantajien ja työntekijäin välille, uskon että tätäkautta voitaisiin kulkea parempaan suuntaan, kuin nykyisen jäykän byrokraattisen neuvotteluasetelman kautta.? Onkohan ammattiyhdistysliike byrokratisoitunut ja samoin EK ,kun he ovat edesauttaneet että 100000 työpaikkaa ollaan menetetty toiselle puolelle maapalloa, tästä neuvottelu järjestelmästä ei ole hyvää sanottavaa.?

Pekka Heliste

Saksassa ja Ruotsissa , joiden sopimusmallia on kehuttu on pitkälti Suomen vanha tupo-malli eli yleisistä asioista sovitaan tes-tasolla ja vientiteollisuus toimii päänavaajana ja määrittelee korotusvarn

Saksa ja Ruotsi ovat kopioineet tupomallinsa Suomesta

Suomessa tupo toimi 60-luvulta aina 2007 saakka ,Useimmiten Metalli oli se päänavaaja , joskus Paperi

Mutta vuonna 2007 Kokoomuksen/Kataisen lupaus ylisuurista palkankorotuksista johti siihen, että julkisesta sektorista tuli palkkaveturi ja se alkoi vetää palkkatasoa taivaisiin.

Tuhoa täydensi EK halusi siirtyä työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin, mutta siihen ei ollut valmiuksia eikä menettelytapoja, joten julkisen sektorin esimerkki levisi kuin kulovalkea kun yritykset kilpailivat julkisen sektorin kanssa.

Saksassa ja Ruosissa tupo-systeemin vuoksi palkkamaltti säilyi ja paikallisilta riidoistakin vältytyään henkilöedustuksen vuoksi.Saksa ja Ruotsi ovat satsanneet paikalliseen sopimiseen ja niinpä on luotu edellytykset sille

Jo 10 hengen yrityksissä neuvotteluja hoitaa henkilöstöneuvosto, johon kuuluu Saksassa vähintään viisi työntekijöiden edustajaa eikä sopua synny ennen kuin enmmistö edustajista/työntekijöistä kannattaa ratkaisua.

Työnantaja ei voi siis sanella mitään yksipuolisesti.Toisin on Suomessa ,, neuvotteluissa on mukana vain orpo luottamusmies ilman tukea ja työnantajan ratkaisut tulevat voimaan työnantajan yksipuolisella käskytyksellä.

Suomesta puuttuvat kaikki edellytykset paikalliselle sopimiselle

Suomessa joustoissa pyritään siihen, että työnanatja sanelee joustot yksipuolisesti ja perustkin kannattavt tällaista mallia eikä Kokkomus vahingossakaan aja muuta kuin työnantajan yksipuoista sanelua

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ikävä kyllä Jaskari on sattunut hyvään työpaikkaan, joita ei välttämättä löydy kaikkialta.

Hän on saanut väärän kuvan työmarkkinoista.

Pekka Heliste

Suomessa syntyy n 450000 uutta työsuhdetta joka vuosi, joten kyllä joku uskaltaa palkatakin ihmisiä

Vain ammattitaidottomat yrittäjät eivät uskalla palkata, mutta he ovat riski koko yhteiskunnalle, joten on parempikin, että he eivät palkkaa

Jaskari laskettelee täydellistä Kokoomuksen vaalipropangandaa, eikä sillä ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Uskomattoman vastenmielinen ja vastuuton kirjoitus. Rehellisesti sanoen yllättäväkin. Mikäpäs siinä sitten, tekemättömiä töitä on, mutta turha niistä kenellekään palkkaa on maksaa. Veronmaksajathan varmaan pulittavat ihan mielellään kuukausiliksaa kokoomuslaisille kansanedustajille siitä, että nämä hoitavat duunit huvikseen, kun eduskunta on lomalla.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Ihanan paljon itse kirjoituksen sisältöä käsittelevä kommentti, eikä juuri vääristelyäkään havaittavissa.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

"Jaskari laskettelee täydellistä Kokoomuksen vaalipropagandaa, eikä sillä ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa."

Nollatuntisopimus voi olla erinomainen ihmiselle, joka ei voi sitoutua täysiin kuukausittaisiin tai jaksottaisiin työtunteihin.

Työnantajat ovat kuitenkin keksineet asian käänteispuolen, eli sen, että yritykselle on edullisempaa palkata kolme-neljä nollatuntilaista kuin yksi vakituinen työntekijä.

Nollatuntilaisille ei kerry mm. lomapalkkaa eikä ns. "pekkasia" ja heistä on helppo hankkiutua eroon juuri kun pitäisi alkaa maksamaan kokemus- tai henkilökohtaisia lisiä.

Työelämän missio on joka tapauksessa moniulotteinen: taloudellisen toimeentulon turvaaminen, yhteiskunnan toimivuudesta vastaaminen ja ihmisten onnellisuuden lisääminen. (Talentum; Kutsumusjohtaja. Aaltonen, Kirjavainen, Pitkänen)

Kokoomuslainen kvartaalitalous ei kättele tätä missiota kuin ns. eliitin ja omistavan portaan osalta.

Pekka Pylkkönen

Nollasopparilla maksetaan lomapalkka ja pekkaset aivan kuten muillekin. Monet vuokrafirmat maksavat ne jopa joka tilin yhteydessä. Velvoitteista nollasopparilla ei pääse luistamaan.

Pekka Heliste

Nollatunneilla ne ovat nollaeuroa ja nollapäivää. Palkatonta lomaa kyllä kertyi kiitettävästi

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #38

Et sinäkään, kurja riistäjärosvo, ole maksanut minulle koskaan palkkaa lomista nyt puhumattakaan.

Miksi siitä pitäisi maksaa että henkilö ei ole tekemässä työtä jota ei ole tehtäväksi? Välillä tunnut niin kamalan yksinkertaiselta.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Kosola: "Työnantajat ovat kuitenkin keksineet asian käänteispuolen, eli sen, että yritykselle on edullisempaa palkata kolme-neljä nollatuntilaista kuin yksi vakituinen työntekijä."

Hertsileijaa, miksi tuo on kääntöpuoli eli miksi noin ei saisi olla?

Elämme totaalisessa absurdistanissa, kun ajattelee suomalaisten keskimääräistä ymmärrystä talousasioista ja siitä, mikä on oikeudenmukaista.

Ajatellaan vaikkapa yrittäjää. Yrittäjä ensin omalla vaivannäöllään ja epävarmuuden sietämisellään saa toimintansa pystyyn ja onnistuu jopa viemään sen tasolle, jossa kykenee tarjoamaan yhdelle tai useammalle ihmiselle työtä.

Sitten tulee **-propagandan kyllästämä tyypillinen kommentoija valittamaan "ei saa tarjota alle 40 h viikossa - sen pitää tarjota ja meidän pitää saada 40 h!"

Ikäänkuin ns. kokoaikainen työsuhde eli se karkeasti 40 h viikossa olisi ihmisoikeus, joka kaikilla on oikeus penätä ja vaatia sen yrittäj.. siis työnantajan pussista.

No, useissa tapauksissa kuitenkin yrittäjän, jolla itselläänkään ei välttämättä työtä ollut ennen kuin hän sen itse itselleen loi.

Virve Kinnunen

Olen itse ainakin iloinen päivittäistavarakaupan alan nollasopparilainen vuokratyöfirman palkkalistoilla. Minulla on yrittäjämies, firman paperihommat ja kaksi alle 3-vuotiasta lasta. Yritämme pitää lapset mahdollisimman kauan kotihoidossa. Tämän mahdollistaaksemme mies tekee töitä päivät, minä taas iltaisin ja viikonloppuisin aina silloin, kun yrityksen aikataulu ja lasten hoito antaa myöden.

Yrittäjämieheni työajat vaihtelevat, joten minunkin aikatauluni lasten hoidon suhteen vaihtelee päivittäin aika laajallakin skaalalla. Jos perheen aikataulu ei anna myöden, minun ei ole pakko vastaanottaa töitä eikä kukaan minua siitä syyllistä tai katso kieroon eikä se ole kenellekään ongelma, kun vain pidän kalenterini ajan tasalla. Silloin, kun yrityksen puolella on hiljaisempaa, on mieheni kotona hoitamassa lapsia ja minä olen töissä. Nollasoppari tuo meille paljon kaivattua lisätuloa ja töitä on niin paljon kuin vain ehtii ja jaksaa tehdä. Samalla olen päässyt äitiysloman jälkeen hienosti takaisin kiinni työelämään ja olen onnellinen, kun minulla on jotain omaa tekemistä, mikä on pelkästään minusta itsestäni kiinni (ja siitä vielä maksetaan).

Me olemme tervetulleita asiakasyrityksessämme, sillä monesti olemme yrityksen pelastus, kun joku sairastuu tai tulee ennustamaton ruuhkahuippu ja vakityöntekijät eivät pääse niin lyhyellä varoitusajalla töihin. Nollasoppareiden kieltäminen vie perheeltämme tarvitut lisätulot ja pakottaa viemään lapset hoitoon. Myös opiskelijat tarvitsevat nollasoppareita; oppilaitosten lukujärjestykset ja päivien pituudet vaihtelevat ja nollasoppari joustaa aina opintojen mukaan.

Eli: nollasoppari sopii meidän yrityksellemme, minulle ja työnantajalleni, mutta ei tietenkään kaikille. Yrityksiä, elämäntilanteita ja ihmisiä on erilaisia. Mutta oikeuttaako se, että nollasoppari ei itselle sovi, kieltämään sitä toiselta, jolle se on suorastaan tarpeellinen?

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Vastaappa siihen ,miten elätät lapsesi ja itsesi,kun joudut tulemaan toimeen NOLLATUNNEILLA,ilman sitä miestäsi. Kuten sanottu,nollatuntisopimukset sopivat OPISKELIJOILLE.Tässä ei ole mitään epäselvää,ja kotirouville,joille ne ovat harrastus.Ei toki pienipalkkaisille,koska muutamalla tunnilla ei elä kukaan.

Toivottavasti käsityksesi oikeasta elämästä ei rajoitu sinne kokoomuslaiseen ideologiaan,ja ns.pikku kotirouva harrastaa,kun isipappa elättää.Tuntuu olevan hakusessa käsitys kokonaan työttömyysasteesta(700 000),ja myös siitä,että aikuiset perheelliset joutuvat pakosta tekemään näitä hanttihommia,joita sinä teet niin onnellisena ja kun sulla on "jotakin omaa tekemistä"

"Jos perheen aikataulu ei anna myöden, minun ei ole pakko vastaanottaa töitä eikä kukaan minua siitä syyllistä tai katso kieroon eikä se ole kenellekään ongelma, kun vain pidän kalenterini ajan tasalla"

No niin.Sillä lailla.Pieni sivuhuomautus:Perheelliset tarvitsevat duunia elääkseen,eivät huvikseen.Sulla kun on vara oikein kieltäytyäkin..tsissos,kuvitteletko tosiaan,että jokaisella työttömällä on oma firma,ja että siihen on mahdollisuus 50-60 yli ikäisillä,ja jokaisella peeaa nuorella?Tajuatko ollenkaan kuinka monta firmaa on kaatunut viimeisten vuosien aikana,ja montako nuorta makselee velkoja,kun on joutunut aloittamaan yrittämisen ja homma ei ole tuottanut tulosta?

Vastuuton nuorten yllyttäminen muutama vuosi sitten yrittäjäksi ryhtymiseen,ei ole kuule niin imartelevia tuloksia tuonut pelkästään.Nyt kun vienti ei vedä,kokoomus luulee,että suomi nousee kyykyttämällä ihmisiä,ja ottamalla lisää maahanmuuttajia,jotta saadaan palkka-ale varmalla sisään.

Siellä kokoomuslaisten piireissä kun ei ole hajuakaan mitä suomessa tapahtuu.Ministeri Räty on hyvä esimerkki:ei hajuakaan ihmisten palkoista,tälle risikon seuraajalle,ei alle 2000 tienaavia ole olemassakaan.Tämä on se taso.

Virve Kinnunen

En usko, että käsitykseni oikeasta elämästä on kovin rajoittunut, ensinnäkin...

a) Olen työskennellyt suurimman osan elämääni maatalousalan työntekijänä ja pt-kaupan työntekijänä sekä koko- että osa-aikaisesti. Palkka ei, varsinkaan ensin mainitussa ammatissa, ollut järin mairitteleva. Perhe tuli kuvioon, kun olin 30 v. täyttänyt.

b) Mieheni on rakennusalalla, asentaja ja yrittäjä pakon edessä; piti työllistää itsensä, kun ei niitä töitä muuten ollut. (ja siis firmassamme on töissä jäätävät kaksi ihmistä: mieheni ja hänen asennusparinsa. Minä hoidan kyllä paperityöt, mutta en saa palkkaa, kun sitä ei ole vielä vara maksaa.)

c) Jos meinaa raksa-alan pienyrittäjänä pärjätä, on oltava asiakaslähtöinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mennään työmaalle silloin, kun asiakas tarvitsee eikä silloin, kun itselle sattuu sopimaan. Tämä tarkoittaa 24 h valmiutta ja lyhyitä varoitusaikoja. Silloin emäntä joustaa tai isännältä jää palkka saamatta. Ja isännän palkka on isompi kuin minun palkkani, kummankohan työt menevät silloin edelle?

d) Minä lähdin töihin, koska alkavasta yrityksestä ei voinut kukaan meistä, varsinkaan taantuma-aikana, nostaa läheskään täyttä työehtosopimuksen mukaista palkkaa (eikä edelleenkään voi), jotta rahat olisivat riittäneet kaikkiin yrityksen toiminnan kuluihin. En siis käsittääkseni kuulu ainakaan niihin "harrastelijoihin", olenko siis se "kotirouva"? Meidän perheen yhteenlasketut tulot jäävät alle kuuluisan 2600 euron ja siihenkin saa laittaa aika tavalla tossua toisen eteen. Onko minun syntini siis se, että en raski laittaa alle kolmevuotiaita hoitoon? Vai se, että minä myös pidän työstäni?

e) En ole puoluesitoutunut. Maanviljelijän tyttärenä/maataloustyöntekijänä työskennelleenä minun pitäisi varmaan kuulua Keskustaan, yrittäjänä Kokoomukseen? Tosiasiassa, minä viis veisaan, mitä puoluetta äänestämäni ehdokas edustaa. Ei myöskään tarkoita sitä, että jos kommentoin tätä asiaa H. Jaskarin blogissa, niin minä häntä äänestäisin. En ole ehdokastani vielä valinnut.

f) Jos minulla ei olisi miestä, vain minä ja lapset, ei minulla tietenkään olisi muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lapset hoitoon ja etsiä töitä. Vaikka siivoojana tai puhelinmyyjänä, jos ei muuta olisi. Ihan mitä vain ja vaikka useampia työsopimuksia. Useammat nollasopparitkin ovat nykytekniikan avulla ainakin vuokratyöfirmoissa mahdollista sovittaa yhteen. Samoin nollasopparilla saa monesti jalkansa tulevan työpaikan oven väliin eli sinulle tarjotaan lisää töitä, jos olet sopiva tehtävään.

Kari Savinen

Asia josta Jaskari kirjoittaa on sikäli myös osa tätä koko ongelmaa, mutta näihin asioihin olisi pitänyt tarttua jo "ajat sitten"

On paljon epäkohtia työllistämisestä puhuttaessa, mutta tämä suomen taloustilanne ei nyt kyllä oikene näiden asioiden kanssa näperrellessä.

Tärkein ja isoin kysymys on se, että kuinka saadaan järjestettyä niitä työpaikkoja ? Työpaikat syntyvät vasta sitten kun jokin yritys tarvitsee tuotteilleen tekijän, joita valmistaa ja myy.

Ensin on oltava firmassa tilauskantaa, jota sitten ryhdytään tekemään tuotteiksi, palveluiksi yms.
Nyt puhutaan ja tarkastellaan tilannetta väärästä suunnasta.

"Työmies on palkkansa ansainnut" vanha sanonta pitänee paikkansa.
Talous- ja työllisyystilanne ei ole kiinni nyt niistä asioista joista Jaskari kirjoittaa. Tämä vallitseva tilanne on enempi kiinni kokoomuksen harjoittamasta politiikasta ja Suomen vastuiden kasvattamisesta.
"Arvoyhteisöön" kuuluminen on suurin ongelmien syy.

Pekka Heliste

Jokaisessa asiassa on myös negatiivisia juttuja
Poikani kaveri pääsi armeijasta ja erehtyi tekemään nollatunyisopparin
Työtä on ollut tarjolla pari tuntia silloin tällöin,ne eivät kata edes matkakuluja.

Sopparista ei pääse eroon kuin kolmen kuukauden karenssilla.

Samanlaisia kokemuksia on muillakin kavereilla. Nuoria on helppo vetää höplästä

Pekka Heliste

Poikani tekee opiskelun ohella töitä ja hän solmi osa-aikatyön määräaikaisen sopparia. Töitä on yksi päivä viikossa lauantaina 7,5 tuntia.

Hän tekee silloin ylimääräisen vuoron ja ne on sovittu tehtäväksi vapaaehtoisesti,siis sopparissa.

Selvä sopparista,jossa kumpikin osapuoli tietää mitä odottaa.

Useimmat työriidat syntyvät epäselvistä sopimuksista ja tulkinnanvaraisuudesta

Kari Savinen

Taloustilanne on antanut monelle suuyritykselle tilaisuuden "antaa kenkää" useille työntekijöille, ilman että ammattiliitot olisivat uskaltaneet puuttua asiaan.
Näin on voitu pustata palkansaajista firmoille ns. ylimääräiset henkilöt.

Toisin on PK-yrityksillä, joilta on kuulutettu yhteiskuntavastuuta ja sitä että irtisanomisia ei tehtäisi, vaan työntekijöitä laitettaisiin koulutukseen jne.

Yrittäjänä itsekin toimineena voin sanoa, että kun tilauskanta loppuu, niin siinä ei ole kovinkaan monta kuukautta pelivaraa, kun "vesi on pesässä"

Pienissä yrityksissä työntekijän irtisanominen ja jo lomautuskin on vaikea asia, kun työnantajan ja työntekijän suhde on paljon läheisempi kuin kasvottomissa suuryrityksissä.

Ymmärrän että kokoomus on suuryritysten ja pääoman edunvalvoja, ja sitä se näyttää tekevän kovalla innolla.

Jyrki Paldán

Näkisin että nollatyösopimuksissa on muutama ongelma, mutta itsessään niissä ei ole mitään vikaa niin kauon kunhan ongelmiin puututaan.

Ensimmäinen on työntekijän aseman ongelma. Nykyinen sosiaaliturva ei mitenkään kannusta työskentelemään nollatyösopimuksilla, tai edes mahdollista sitä järkevästi. Nollatyösopimuksella työskentelevä saa taistella jatkuvasti byrokratian kanssa ja huominen on aina epävarma. Milloin työnantaja ei tarjoa tunteja ja milloin kela-/sossusetä tai -täti keksii pätkäistä karenssin päälle. Tilanteen voisi helposti parantaa perustulolla, mutta kokoomushan sitä on varsin äänekkäästi vastustanut.

Toinen ongelma on työvoiman tarjonnan kasvaminen ja siitä seuraavat sivuvaikutukset, kuten työntekijöiden tulotason ja oikeuksien lasku. Nykymallin ongelma voi olla siinä että osa työpaikoista jää täyttämättä liian korkean palkkatason tai työntekijöiden liian hyvän aseman vuoksi(toisinsanoen työntekijöillä on suuri neuvotteluvalta), mutta jos riskittömämpää ja halvempaa työvoimaa tulee markkinoille enemmän, vaikuttaa se auttamatta kaikkien neuvotteluasemaan. Mielestäni työllisyyspolitiikalla pitäisi pyrkiä kasvattamaan mediaanipalkkaa, palkan osuutta BKT:stä, laskemaan GINI-kerrointa, sekä poistamaan ihmisten elämän epävarmuutta. Työvoiman tarjonnan kasvattaminen ei aja mitään noista tavoitteista, päinvastoin. Työpaikkojen määrä ei ole mikään itseisarvo, vaan työn tulee olla tie parempaan elämään ja hyvinvointiin, tai siinä ei ole mitään mieltä. Jos työtä ajatellaan vain välinearvona hallitsevan luokan(oli se sitten puolue-eliitti tai omistajat) eduksi, me voitaisiin palata takaisin orjuuteen, tai vaihtoehtoisesti Stalinin toteuttamaan "kommunismiin". Kummassakin tapauksessa täystyöllisyys olisi helposti saavutettavissa.

Kolmas ja ehkä suurin ongelma on tulonsiirto valtiolta yrityksille. Nollatyösopimuksilla työskentelevät voivat hyvinkin elää suurimmaksi osaksi tulonsiirroilla ja siksi yritykset voisivat huolettaa maksaa minimaalista palkkaa, joka puolestaan taas kiihdyttää toisena mainittua ongelmaa. Tavallaan valtio siis maksaisi karhunosan palkasta yritysten puolesta. Tuohan on tietysti ongelma nykyisinkin, mutta juuri sitä työmarkkinasääntelyllä pyritään estämään(tai estetään pyrkimättä, tiedä häntä). Jokainen euro, joka menee tulonsiirtoina kaikkien veronmaksajien rahoista - tai velkarahasta - huikeasti menestyvien yrittäjien Cayman-saarten tileille on absurdia järjettömyyttä. Tavalla tai toisella yritykset tulisi velvoittaa maksamaan työntekijöilleen kelvollista ja hyvää korvausta vaivastaan. Tuon voi tehdä joko sääntelyllä tai tulonsiirroilla. Helppo ratkaisu olisi esimerkiksi tilkitä veronkiertoa ja laittaa menestyneet yrittäjät maksamaan saamansa tulonsiirto takaisin progressiivisena pääomatuloverotuksena. Valitettavasti noistakin kumpaakin kokoomus tunnetusti vastustaa.

Pekka Pylkkönen

Työn tekemättä jättäminen laskee meidän kaikkien elintasoa. Erityisesti jos siitä työn tekemättäjättämisestä vielä palkitaan taloudellisesti kuten nyt.

Jyrki Paldán

Ei laske yksiselitteisesti, vaan lasku riippuu puhtaasti työn luonteesta. Esimerkiksi puhelinmyynti(tuoteluokissa, jotka ovat jo kuluttajien tiedossa) ei ole tuottavaa työtä, vaan pikemminkin tulonsiirto yritykseltä toiselle. Palkattu ja yrityksille tehty työ ei myöskään nosta elintasoa yksinoikeudella, vaan sitä tekee myös suurin osa vapaaehtoistyöstä ja palkattomasta ns. "arkityöstä".

Työn tekemättä jättämisestä ei myöskään "palkita" niin kauon kun sosiaaliturva on palkkaa matalampi. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista asia on noin, pienenä poikkeuksena suuripalkkaisesta työstä ansaittu ansiosidonnainen verrattuna matalapalkkaiseen työhön. Toinen ongelma asian suhteen ovat kannustinloukut, mutta niihin mielestäni tarrasin jo.

Olisi kuitenkin hienoa jos pystyisit kommentoimaan edes johonkin konkreettiseen argumenttiin, et huutelemalla puhdasta retoriikkaa asian vierestä.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta kirjoituksessa on löydetty joitakin nollatyösopimusten hyvistä puolista. En väitä tuntevani asiaa kovin tarkasti, joten mielipiteeni tuskin ovat luotettavia.

Mielestäni nollatyösopimukset ovat epätäsmällinen keino pyrkiä ohittamaan niitä ongelmia, joita muun tyyppisiin sopimuksiin liittyy. Joidenkin työntekijöiden asema näiden vuoksi on heikompi kuin toisten.

Nollatyösopimus ei ole luotettava. Luotettavuudella tarkoitan sellaista ominaisuutta, että silloin kun jokin asia on ehdollisesti riippuvainen sopimuksen sisällön toteutumisesta, tuntemattomuus heikentää kykyä laskea sen varaan. Esimerkiksi voi olla vaikea solmia kahta nollatyösopimusta, mikäli ei voi etukäteen tietää osuvatko työvuorot päällekkäisiksi. Myös työnantajalla voi olla huonotuuri jos nollatyösopimuksella tekevät työntekijät eivät ole tavoitettavissa tarpeen vaatiessa.

Ainakaan sellaisessa ei ole järkeä, että ihmiset odottelisivat kotosalla ja varaisivat aikatauluunsa tyhjän tilan sitä varten, että tiettynä aikoina saattaa olla töitä, ja tekisivät näin säännöllisesti. Tällöin työntekijä käyttäytyy ikään kuin kyseessä olisi normaali työaika, eikä voi suunitella käyttävänsä aikaa johonkin muuhun. Tämä sitoumus on silloin ilmainen ja vailla korvausta, ja aika myös menetetään.

Mielestäni on vaarallista leikkiä asettaa ihmisen kyky huolehtia itsestään työsuhteessa kyseenalaiseksi. Tämä voi helposti johtaa stressiin ja terveyden heikkenemiseen, epätietoisuuden vuoksi. Minusta siis asiaan pitäisi suhtautua vakavasti, ja miellään paljon asiantuntevammin kuin itse voin.

Kaikki eivät välttämättä osaa sopia itsensä kannalta hyväehtoisesti nollatyösopimuksia.

Joillekin ihmisille tällaiset sopimukset saattavat olla erityisen sopivia, mutta sen huomaaminen ei välttämättä luo kovin tarkkaa kokonaiskuvaa tilanteesta.

Ehkä työmarkkinat kokonaisuudessaan kaipaavat joustavoittamista, sen sijaan että yksittäisellä sopimustyypillä luodaan ikään kuin porsaan reikä ohittaa kyseinen jäykkyys.

Tavallaan nollatyösopimukset voi mieltää sellaiseksi elementiksi joka joustavoittaa työmarkkinoita, tuo mukaan 'paikallisempaa sopimista'. Mutta toisaalta voi myös ajatella että tällöin on kaksi päällekäistä järjestelmää, joista toisessa työntekijöiden oikeudet ovat huomattavasti heikommat kuin ensimmäisessä. Monet työntekijät voivat joutua hankalaan asemaan sopimusten johdosta, toisille ne sopivat hyvin.

Mikä sitten olisi johtopäätös tästä kaikesta?

Minun mielestäni nollatyösopimuksia tarvitaan, mutta ne täytyy sovittaa yhteen muiden sääntöjen kanssa, ja niitä muitakin sääntöjä täytyy tarvittaessa muuttaa. Esimerkiksi se miten työntekijä on velvoittunut varaamaan aikaansa nollatyösopimusten yhteydessä pitäisi minusta olla keskitetysti säänneltyä. Mielestäni esimerkiksi sellainen olisi järkevää, että ajanvaraukseen liittyvät käyttännöt vaikuttaisivat palkkaukseen tai sisältäisivät korvauksen.

Entäpä miten nollatyösopimukset sovitetaan yhteen muun tuki- ja tulonsiirtobyrokratia viidakon kanssa? Yllä olevassa kommentissa Heliste esimerkiksi tuo esille karenssin ja nollatyösopimusten välisen ristiriidan. Minusta se onkin hyvä esimerkki siitä miten tämä sopimustyypin alahainen luotettavuus tai ennustettavuus tekee taloudellisesta toiminnasta ja sen suunnittelemisesta vaikeampaa.

Vastaavasti Virve Kinnunen tuo kommentissaan esille samankaltaisen esimerkin omista kokemuksistaan kuin Jaskarikin kirjoituksessaan, nollatyösopimus voi sopia erityisen hyvin tietyissä tilanteissa.

Minun mielestäni ongelma ei varsinaisesti ole nollatyösopimuksessa, vaan siinä että järjestelmä nykyisellään ei sovi kovin hyvin yhteen muuten jäykkien ja säänneltyjen työmarkkioiden vuoksi, joissa työntekijöillä on erilaisia etuisuuksia ja palkat menevät yleissitovien työehtosopimusten mukaan.

Mikäli työllistyminen perustuisi selkeämmin kilpailuun, tällöin nollatyösopimukset olisivat yksi osa kilpailua. Ihmiset voivat halutessaan valita silloin muunlaisen keinon kilpailla.

Minusta on silti parempi, että tiettyjä seikkoja on keskitetysti sovittu, eikä ihan kaikilla asioilla voi kilpaillakkaan.

Jos nyt hyvin perustavanlaatuinen esimerkki otetaan, niin minusta sellaiset työolosuhteet, jotka vaarantavat työntekijän terveyden tulee ollakin kiellettyjä, vaikka sitten löytyisikin heitä, jotka eivät välittäisi. Ei ole järkevää kilpailuttaa muitakin ihmisiä olemaan välittämättä terveydestään. Hieman soveltaen sama argumentti sopii nollatyösopimusten luonteeseen.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ei siinä mitään:Kansanedustajilta pois PALKKIOT,ja tilalle TULOSVASTUULLINEN luottamustoimesta maksettava palkka.Eli he eivät saa latiakaan,kun ovat poissa eduskunnasta,tai silloin kun avustajien joukkio hoitaa heidän hommiaan.Ja 6kk.koeaika.Sama koskemaan koko systeemiä,kun ei maan asiat parane,vaihdetaan ihmiset.Ilman eläke etuja,ilman palkankorotuksia,ei niitä maksella duunareillekkaan,jos urakka kusee,tai firma ajautuu konkurssiin.

Sama systeemi valtion yhtiöiden isopalkkaisten ja bonuksien saajien kohdalle.Eli ei makseta bonuksia eläkkeisiin,joita poliitikoille ja liike elämän tyypeille kasaantuu useasta eri paikasta,koska suhteet ja suojatyöpaikat.

Poissaoloista ei siis makseta,ei kulunkeja kun yövytään poissa kotoa,ei mitään maksella,niin kauan kun he jouten makaavat vällyjen alla eduskunnan lehtereillä,uusine viltteineen ja i padeineen.
Selfiet ja twitterit eivät ole duunia.

Yöpyköön eduskunnassa ,ilman korvausta kuten Ruotsissa,ja ilman palkkioita poissaoloajoistaan.

Kun ei tulosta,ulos.

Kari Savinen

Aika mielenkiintoinen näkökulma sinänsä. Kannatetaan

Käyttäjän JuhaniAhonen kuva
Juhani Ahonen

Tulin juuri Afrikasta ja vakuutan, että paras keino saada kansakunnan talous ja varallisuus kuntoon on orjuus - ainakin, jos katsoo asioita vuosisatojen perspektiivillä. Tietyllä lailla meidän työelämäkeskustelut pyörivät vanhanaikaisessa orjuusajan maailmassa: kuvitellaan, että halpa suorittava resurssi toisi automaattisesti suuren kilpailuedun. Ajat ovat vain toiset; edes ilmainen työvoima ei enää tuo automaattisesti suurvoittoja. Suoritusrajoitteisuudesta on siirrytty enemmänkin idea-rajoitteisuuteen. Mitä teet edullisella työvoimalla, jos ei ole ideaa, jolla ulosmitata tuo hyöty? Kaipaan keskustelua teollisuus- ja elinkeinopolitiikasta sekä miten maa saataisiin takaisin tuottamaan jatkuvaa uusien tuoteideoiden virtaa. Kustannuskeskustelu on helppoa. Leikkaamiseen ei tarvita kauppakoulua korkeampaa talousosaamista.

Toimituksen poiminnat